Tausta
Hoitotyö on fyysisesti ja psyykkisesti kuormittavaa. Se koostuu erilaisista osa-alueista (fyysinen, emotionaalinen, kognitiivinen ja organisatorinen työ), joista osa on vaikeasti eroteltavissa. Kuormitus ja siihen yhteydessä oleva stressitila, voivat johtaa työuupumukseen sekä heikentyneeseen työhyvinvointiin, mielenterveyteen ja elämänlaatuun. Työuupumus puolestaan on yhteydessä heikentyneeseen potilasturvallisuuteen, hoidon laatuun, potilastyytyväisyyteen sekä hoitajien työn tuloksiin ja organisaatioon sitoutumiseen. Perinteisesti työuupumusta on tarkasteltu yksilötason ongelmana, mutta sitä on lisääntyvästi suositeltu tarkasteltavaksi organisaatiotason kysymyksenä. Hoitotyöntekijöiden hyvinvoinnin lisäämiseksi tarvitaan siten sekä organisaatio- että yksilölähtöisiä menetelmiä. Yksilölähtöisten menetelmien tavoitteena on stressin hallinnan lisääminen, yksilöllisen resilienssin sekä mielenterveyden ja hyvinvoinnin vahvistaminen. Mindfulness*-harjoitteet ovat yksi keino vahvistaa yksilön psykologista hyvinvointia erilaisten harjoitteiden, kuten hengitys- tai rentoutumisharjoitusten, avulla. Mindfulness perustuu menetelmänä tietoiseen läsnäoloon ja havainnointiin. Harjoitteissa keskeistä on pysähtyminen, tarkkaavuuden suuntaaminen, keskittyminen ja havainnointi
*Suomeksi käytetään myös käsitettä tietoisuustaidot
Kuvaus Minfulness-interventiosta
Mindfulness-harjoitteita toteutettiin eri tavoin ja ne sisälsivät erilaisia harjoitteita, kuten oman kehon tuntemusten kuuntelemista ja tunnistamista, keskittymisharjoituksia, rentoutumisharjoituksia, joogaa tai ohjattuja mielikuvaharjoitteita.
Harjoitteita toteutettiin ryhmämuotoisesti tai yksin sekä kasvokkain tai teknologiaa hyödyntäen. Harjoitteiden kestot vaihtelivat 10 minuutin päivittäisistä harjoitteista viikoittaisiin 30–120 minuutin harjoitteisiin tai erilaisiin useamman päivän retriitteihin.
Tulokset
Mindfulness-harjoitteiden avulla on mahdollista vähentää hoitotyöntekijöiden
- stressitasoa
- ahdistuneisuutta
- masentuneisuutta
- työuupumusta
- myötätuntouupumusta
- turhautumisen ja vihan tunteita
Mindfulness-harjoitteiden avulla on mahdollista lisätä hoihotyöntekijöiden
- myötätuntoa itseä kohtaan
- työtyytyväisyyttä
- mielenrauhaa ja seesteisyyttä
- hyvinvointia
- elämänlaatua
- tietoisuustaitoja
Hoitotyöntekijöiden kokemusten mukaan mindfulness-harjoitteet voivat edistää
- myönteistä vuorovaikutusta potilaiden ja kollegoiden kanssa
- herkkyyttä kohdata potilaan kokemukset
- valmiuksia kohdata ja käsitellä monimutkaisia tilanteita
- ongelmanratkaisukykyjä
Katsauksen tekijät arvioivat lisäksi, että tulosten perusteella harjoitteet voivat välillisesti edistää potilasturvallisuuden toteutumista.
Mindfulness-harjoitteiden toteuttamiseen voi liittyä haasteita, kuten
- ajanpuute osallistua harjoitteisiin
- harjoitteisiin liittyvä epämukavuuden tunne
- omien päivittäisten harjoittelurutiinien ylläpitäminen
- psykologista hyvinvointia uhkaavien oireiden mahdollinen voimistuminen tilapäisesti harjoittelun myötä
Yhteenveto
Psyykkisen kuormittumisen tunnistaminen ja siihen reagointi ovat tärkeitä työuupumuksen ehkäisemiseksi ja hoitotyöntekijöiden psykologisen hyvinvoinnin lisäämiseksi. Vaikka organisaatioissa tulee huolehtia hoitotyöntekijöiden työhyvinvoinnista, jokainen työntekijä voi myös itse vaikuttaa omaan jaksamiseensa huolehtimalla psykologisesta ja fyysisestä hyvinvoinnistaan. Mindfulness-harjoitteet ovat yksi vaihtoehto hoitotyöntekijöiden psykologisen hyvinvoinnin vahvistamiseen. Mindfulness-harjoitteita on useita erilaisia ja on tärkeää, että jokainen löytää itselleen sopivan tavan, joka ei ole liian monimutkainen tai aikaa vievä toteutuksen onnistumiseksi. On huomionarvoista, että toisinaan mindfulness-harjoitteet saattavat tilapäisesti voimistaa psykologista hyvinvointia uhkaavia oireita tietoisuuden lisääntyessä.
Aineisto ja menetelmät
Tämä päivitys perustuu kolmeen katsaukseen. Päivitykseen on lisätty vuonna 2022 julkaistu järjestelmällinen katsaus, jossa tunnistettiin mindfulness-pohjaisia menetelmiä ja tulosmuuttujia sekä arvioitiin menetelmien vaikutusta hoitotyön ammattilaisten psykologiseen hyvinvointiin. Katsauksen aineisto koostui 11 alkuperäistutkimuksesta vuosilta 2014–2020. Tutkimukset oli tehty Malesiassa (2), Kiinassa (2), Iranissa (2), Australiassa (1), Yhdysvalloissa (1), Irlannissa (1), Japanissa (1) ja Portugalissa (1). Tämä päivitys korvaa Näyttövinkin 4/2020, joka perustui vuonna 2019 julkaistuun järjestelmälliseen katsaukseen, jossa selvitettiin Mindfulness-Based Stress Reduction (MBSR) -menetelmän ja siihen perustuvien interventioiden vaikuttavuutta sairaanhoitajien psykologisen stressin vähentämisessä sekä vuonna 2017 julkaistuun mixed methods -katsaukseen, jossa selvitettiin mindfulness-harjoitteiden vaikutuksia sekä sairaanhoitajien näkemyksiä mindfulness-harjoitteiden hyödyistä ja haasteista. Katsauksissa aineistot muodostuivat 91 ja 322 alkuperäistutkimuksesta. Katsausten menetelmällinen toteutus on kuvattu yksityiskohtaisemmin alkuperäisissä julkaisuissa. Katsausten laatu arvioitiin JBI:n järjestelmällisen katsauksen arviointikriteeristöllä.*
Käyttökelpoisuus Suomessa
Tulokset ovat sovellettavissa suomalaisessa hoitotyön kontekstissa. Mindfulness-harjoitteiden toteuttaminen on mahdollista ottaa osaksi arkirutiineja yksinkertaistenkin harjoitteiden avulla.
Päivitystyöryhmä
Sulosaari, Virpi, sh, TtT, yliopettaja, tutkimusryhmävastaava, post doc tutkija, Turun ammattikorkeakoulu, Turun yliopisto
Heikkilä, Kristiina, sh, TtM, väitöskirjatutkija, tutkija, Hoitotyön tutkimussäätiö sr
Palonen, Mira, sh, TtT, vanhempi tutkija, Hoitotyön tutkimussäätiö sr
Eskolin, Silja-Elisa, sh/th, TtM, TM, nuorempi tutkija, Hoitotyön tutkimussäätiö sr
Näyttövinkki 4/2020: Jenni Konttila, TtM, TtT, Kristiina Heikkilä, TtM, väitöskirjatutkija, Lotta Hamari, TtT
Sources
Attachments
nayttovinkki-2-2024-p-4-2020-1
Type:
PDFSize:
170.6 KBUploaded:
27/03/2024 10:30