Mitä vaikutuksia kaikille lapsiperheille tarkoitetuilla synnytyksen jälkeisillä kotikäynneillä on äidin ja lapsen terveyteen?

Tausta

Neuvolan kotikäyntien tarkoituksena on edistää perheen hyvinvointia sekä lapsen kasvun ja kehitysympäristön turvallisuutta. Lisäksi kotikäynneillä voidaan selvittää perheen tuen tarpeita ja vastata niihin. Suomessa neuvolasta tulee tehdä kotikäynti ensimmäistä lastaan odottavalle perheelle joko raskauden aikana tai lapsen syntymän jälkeen. Myös erityisen tuen arvioimiseksi ja toteuttamiseksi on tarvittaessa järjestettävä kotikäyntejä. Vuonna 2017 Manner-Suomen terveyskeskuksista 90 % järjesti äitiysneuvolasta ja 72 % lastenneuvolasta kotikäynnin ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen. Perheen erityistilanteissa kotikäyntejä järjesti 88 % terveyskeskuksista. Kotikäyntien vaikuttavuutta lapsen ja vanhempien hyvinvointiin on tutkittu erityisesti perheen erityistilanteissa, esimerkiksi perheissä, joissa on parisuhdeväkivaltaa, mielenterveysongelmia tai päihdeongelmia tai niiden riskiä. Kotikäyntien vaikuttavuutta myös lapsen puheenkehitykseen ja lihavuuteen on tutkittu jonkin verran. Kaikille perheille tarjottujen kotikäyntien vaikuttavuutta on tutkittu huomattavasti vähemmän.

Tulokset

Verrattaessa kotikäyntejä terveydenhuollon yksiköissä toteutettuihin vastaanottokäynteihin:
  • Kotikäyntejä saaneet äidit olivat todennäköisemmin tyytyväisempiä saamaansa hoitoon verrattuna sairaalaklinikalla käyneisiin äiteihin (36 % todennäköisemmin).
  • Kotikäyntejä saaneet äidit imettivät todennäköisemmin 6 kuukauden jälkeen synnytyksestä (9 % todennäköisemmin), mutta tulos on vain suuntaa antava.
  • Ryhmien välillä ei havaittu eroa seuraavissa todennäköisyyksissä: äitien sairastavuus, synnytyksen jälkeinen masennus tai ahdistus, täysimetys (6 vko:n seuranta), imetyksen lopettaminen (30 pv:n ja 6 vko:n seuranta), vauvan päivystys- ja sairaalakäynnit.
Verrattaessa perheen yksilöllisten tarpeiden mukaan aikataulutettuja kotikäyntejä ennalta määritetyn toimintasuunnitelman mukaisesti aikataulutettuihin kotikäynteihin:
  • Yksilöllisesti aikataulutettuja kotikäyntejä saaneilla äideillä riski synnytyksen jälkeiselle masennukselle (EPDS pisteet ≥13) oli pienempi verrattuna ennalta määritetyn aikataulun mukaisia kotikäyntejä saaneisiin (riski 32 % pienempi 4 kk seurannassa).
  • Ryhmien välillä ei havaittu eroa lapsikuolleisuuden riskissä.
Verrattaessa tihennetysti toteutettuja kotikäyntejä vähäisempään kotikäyntien määrään:
  • Enemmän kotikäyntejä saaneet äidit olivat tyytyväisempiä synnytyksen jälkeiseen hoitoon verrattuna vähemmän kotikäyntejä saaneisiin (asiakastyytyväisyyspisteet keskimäärin 14,7 pistettä korkeammat enemmän kotikäyntejä saaneilla, tyytyväisyyskyselyn skaala 0–170 pistettä).
  • Enemmän kotikäyntejä saaneet äidit täysimettivät todennäköisemmin 6 viikon jälkeen synnytyksestä verrattuna vähemmän kotikäyntejä saaneisiin (17 % todennäköisemmin).
  • Tulos oli samansuuntainen myös verrattaessa 4 tai enemmän kotikäyntiä saaneita äitejä alle 4 kotikäyntiä saaneisiin äiteihin (täysimetys oli 13 % todennäköisempää enemmän kotikäyntejä saaneilla).
  • Enemmän kotikäyntejä saaneet äidit täysimettivät todennäköisemmin 6 kuukauden jälkeen synnytyksestä verrattuna vähemmän kotikäyntejä saaneisiin (38 % todennäköisemmin).
  • Enemmän kotikäyntejä saaneiden äitien vauvat tarvitsivat epätodennäköisemmin muita terveydenhuollon palveluja kuin vähemmän kotikäyntejä saaneiden (riski sairaalahoidolle, päivystyskäynneille ja lastenlääkärin lähetteen tarpeelle 52 % pienempi enemmän kotikäyntejä saaneilla ja 59 % pienempi yli 4kotikäyntiä saaneilla).
  • Enemmän kotikäyntejä saaneiden äitien masennusseulan pisteet (EPDS-seula, 42 päivää synnytyksestä) olivat keskimäärin 1 pisteen korkeammat viitaten korkeampaan masennuksen riskiin verrattuna vähemmän kotikäyntejä saaneisiin (tulos ei kliinisesti merkittävä).
Verrattaessa kotikäyntejä saaneita ei lainkaan kotikäyntejä saaneisiin:
  • Kotikäyntejä saaneiden äitien vauvoilla riski ripulille 42 päivää synnytyksestä oli pienempi verrattuna ei lainkaan kotikäyntejä saaneisiin (riski 15 % pienempi).
  • Kotikäyntejä saaneet äidit täysimettivät todennäköisemmin 6 kuukauden jälkeen synnytyksestä verrattuna ei lainkaan kotikäyntejä saaneisiin (50 % todennäköisemmin).
  • Kotikäyntejä saaneilla äideillä imetyksen kokonaiskesto oli keskimäärin 3 kuukautta pidempi verrattuna ei lainkaan kotikäyntejä saaneisiin, mutta tulos pohjautuu vain yhteen tutkimukseen, jonka otos pieni (tutkittavien määrä 27 äitiä).
  • Kotikäyntien määrällä ei ollut vaikutusta mm. seuraaviin todennäköisyyksiin: äiti- ja lapsikuolleisuus, äitien sairastuvuus, äitien ahdistus, vauvan keltaisuus ja hengitystieinfektiot.

Yhteenveto

Kaikille perheille tarjottavilla synnytyksen jälkeisillä kotikäynneillä on suotuisia vaikutuksia erityisesti imetykseen, ja ne lisäävät äitien tyytyväisyyttä lapsen syntymän jälkeiseen hoitoon. Toteutettujen kotikäyntien määrällä ja niiden yksilöllisellä aikataulutuksella voi lisäksi olla vaikutusta vauvan muiden terveydenhuollon palvelujen tarpeeseen ja äitien synnytyksen jälkeiseen masennukseen. Luottamus tuloksiin jäi kuitenkin katsauksen laatijoiden arvioimana heikoksi tai hyvin heikoksi, mikä tarkoittaa, että tuloksiin liittyy epävarmuutta mm. tutkimuksiin liittyvistä heikkouksista johtuen. Jatkossa tarvitaankin lisää korkealaatuista tutkimusta kotikäyntien vaikuttavuudesta huomioiden koko perheen näkökulma sekä hyvinvoinnin ja vanhemmuuden tukeminen laajemmin. Kotikäyntien järjestämistapojen lisäksi tutkimusta tarvitaan myös kotikäyntien sisällöistä.
kotikäynnit

Aineisto ja menetelmät

Näyttövinkki perustuu vuonna 2021 julkaistuun järjestelmälliseen katsaukseen ja meta-analyysiin (Cochrane-katsaus), jonka tarkoituksena oli arvioida synnytyksen jälkeisten kotikäyntien vaikutuksia lapsen ja äidin terveyteen. Katsaukseen valittiin ennalta määriteltyjen kriteerien perusteella 16 satunnaistettua kontrolloitua tutkimusta, joissa oli mukana yhteensä 12 080 tutkittavaa naista. Tutkimukset oli toteutettu Tanskassa (n = 1), Kanadassa (n = 2), Yhdysvalloissa (n = 2) ja Iso-Britanniassa (n = 3) sekä Turkissa (n = 1), Syyriassa (n = 2), Iranissa (n = 2) ja Sambiassa (n = 1). Kahden tutkimuksen toteutusmaa ei ollut tiedossa. Katsauksen menetelmällinen toteutus on kuvattu yksityiskohtaisemmin alkuperäisessä julkaisussa. Katsauksen laatu arvioitiin JBI:n järjestelmällisen katsauksen arviointikriteeristöllä.

Käyttökelpoisuus Suomessa

Järjestelmällisen katsauksen tulokset ovat sovellettavissa suomalaiseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Samalla on kuitenkin huomioitava, että katsauksen tulokset pohjautuvat tutkimuksiin, joista vain yksi on toteutettu Pohjoismaissa (Tanska) ja kuusi (37,5 %) on toteutettu kehittyvissä maissa. Tutkimusten toteutusympäristöt ja kotikäyntien toteutustavat voivat siten poiketa merkittävästi suomalaisesta neuvolakontekstista.

Näyttövinkin laatijat

Hakulinen, Tuovi 1 , th/sh, TtT, Dosentti, tutkimuspäällikkö
Mäenpää, Tiina 2 , th/sh, TtT, puheenjohtaja
Uotila-Laine, Hanna 3 , th/sh, TtK, TtM- ja HTM-opiskelija Parisod, Heidi4 , th/sh, TtT, tutkija

Editoijat: Marin, Kaisa4 , sh, TtM, tutkija ja Hamari, Lotta4 , ft, TtT, tutkija

1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL),
2 Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry,
3 UEF, Vaasan yliopisto,
4 Hoitotyön tutkimussäätiö (Hotus)
Highlight

Sources

Attachments

nv-11-2022-2

Type:

PDF

Size:

152.31 KB

Uploaded:

27/03/2023 14:17
Download