Psyykkinen trauma, kriisi ja häiriöt
Kriisi
Kriisissä olevan henkilön psyykkinen tasapaino järkkyy. Se voi johtua odottamattomasta ja järkyttävästä elämän käännekohdasta tai olla seurausta useista henkilöä samanaikaisesta kuormittavasta asiasta. Lisäksi ennakoitavissa oleva tai luonnollinen tapahtuma voi aiheuttaa kriisin.
Jokainen kohtaa elämässään tilanteita, jotka muuttavat elämänkulkua. Näin ollen kriisit kuuluvat osaksi elämää. Ne voidaan jaotella karkeasti
- kehitys- ja elämäntilannekriiseihin
- traumaattisiin kriiseihin.
Näistä kahdesta kehitys- ja elämäntilannekriisit liittyvät henkilön elämänkulkuun. Kehityskriisin johtavia siirtymävaiheita elämässä voivat olla esimerkiksi
- murrosikä
- opiskelujen aloittaminen ja valmistumien
- omaan kotiin muuttaminen
- avioliiton solmiminen
- lapsen saaminen
- eläkkeelle siirtyminen.
Elämänkriisiin puolestaan voi kuulua vaikkapa työttömyys, ero tai sairastuminen.
Kriisissä henkilön tavanomaiset käsittely-, ratkaisu- ja sopeutumiskeinot eivät riitä mielensisäisten tapahtumien tasapainon riittävän nopeaan palautumiseen. Aiemmat kokemukset, tiedot tai reaktiotavat eivät sellaisenaan riitä kriisitilanteen hallintaan. Siitä syystä tilannetta on vaikeaa tai mahdotonta heti jäsentää mielessä, ja turvallisuuden tunne häviää. Tunnusomaista on epävarmuuden lisääntyminen, keinottomuus ja tunne tulevaisuuden ennakoimattomuudesta.
Traumaattinen kriisi
Trauma voidaan määritellä psyykkiseksi tai somaattiseksi vammaksi, vaurioksi tai haavaksi. Sen aiheuttaja on traumatisoiva tapahtuma, kuten väkivallan kohteeksi, onnettomuuteen tai kuolemanvaaraan joutuminen. Kyseessä on yksilön kokema uhkaava tilanne, joka aiheuttaa epätavallisen voimakkaita ja elämää häiritseviä reaktioita. Trauma voi olla henkilökohtainen tai yhteisöllinen kokemus esimerkiksi katastrofitilanteessa.
Traumaattinen kriisi tarkoittaa äkillistä, odottamatonta ja järkyttävää elämäntilannetta, joka tuottaa ahdistusta, stressiä, avuttomuutta ja kärsimystä. Tällöin henkilö pyrkii pitämään yllä psyykkistä hallinnan tunnetta ja käyttää suojautumiskeinoja. Se voi näkyä psyykkisinä ja somaattisina oireina, voimakkaina tunnereaktioina ja käyttäytymisen muutoksina. Niitä voivat olla motorinen levottomuus, kiputilat, unettomuus ja ärtyneisyys.
Akuutti stressireaktio- ja häiriö ja traumaperäinen stressihäiriö
Epätavallisen voimakkaan traumaattisen tapahtuman seuraukset voidaan jakaa akuuttiin stressireaktioon, akuuttiin stressihäiriöön ja traumaperäiseen stressihäiriöön.
Akuutin stressireaktion kokeminen on psykologista, mutta sen vaikutukset ovat myös fyysisiä. Akuutti stressireaktio on tavallinen ilmiö riittävän voimakkaan stressijakson jälkeen. Ohimenevän rasitustekijän oireet vaimenevat kahdeksan tunnin kuluessa, jatkuvan rasituksen viimeistään 48 tunnin kuluessa. Se ei välttämättä vaadi ammattilaisen hoitoa.
Lievää vaikeammassa stressireaktiossa esiintyy muun muassa
- huomiokyvyn kaventumista
- tietämättömyyttä ajankohdasta, paikasta ja omasta suhteesta ympäristön ihmisiin
- aggressiota ja vihamielisiä sanallisia ilmauksia
- sopimatonta tai tarkoituksetonta yliaktiivisuutta
- epätoivoa ja toivottomuutta
- liiallista tai hallitsematonta surua
- vetäytymistä sosiaalisista suhteista.
Edellä mainittujen ohella voi ilmetä muun muassa
- päänsärky
- huimaus
- sydämentykytys
- vatsavaivat
- hikoilu
- pahoinvointi
Akuutti stressihäiriö edellyttää yleensä hoidon arviota. Oireet kestävät usein kolmesta vuorokaudesta kuukauteen tapahtumasta. Oireita on useita ja ne voidaan jakaa viiteen oireryhmään:
- ajatusten mieleen tunkeutuminen
- välttämiskäyttäytyminen
- mielialan lasku
- ylivireys
- dissosiatiiviset oireet (henkilö ei hän kykene mielessään yhdistämään havaintoja, tunteita, ajatuksia tai muistoja mielekkääksi kokonaisuudeksi).
Vakavaa stressitilaa voivat seurata masennus, (työ)uupumus, päihteiden liiallinen käyttö ja joskus itsetuhoiset ajatukset.
Traumaperäisessä stressihäiriössä henkilö on kokenut poikkeuksellisen uhkaavan tai katastrofaalisen tapahtuman. Oireet alkavat tyypillisesti kuuden kuukauden sisällä traumaattisesta tapahtumasta. Diagnoosin tekeminen edellyttää lääkärin arvioita.
Tällöin henkilön mieleen palautuu välähdyksenomaisesti ajatuksia, muistikuvia, takaumia ja ikään kuin -kokemuksia. Traumaattiset muistot voivat esiintyä erilaisina aistikokemuksina: visuaalisesti, ääninä, hajuina, tunteina, tuntemuksina ja tuntohavaintoina.
Mieli herkistyy ja muistoja kohtaan pyritään puolustautumaan ja suojautumaan, jolloin kokemus pirstaloituu mielessä. Tällöin esiintyy esimerkiksi kykenemättömyyttä muistaa joitakin keskeisiä asioita tapahtumasta. Lisäksi esiintyy ahdistuneisuutta ja painajaisunia oloissa, jotka muistuttavat koetusta tapahtumasta.
Erityisesti välttämällä pyritään olemaan kokematta traumaan liittyviä tapahtumia, ajatuksia, tunteita tai oloa. Se voi näkyä muun muassa eristäytymisen haluna, ulkopuolisuuden tunteena, vaikeutena ilmaista tunteita ja muistinmenetyksenä. Ylivireys puolestaan näkyy henkilössä psyykkisenä ja/tai fyysisenä kiihtymyksenä. Se ilmenee esimerkiksi säpsähtelynä, säikähdysalttiutena ja unettomuutena.
Yhteenveto
Kriisi voi johtua odottamattomasta ja järkyttävästä tilanteesta tai olla seurausta useista henkilöä samanaikaisesta kuormittavasta asiasta. Myös ennakoitavissa oleva tai luonnollinen tapahtuma voi aiheuttaa kriisin. Kriisit voidaan jaotella karkeasti kehitys- ja elämäntilannekriiseihin sekä traumaattisiin kriiseihin. Kriisissä henkilön tavanomaiset käsittely-, ratkaisu- ja sopeutumiskeinot eivät riitä mielensisäisten tapahtumien tasapainon riittävän nopeaan palautumiseen.
Trauma on yksilön tai yhteisön kokema uhkaava tilanne, joka aiheuttaa epätavallisen voimakkaita ja elämää häiritseviä reaktioita. Traumaattinen kriisi tarkoittaa äkillistä, odottamatonta ja järkyttävää elämäntilannetta, joka tuottaa muun muassa ahdistusta, stressiä, avuttomuutta ja kärsimystä.
Epätavallisen voimakkaan traumaattisen tapahtuman seuraukset voidaan jakaa akuuttiin stressireaktioon, akuuttiin stressihäiriöön ja traumaperäiseen stressihäiriöön.
Vinkit hoitotyöhön
- Tee itsellesi käsitekartta kriisin, stressin ja trauman määritelmistä, niiden eroista, yhteneväisyyksistä ja mahdollisesta yhdessä esiintyvyydestä.
- Miten akuuttiin kriisiin ja suruun tulisi suhtautua? Katso Mielenterveystalon videolta vinkkejä aiheen käsittelyyn. https://www.youtube.com/watch?v=CZ1aFB59l28
- Paneudu yhteen kriisitilanteeseen tarkemmin, esimerkiksi eroon. Pohdi, mitkä asiat tekevät erosta tavanomaisen elämänkriisin. Voit katsoa vinkkejä Mielenterveystalon videolta. https://www.youtube.com/watch?v=TSB6R81AClM)
- Tilaa tai tulosta kriisiin ja akuuttiin kriisiapuun liittyvää materiaalia esille kouluun tai työpaikalle, esimerkiksi Suomen mielenterveys ry:n kriisipuhelin-juliste. https://mieli.fi/sites/default/files/materials_files/kriisipuhelin_juliste.pdf
- Reflektoi kokemaasi kriisitilannetta. Millaista ymmärrystä ja apua olisit sen käsittelyyn kaivannut? Miten voit hyödyntää omaa kokemustasi ammatillisesti kohdatessasi kriisissä olevan henkilön? Erityisesti niin, etteivät omat kokemuksesi, reaktiosi ja tunteesi vie liikaa tilaa kriisissä olevan ihmisen auttamiselta ja kuulluksi tulemiselta.