Tausta
Diabetes on keskeinen kansantauti Suomessa. Arvioiden mukaan maassamme on noin 500 000 diabetesta sairastavaa henkilöä. Diabetesta on montaa eri tyyppiä, joissa kaikissa hoidon ensisijaisena tavoitteena on hyvä elämänlaatu ja diabetekseen liittyvien lisäsairauksien ehkäisy.
Diabeteksen omahoito on diabetesta sairastavan yksilölliseen tilanteeseen sopivaa, hänen itsensä toteuttamaa ammattihenkilön kanssa yhdessä suunniteltua hoitoa. Se tapahtuu diabetesta sairastavan omassa arjessa, jossa henkilö joutuu tekemään päivittäin useita omahoitopäätöksiä ja erilaisia hoitotoimia. Omahoitoon sisältyy ruokavalion, liikunnan, lääkityksen ja omaseurannan yhteensovittaminen. Omahoidon ohjauksella on hoidon kannalta suuri merkitys. Hoidonohjauksen keskeisenä periaatteena on diabetesta sairastavan toimijuus, mahdollisuus ja kyky vaikuttaa omaan hoitoonsa ja ottaa vastuu omaa arkea ja omahoitoa koskevista päätöksistä ja toteutuksesta. Yksilöllisen ja vaikuttavan hoidonohjauksen tueksi tarvitaan monipuolista tietoa omahoitoon vaikuttavista tekijöistä.
Tulokset
Yksilöön liittyvät demografiset tai biologiset tekijät
Omahoidon toteutumista tukevat tekijät
- Korkeampi ikä
Omahoidon toteutumista heikentävät tekijät
- Naissukupuoli
- Matala sosioekonominen asema: tulotaso, koulutus, tai sosiaaliluokka
- Diabeteslääkitykseen liittyvät haittavaikutukset
- Diabeteksen vaikeusaste
- Korkea painoindeksi
- Matala kognitiivinen toimintakyky
- Tupakointi
- Maahanmuuttajastatus
Epäselvä yhteys omahoidon toteutumiseen
- Fyysiset oireet ja fyysinen toimintakyky
- Liitännäissairaudet
- Kulttuuriseen vähemmistöön kuuluminen
- Diabeteksen kesto
- Siviilisääty
Kulttuurin vaikutus oli mainittu useissa tutkimuksissa, mutta vaikutuksen suunta ja vahvuus jäivät epäselviksi. Kokemus kulttuurisesta kuulumattomuudesta saattaa heikentää vähemmistöryhmissä omahoidon toteutumista, etnisesti ja kulttuurisesti monimuotoisissa väestöissä. Fyysisistä oireista mm. huono liikkuvuus ja kivut voivat heikentää omahoidon toteutumista.
Sosiaaliset/kulttuuriset tekijät
Omahoidon toteutumista tukevat tekijät
- Sosiaalinen tuki perheeltä, ystäviltä, sosiaalisilta verkostoilta
- Vertaistuki
Epäselvä yhteys omahoidon toteutumiseen
- Sosiaaliset vaikutteet
- Kulttuuriset vaikutteet
- Kommunikointi ja kielimuurit
- Muilta oppiminen
Sosiaalisia vaikutteita ovat mm. sosiaalinen eristyneisyys, perhevelvollisuudet, kumppanin ja perheen asenteet ja uskomukset. Kulttuurisia vaikutteita ovat mm. kulttuurin määrittämät roolit perheen sisällä, ruoan kulttuurinen merkitys sekä kulttuurin yhteys koettuun stigmaan.
Psykologiset tekijät
Omahoidon toteutumista tukevat tekijät
- Myönteinen asenne omahoitoon
- Tietämys diabeteksesta, lääkityksestä ja omahoitoon sisältyvistä asioista
- Motivaatio omahoitoon
- Positiivinen suhtautuminen diabetekseen
- Emotionaalinen hyvinvointi
Positiivinen suhtautuminen diabetekseen ja sen hoitoon ilmenee mm. myönteisenä asenteena insuliinin käyttöön, mikä puolestaan tukee omahoidon toteutumista.
Omahoidon toteutumista heikentävät tekijät
- Masennus
- Lääkityksen sivuoireiden pelko
- Lääkkeenoton unohtaminen
- Koetut hoitoon liittyvät epämukavuudet
Hoitoon liittyviä epämukavuuksia ovat mm. kehon paljastaminen julkisella paikalla pistosta varten, haasteet hoidon sovittamisessa omaan arkeen sekä erilaiset pelot, kuten pistospelko tai pelko stigmatisoinnista.
Epäselvä yhteys omahoidon toteutumiseen
- Voimavaraistuminen
- Uskonnollisuus/hengellisyys
- Minäkuva
- Elämänlaatu
- Diabetesta sairastavan itse itselleen asettamat säännöt omahoidolle
Ongelmat minäkuvassa tai elämänlaadussa, kuten huono itsetunto tai stressaava elämäntilanne voivat heikentää omahoidon toteutumista, mutta tutkimusnäyttö on epävarmaa. Lisäksi suhtautuminen insuliinihoitoon voi vaikuttaa omahoidon toteutumiseen.
Käyttäytymiseen liittyvät tekijät
Omahoidon toteutumista tukevat tekijät
- Minäpystyvyys/kokemus kyvystä hallita omaa toimintaa
- Taidot omahoidon toteuttamiseen
- Aiempi kokemus lääkkeiden (diabeteslääkkeet sekä muut lääkevalmisteet) käytöstä
- Kokemus omasta kyvystä hallita omahoitoa
Omahoidon toteutumista tukevia taitoja ovat mm. kyky käyttää hoitovälineitä, toteuttaa omaseurantaa ja sopeutua yksilöllisesti erilaisiin tilanteisiin.
Omahoidon toteutumista heikentävät tekijät
- Monilääkitys/lääkityksen monimutkaisuus
- Lääkkeiden sivuoireiden pelko
- Lääkkeenoton unohtelu
Epäselvä yhteys omahoidon toteutumiseen
- Aikaisemmat käyttäytymistavat
- Tekniset ongelmat, mm. hoitovälineiden toimintahäiriöt
- Lääkemuoto
- Terveydenlukutaito
- Laskutaito
Fyysiseen ympäristöön liittyvät tekijät
Omahoidon toteutumista tukevat tekijät
- Terveydenhuollon ammattilaisten toteuttamat ohjausinterventiot
- Laadukas yhteisöllinen ympäristö ja hyvät diabeteksen omahoitoa tukevat sosiaalipalvelut
- Myönteinen suhde terveydenhuollon ammattilaisiin
Omahoidon toteutumista tukee mm. palveluiden riittävyys, vastaavuus tarpeeseen, saavutettavuus ja aiemmat myönteiset kokemukset terveydenhuollosta sekä luottamuksellinen, kunnioittava, ystävällinen ja turvallinen suhde terveydenhuollon ammattilaisiin.
Omahoidon toteutumista heikentävät tekijät
- Huono sää
- Lääkkeiden ja terveellisten ruokien korkea hinta
- Ulkomaille matkustaminen
Epäselvä yhteys omahoidon toteutumiseen
- Sairausvakuutuksen kattavuus
Yhteenveto
Vahvimmin omahoidon toteutumista tukevat korkeampi ikä, myönteinen ja motivoitunut asenne diabetekseen ja omahoitoon, hyvät tiedot ja taidot, kokemus pystyvyydestä hoitaa omaa diabetesta, sosiaalinen tuki ja yhteisöllinen ympäristö sekä ammattilaisvetoiset ohjausinterventiot. Omahoidon toteutumista puolestaan heikentävät eniten naissukupuoli, masennus sekä monilääkitys. Tämän vuoksi terveydenhuollon ammattilaisten on ensisijaisen tärkeää ymmärtää diabetesta sairastavan omahoidon ohjaus laajana henkilöön itseensä, henkilöiden väliseen ja ympäristöön liittyvänä kokonaisuutena.
Ammattilaisilla on tärkeä rooli omahoitoa heikentävien tekijöiden, kuten masennuksen, tunnistamisessa. Lisäksi on tärkeää tunnistaa ja vahvistaa omahoitoa tukevien tekijöiden positiivisia vaikutuksia. Omahoidon tukemiseksi suositellaan panostamaan erityisesti innovatiiviseen hoitaja- ja farmaseuttivetoiseen omahoidon tukeen.
Aineisto ja menetelmät
Näyttövinkki on laadittu vuonna 2021 julkaistun järjestelmällisen sateenvarjokatsauksen pohjalta. Katsauksen tarkoituksena oli tunnistaa ja kuvata tekijät, jotka vaikuttavat diabetesta sairastavien aikuisten omahoitoon. Katsaukseen hyväksyttiin 114 järjestelmällistä katsausta (20 määrällisten tutkimusten järjestelmällistä katsausta meta-analyysilla, 49 määrällisten tutkimusten järjestelmällistä katsausta ilman meta-analyysia, 29 mixed methods -katsausta ja 16 laadullisten tutkimusten järjestelmällistä katsausta). Katsauksissa oli mukana yhteensä 1554 alkuperäistutkimusta, joista 1226 (78,9 %) viitattiin vain kerran. Tutkimukset oli tehty 93 eri maassa. Eniten tutkimuksia oli mukana Yhdysvalloista ja Iso-Britanniasta. Suurin osa katsauksista käsitteli aikuisia, joilla oli tyypin 2 diabetes. Katsausten arviointiin käytettiin JBI:n järjestelmällisen katsauksen arviointikriteeristöä, sovellettuna sateenvarjokatsauksen tarpeisiin, jota täydennettiin vielä yhdellä AMSTAR-mittarin kriteerillä. Laadunarviointia ei käytetty katsausten poissulkuun. Sateenvarjokatsauksen menetelmällinen toteutus on kuvattu yksityiskohtaisemmin alkuperäisessä julkaisussa. Sateenvarjokatsauksen laatu arvioitiin JBI:n järjestelmällisen katsauksen arviointikriteeristöllä.
Käyttökelpoisuus Suomessa
Näyttövinkin tuloksia voidaan hyödyntää Suomessa kaikissa niissä sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä, joissa toteutetaan diabetesta sairastavien aikuisten omahoidon ohjausta ja tuetaan hoidossa jaksamista. Tuloksia voidaan käyttää tunnistamaan omahoitoon yhteydessä olevia tekijöitä, jotta heikentäviä tekijöitä vähentämällä ja positiivisia tukemalla voidaan vahvistaa diabetesta sairastavan omahoidon toteutumista.
Näyttövinkin laatijat
Rintala, Tuula-Maria, TtT, yliopettaja, Tampereen ammattikorkeakoulu
Eskolin, Silja-Elisa, sh/th, TtM, TM, nuorempi tutkija, Hoitotyön tutkimussäätiö sr
Palonen, Mira, TtT, yliopisto-opettaja, Tampereen yliopisto
Koski, Sari, TtM, väitöskirjatutkija, kehittämispäällikkö, Diabetesliitto
Editointi: Eskolin, Silja-Elisa
Sources
Attachments
nayttovinkki-8-2023
Type:
PDFSize:
192.6 KBUploaded:
15/12/2023 13:43