Tausta
Seksuaaliväkivallan uhriksi joutuminen on raskas ja traumaattinen kokemus, joka aiheuttaa voimakkaita turvattomuuden, häpeän ja syyllisyyden tunteita2 . Vuonna 2021 viranomaisten tietoon tuli 5276 seksuaalirikosta ja ilmoitusten määrä on kasvanut vuosittain. Ihmisen seksuaalisuuden loukkaamisella voi olla useita eri muotoja, kuten sanallinen häirintä, pelottelu, uhkailu, pakottaminen, tarkoituksellinen kivun aiheuttaminen tai verkossa alkaneet tai siellä tapahtuneet teot. Seksuaaliväkivallan uhriksi voi joutua iästä ja sukupuolesta riippumatta. Fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset vaikutukset ovat aina yksilöllisiä seksuaaliväkivaltaa ja trauman kokeneella henkilöllä. Ammattilaisten myötätuntoinen asenne voi vähentää seksuaaliväkivallan uhrin kokemaa häpeää ja syyllisyyttä. Ensikontakti vaikuttaa suuresti siihen, kuinka uhri kykenee jatkossa puhumaan kokemastaan sekä hakemaan apua. Vertaistukiryhmiä käytetään henkilökohtaisen ammatillisen neuvonnan tueksi tai erikseen, ja niistä voi olla hyötyä seksuaaliväkivallan uhrin auttamisessa. Vertaistuki määritellään kokemusten jakamiseksi toisen saman kokeneen kanssa.
Tulokset
Koetut psykologiset tekijät
Osallistujat saattoivat..
- kokea aiemmin tukahdutettuja tunteita.
- Ilmaista, sanoittaa ja käsitellä tunteitansa paremmin.
- ymmärtää ja hyväksyä joutuneensa väkivallan uhriksi. • kokea toivoa ja positiivisuutta tulevaisuutta kohtaan.
- kokea psyykkisiä ja fyysisiä hyötyjä, kuten myönteisiä muutoksia mielenterveydessä, itsetunnossa, -arvostuksessa ja itsestään huolehtimisessa.
Koetut myönteiset muutokset ihmissuhteissa
- Ryhmiin osallistuneet kokivat heidän sosiaalisen eristäytymisensä vähentyneen ryhmän yhteenkuuluvuuden myötä.
- Kyky läheisyyteen ja luottamus muihin ihmisiin lisääntyivät vertaisryhmiin osallistuneilla.
- Osallistujat kokivat tulevansa arvostetuksi ja kunnioitetuksi.
- Osallistujat kokivat todistavansa toistensa toipumista ja itsekunnioituksen palautumista.
- Määrätietoisuus ja kyky asettaa rajoja lisääntyivät.
Kokemukset vertaistukiryhmän jäsenenä olemisesta
- Ryhmät tarjosivat kaivattua vertaistukea.
- Osallistujat kokivat, että kokemusten jakaminen ryhmässä edesauttoi osallistujia positiivisiin muutoksiin.
- Ryhmän hyväksyvä ympäristö koettiin korjaavana kokemuksena.
- Osallistujat löysivät toisistaan uusia ystäviä ja vertaistuki jatkui ryhmään osallistumisen jälkeen.
- Osallistujat kokivat, että altistuminen ryhmässä omalle ja toisten traumalle edisti toipumista.
- Osallistujat halusivat auttaa sekä itseään että muita osallistujia toipumisessa vastavuoroisesti.
- Ryhmiä vetävät kokemusasiantutijat kokivat, että he oppivat asettamaan rajoja ja pystyivät toimimaan roolimalleina.
Ryhmien mekanismit sekä yksimielisyyden puute vertaistukiryhmissä käytettävistä malleista
- Ryhmän määräaikaisuus aiheutti osalle osallistujista ahdistusta ja laukaisi hylkäämiseen liittyvää traumaa.
- Näyttöön perustuvaa tietoa vaikuttavista toimintamalleista on vielä niukasti saatavilla.
Yhteenveto
Seksuaalista väkivaltaa kokeneet edustavat monimuotoista ryhmää, jolla voi olla merkittäviä lyhyen ja pitkän aikavälin terveystarpeita. Vertaistukiryhmillä koettiin olevan myönteisiä psykologisia ja sosiaalisia vaikutuksia. Vertaistukiryhmään osallistuminen auttoi käsittelemään tunteita ja tarjosi osallistujille kaivattua vertaistukea hyväksyvässä ympäristössä. Vastavuoroisella kokemusten jakamisella koettiin olevan positiivisia vaikutuksia ihmissuhteisiin sekä toipumiseen. Ryhmän loppuminen saattaa aiheuttaa osalle osallistujista ahdistusta. Toisaalta ryhmässä on mahdollista muodostaa ystävyyssuhteita, joista saa vertaistukea ryhmän loputtua.
Aineisto ja menetelmät
Näyttövinkki perustuu vuonna 2020 julkaistuun järjestelmälliseen katsaukseen1 , jonka tarkoituksena oli kuvata seksuaaliväkivaltaa kokeneiden kokemuksia vertaistukiryhmistä sekä selvittää vertaistukiryhmien vaikutuksia ja koettuja vaikutuksia terveyteen ja hyvinvointiin. Katsaukseen hyväksyttiin mukaan tutkimusartikkeleiden menetelmällisen laadun arvioinnin jälkeen viisi (n = 5) laadullista ja kolme (n = 3) määrällistä tutkimusta. Laadullisten tutkimusten aineistot oli kerätty haastattelemalla seksuaaliväkivaltaa kohdanneita naisia. Määrällisten tutkimusten aineistot oli kerätty kyselylomakkeilla miehiltä, naisilta ja nuorilta, jotka olivat kokeneet seksuaalista väkivaltaa. Tutkimukset oli toteutettu Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Australiassa. Katsauksen menetelmällinen toteutus on kuvattu yksityiskohtaisemmin alkuperäisessä julkaisussa. Katsauksen laatu arvioitiin JBI:n järjestelmällisen katsauksen arviointikriteeristöllä.
Käyttökelpoisuus Suomessa
Järjestelmällisen katsauksen tulokset soveltuvat suomalaiseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon, ja niitä voidaan hyödyntää seksuaalista väkivaltaa kokeneen aikuisen hoidon suunnittelussa. Seksuaaliväkivallan uhrit toivovat vertaistukea tukipalveluissa asioidessaan5 ja heille tulisi kehittää ja tarjota vertaistukeen perustuvia keskusteluryhmiä nykyisten tukipalvelujen rinnalle.
Näyttövinkin laatijat
Pykäläinen, Seela1 ft, TtM-opiskelija
Raatikainen, Petra1 sh, TtM-opiskelija
Sarkki, Jasmin1 sh, TtM-opiskelija
Viinikka, Maria1 sh/th, TtM-opiskelija
Väätäinen, Laura1 sh, TtM-opiskelija
Krogell, Jenni2 , kätilö, TtM, väitöskirjatutkija
Pakarinen, Anni1 , sh, TtT, erikoistutkija
Editoijat: Hamari, Lotta3 , ft, TtT, tutkija ja Marin, Kaisa3 , sh, TtM, tutkija
1 Turun yliopisto / Hoitotieteen laitos
2 Itä-Suomen yliopisto / Hoitotieteen laitos
3 Hoitotyön tutkimussäätiö (Hotus)
Sources
Attachments
nv-9-2022-1
Type:
PDFSize:
134.14 KBUploaded:
06/02/2023 15:48