Miten voidaan vahvistaa yötyötä tekevien hoitotyöntekijöiden hyvinvointia?

Tausta

Tulokset

Usein tai pääsääntöisesti yötyötä* tekevien hoitotyöntekijöiden hyvinvoinnin vahvistamiseksi on tärkeää ymmärtää, että:

• Verrattuna päivä- ja iltavuorojen hektisyyteen yövuorojen työympäristö, jossa on vähemmän toimenpiteitä ja henkilökuntaa, on yleensä rauhallisempi. Siten se voi tarjota paremmat mahdollisuudet työn tauottamiseen sekä enemmän aikaa perehtyä potilaiden tietoihin ja ongelmiin sekä organisaation käytäntöihin. Toisaalta yövuorossa toimiminen voi olla haastavaa usein hiljaisessa ja rauhallisessa ympäristössä, jossa potilaat voivat olla sekavampia kuin päivisin.
• Potilaiden voinnin tai tilanteiden muutokset voivat olla hyvin äkillisiä, mikä voi lisätä hoitotyöntekijöiden pelkoa sekä ahdistusta yksin selviytymisestä.
• Yövuorojen vähäisempi henkilöstömäärä voi lisätä heidän keskinäistä yhtenäisyyttään ja sitouttaa yötyötä tekevän henkilökunnan toisiinsa sekä oman työn tekemiseen.
• Yötyötä tekevät hoitotyöntekijät voivat kohdata omaan työhönsä ja sen erityispiirteisiin liittyvää ymmärtämättömyyttä organisaatio- sekä työyhteisötasolla. He voivat kokea esimerkiksi, että päivävuoroa tekevät eivät aina arvosta tai ymmärrä yötyön erityispiirteitä, tai että järjestämällä kaikki yksikön palaverit päivisin, jätetään huomioimatta yötyötä tekevien päiväaikaisen unen tarve.
• Päivävuoroon verrattaessa yövuoroissa hoitotyöntekijöillä on enemmän itsenäisyyttä, vastuuta päätöksenteosta ja tarvetta luovalle ongelmanratkaisulle. Tämä työn itsenäisyys kehittää kykyä ja luottamusta omaan osaamiseen sekä lisää tyytyväisyyttä omaan rooliin hoitajana.

Usein tai pääsääntöisesti yötyötä* tekevien hoitotyöntekijöiden hyvinvoinnin vahvistamiseksi on tärkeää ymmärtää, että:

• Tasapainoilu unentarpeen sekä perheen, sosiaalisten ja yhteiskunnallisten odotusten välillä voi johtaa univajeeseen, koska yötyötä tekevät hoitotyöntekijät asettavat perheidensä tarpeet omien tarpeidensa edelle.
• Yötyöhön ja sen vaatimaan päiväaikaiseen uneen liittyy sosiaalisia- ja aikatauluhaasteita. Tavanomaiseen päivätyöhön verrattuna sosiaaliseen toimintaan käytettävissä oleva aika ja osallistumismahdollisuudet ovat rajallisia, mikä voi aiheuttaa sosiaalista eristäytymistä. Tämän seurauksena stressi parisuhteessa ja muissa ihmissuhteissa voi lisääntyä ja johtaa syyllisyydentunteisiin.
• Yötyö voi edellyttää roolien muutoksia perheessä, esimerkiksi lisätä kumppanin tai lasten vastuuta perheen arjessa.
• Yötyö häiritsee hoitotyöntekijöiden vuorokausirytmiä ja voi vaikuttaa terveydentilaan lisäämällä epäterveellistä syömistä, painonnousua sekä fyysisiä ja psykologisia oireita, kuten pahoinvointia, turvotusta ja ummetusta sekä mielialan vaihteluita ja stressiä.
• Yötyö voi myös kannustaa hoitotyöntekijää omaksumaan ja ylläpitämään terveellisiä elämäntapoja vuorokausirytmin häiriintymisen ehkäisemiseksi.

• Yötyötä tekevien hoitotyöntekijöiden päiväaikaisen unen riittämättömyys aiheuttaa jatkuvan uupumuksen kokemuksen, jonka seurauksena nukkumiseen voi liittyä haitallisia ajatus- ja käyttäytymismalleja.
• Hoitotyöntekijät käyttävät monia menetelmiä estääkseen univajetta, pysyäkseen valppaina, ollakseen toimintakykyisiä töissä ja ajaakseen kotiin turvallisesti.
• Väsymys voi vaarantaa potilasturvallisuuden, koska hoitotyöntekijät eivät pysty työskentelemään parhaalla tasollaan. Hoitotyöntekijät voivat ehkäistä turvallisuusriskejä erilaisilla keinoilla, esimerkiksi oman työn tuplatarkastuksella.
• Väsymys lisää työvuorojen jälkeisten onnettomuuksien riskejä, sillä hoitotyöntekijöillä voi olla vaikeuksia pysyä valppaana autoillessa.
• Väsymys voi häiritä vastuun ottamista lasten hoitamisesta kotona.

Usein tai pääsääntöisesti yötyötä tekevien hoitotyöntekijöiden hyvinvoinnin vahvistamiseksi on tärkeää, että:

• Luodaan ja ylläpidetään käytänteitä, jotka mahdollistavat ergonomiset työaikajärjestelyt, kuten eteenpäin kiertävät vuorot ja yövuoroputkien välttämisen, ns. nukkumispäivän yötyöstä palautumiseen sekä suunniteltujen nokosten ottamisen tauoilla tai yövuoron jälkeen. (A**)
• Arvioidaan ja kehitetään organisaation käytänteitä ja toimintamalleja, joilla voidaan varmistaa usein tai pääsääntöisesti yötyötä tekeville hoitotyöntekijöille mahdollisuus osallistua koulutuksiin ja kokouksiin sekä toteuttaa työntekijöiltä vaadittavia toimia. Tämä auttaa heitä priorisoimaan unensaantia, joka puolestaan parantaa heidän mahdollisuuttaan edistää potilas- ja työturvallisuutta. (A)
• Esimerkkejä:

1. Järjestetään koulutustilaisuuksia niin, että ne eivät ole ristiriidassa yötyötä tekevien hoitotyöntekijöiden aikataulujen kanssa, esimerkiksi toteuttamalla erityisesti heille kohdennettuja koulutustilaisuuksia tai tekemällä tilaisuuksista tallenteita.
2. Mahdollistetaan pääosin yötyötä tekeville esimerkiksi työnantajan tarjoamat rokotukset sekä muut työtehtävien kannalta merkitykselliset toimet yötyöergonomia huomioiden. Perustetaan moniammatillinen työryhmä, joissa käsitellään yövuoroihin liittyviä erityiskysymyksiä, esimerkiksi miten yksikön asioihin liittyvä tiedonkulku varmistetaan yötyötä tekeville.
3. Mahdollistetaan yötyötä tekeville yhteydenpito suoraan esihenkilön kanssa tai välillisesti yövuorosta vastaavan henkilön kautta.
4. Luodaan mahdollisuuksia päivävuorossa ja yövuorossa työskentelevien hoitotyöntekijöiden tiimihengen vahvistamiseen, mikä edistää ymmärrystä yövuorossa työskentelystä. Esimerkiksi järjestämällä mahdollisuus seurata yövuorossa olevaa kollegaa hänen työvuoronsa aikana (shadow programme) heille, jotka eivät tee yövuoroja.

• Lisätään koulutuksilla hoitotyöntekijöiden ymmärrystä yötyöstä mahdollisesti seuraavasta merkittävästä väsymyksestä sekä itsehoitomenetelmistä, joilla voidaan ehkäistä virheitä ja tapaturmia. (A)
• Esimerkkejä:

1. Tarjotaan tietoa ja toimintamalleja voimia kuluttavissa olosuhteissa ja luontaisen vuorokausirytmin vastaisesti työskennellessä.
2. Osoitetaan mentori yövuoroissa työskentelyä aloittavalle hoitotyöntekijälle ohjaamaan, miten laadukasta hoitotyötä toteutetaan päiväaikaisia vuoroja pienemmällä henkilöstömäärällä ja tiimityöskentelyllä.

Usein tai pääsääntöisesti yötyötä tekevien hoitotyöntekijöiden hyvinvoinnin vahvistamiseksi on tärkeää, että:

• Otetaan käyttöön toimintatapoja, jotka ehkäisevät väsyneenä autolla ajoa. (A)
• Esimerkkejä:

1. Järjestetään koulutuksia, joissa käsitellään väsyneenä ajamisen riskejä ja tunnistettavia merkkejä käytöksessä sekä teknologisia vastakeinoja (kuten auton kaistavahti).
2. Järjestetään teemaviikkoja väsyneenä ajamisen ehkäisemiseksi ja tiedon lisäämiseksi.
3. Tarjotaan organisaatiolähtöisiä tukitoimia yövuoroja tekeville, kuten mahdollisuus lyhyisiin nokosiin työpaikalla ennen ajamaan lähtemistä ja kimppakyytien tai työnantajan tarjoaman kuljetuksen järjestäminen.

• Otetaan organisaatiotasolla käyttöön yötyöhön liittyvän väsymyksen vähentämiseksi suunnitelma, jolla parannetaan työympäristöä ja vähennetään yötyön mahdollisia haittavaikutuksia sekä edistetään hoitotyöntekijöiden terveyttä ja valmiutta potilaiden hyvään hoitamiseen. (A)
• Esimerkkejä:

1. Varmistetaan, että yötyötä tekevät hoitajat pitävät taukonsa ja heillä on tarkoitukseen osoitettu soveltuva taukotila.
2. Tarjotaan työntekijöille tila, jossa on mahdollisuus lyhyisiin nokosiin tauoilla ja yövuoron jälkeen.
3. Tarjotaan mahdollisuus terveelliseen ruokaan yövuoroissa, esimerkiksi ruokalassa tai eväsautomaatti- ja noutoruokavaihtoehtoina.
4. Tarjotaan mahdollisuus hyödyntää liikuntamahdollisuuksia, esimerkiksi yöaikaan tyhjänä olevissa tiloissa.

Lisätietoa

• Työsuojelu.fi – Yötyö, saatavilla https://tyosuojelu.fi/
• Työolot > Psykososiaalinen kuormitus > Yötyö
• Työterveyslaitos – Hyvinvointia vuorotyöhön: Työntekijän opas vuorotyön hallintaan, saatavilla https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-261-090-4
• Työterveyslaitos – Työaikojen arvioinnin liikennevalomalli, saatavilla https://www.ttl.fi/teemat
• Työhyvinvointi ja työkyky > Työaika > Vuorotyö > Työaikojen kuormittavuuden arviointi

Yhteenveto

Käyttökelpoisuus Suomessa

Aineisto ja menetelmät

Näyttövinkin laatijat