KhYHKÄ toimintamalli ja sen taustaa
Käsihygienian toteutumisen arviointiin ja kehittämiseen kehitetyn toimintamallin (KhYHKÄ-toimintamalli) taustalla on näyttö käsihygienian vaikuttavuudesta hoidon lopputuloksiin. Toimintamallin kehittämistä on ohjannut Yhtenäisten käytäntöjen toimintamalli (YHKÄ-malli) sekä näyttöön perustuvien käytäntöjen levittämiseen ja käyttöön ottamiseen liittyvä tutkimustieto.
KhYHKÄ-toimintamallin tavoitteena on vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden potilasturvallisia käytäntöjä. Toimintamalli perustuu vahvaan ja yhtenäiseen tutkimusnäyttöön käsihygienian vaikuttavuudesta hoidon lopputuloksiin sekä näyttöön niistä vaikuttavista menetelmistä, joiden avulla tutkimusnäyttö voidaan ottaa käyttöön ja muuttaa käsihygieniakäytäntöjä.
KhYHKÄ-toimintamallissa arvioidaan käsihygienian toteutumista käsien desinfioinnin kestoa ja käsikorujen käyttöä seuraamalla. Taustalla on tutkimustieto siitä, että vain riittävän pitkäkestoinen desinfiointi on tehokas katkaisemaan mikrobien siirtymisen käsien välityksellä. Toimintamallin käyttö myös ylläpitää tietoisuutta käsihygienian merkityksestä potilasturvallisessa hoidossa.
KhYHKÄ-toimintamallin kuvaus
Toimintamallissa on kolme vaihetta:
- Käsihygienian säännöllinen seuranta
- Palautetieto
- Palautetiedon perusteella tehtävät korjaavat toimenpiteet
KhYHKÄ-toimintamallin oheisessa kuvassa kuvattu ydinprosessi muodostuu syklistä, joka alkaa käsihygienian havainnoinnista ja palautetiedon tuottamisesta ja jatkuu palautteen perusteella tehtävistä korjaavista toimenpiteistä. Sykli toteutetaan säännöllisesti organisaatiossa sovitulla tiheydellä. Keskeistä on riittävän tiheä seuranta, joka mahdollistaa näyttöön perustuvien käsihygieniakäytäntöjen juurtumisen käytännön normiksi.
Toimintamallin toteuttamista johtaa organisaation infektioiden torjuntayksikön nimeämä vastuuhenkilö, joka toimii yhteistyössä henkilöstön kanssa. Yksiköiden infektioiden torjunnan vastuuhenkilöistä puolestaan puhutaan infektioyhdyshenkilöinä. Infektioyhdyshenkilöt kokoavat tietoa käsihygienian toteutumisesta työyksiköissä ja tuottavat siitä palautetietoa. He myös osallistuvat käsihygieniakäytäntöjen kehittämiseen yhteistyössä johtajien ja lähiesimiesten kanssa. Infektioiden torjuntayksikkö antaa lisäksi tarvittavaa tukea toiminnan kehittämiseen.
Johtajien ja lähiesimiesten rooli toimintamallin käyttöön ottamisessa ja vakiinnuttamisessa on keskeinen, sillä he johtavat ja resursoivat näyttöön perustuvan toiminnan arviointia ja kehittämistä oman toimialueensa puitteissa.
KhYHKÄ soveltuu erilaisiin toimintaympäristöihin
KhYHKÄ-toimintamalli soveltuu kaikkiin sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköihin. Toimintamallia voidaan käyttää sellaisenaan tai soveltaen organisaatiokohtaisesti. Se voidaan ottaa käyttöön hyödyntämällä tavanomaisia toiminnan seurantaan ja kehittämiseen luotuja ohjelmia tai yhdistämällä se
työkaluihin, joita on kehitetty näyttöön perustuvan toiminnan edistämisen tueksi, kuten esimerkiksi Joanna Briggs Instituutin (www.joannabriggs.org) kehittämää JBI-PACES ohjelmaa.
Henkilöstön riittävä osaaminen
Toimintamalli edellyttää, että havainnointia suorittavilla infektioyhdyshenkilöillä on käsihygienian havainnointiin ja palautetiedon tuottamiseen tarvittava osaaminen. Lisäksi tulee varmistaa koko henkilöstön käsihygieniaan liittyvä osaaminen ja sen ajantasaisuus.
KhYHKÄn käyttöönottosuunnitelman osa-alueet
KhYHKÄ-toimintamallin käyttöönottosuunnitelma sisältää neljä osa-aluetta:
- Organisointi
- Resursointi
- Toteuttaminen
- Palaute ja seuranta
1. Oganisointi
Toimintamallin organisointia johtavat johtajat ja lähiesimiehet, joiden vastuulla on toiminnan resursointi ja tiedotus toiminnasta. Organisaation infektioiden torjuntayksikkö vastaa toimintamallin toteuttamisen edellyttämän osaamisen varmistamisesta.
2. Resursointi
Resursointi kattaa infektioyhdyshenkilöiden osaamisen varmistamiseen tarvittavan resursoinnin sekä käsihygienian havainnointiin ja tulosten raportointiin tarvittavan ajan järjestämisen. Käytännössä aikaan liittyvän resursoinnin määrä riippuu siitä, minkä verran havaintoja halutaan koota yhdellä kertaa. Esimerkiksi kuukausittain koottava kymmenen havainnon otanta jokaiselle arviointikriteerille sekä aineiston tallentaminen vievät noin 4 – 6 tuntia työaikaa. Resursointiin sisältyy myös havainnoinnissa tarvittavien välineiden, kuten kirjoitusalustojen ja sekundaattorien hankkiminen.
Huomattavaa on, että havainnointia ei ole mahdollista suorittaa luotettavasti oman työn ohessa, vaan se edellyttää siihen erikseen varattua aikaa.
3. Toteuttaminen
Toimintamallin käyttöön ottaminen edellyttää varhaista tiedottamista koko henkilöstölle. Tiedottamisessa korostetaan havainnoinnin merkitystä potilasturvallisille toimintatavoille sekä organisaation velvollisuutta kehittää toimintaa näyttöön perustuen. Samoin on tarpeen korostaa, että hyvä käsihygienia koskee kaikkia organisaation potilashoidossa toimivia.
Organisaatiotasolla sovitaan havainnoinnin tiheys sekä palautetiedon tuottaminen ja vastuut korjaavien toimenpiteiden suunnittelusta sekä käyttöön ottamisesta. Havainnoijille varataan työaikaa havainnointiin ja aineistojen tallentamiseen.
Infektioyhdyshenkilöt tiedottavat havainnoinnista yksiköissään sovitulla tavalla. Havainnointi on luonteeltaan avointa ja luottamuksellista ja havainnoijia sitoo vaitiolo työntekijän suoriutumisesta.
Tiedottaminen potilaille/asiakkaille ja heidän läheisilleen on erityisen tärkeää. Tilannekohtaisesti heille voi tiedottaa havainnoinnista infektioyhdyshenkilö tai havainnoinnin kohteena oleva henkilöstö. Keskeistä on varmistaa, että potilaat/ asiakkaat ja heidän läheisensä tietävät, että havainnointi kohdistuu henkilöstön toimintaan, sen tarkoituksena on toiminnan kehittäminen ja mitään potilaita/asiakkaita koskevia tietoja ei kerätä.
4. Palaute ja seuranta
Infektioyhdyshenkilöt tuottavat palautetietoa työyksikössä ja organisaatiossa sovitulla tavalla. He kokoavat tiedot helposti raportoitavaan muotoon siten, että niitä voidaan hyödyntää työyksikön toimintakertomuksissa ja -suunnitelmissa.
Raportoinnissa esitetään desinfioinnin keston keskiarvo ja vaihteluväli. Samoin esitetään prosentuaalinen osuus tehdyistä havainnoista, joissa riittävä käsihygienia toteutuu. Tiedot esitetään sekä ammattiryhmäkohtaisesti että työyksikkökohtaisesti.
Lähiesimiehet organisoivat toiminnan kehittämisen tarvittavilla osa-alueilla yhdessä infektioyhdyshenkilöiden kanssa. Tämä edellyttää säännöllistä reagointia tuloksiin sekä ajan järjestämistä korjaavien toimenpiteiden suunnitteluun ja niistä tiedottamiseen.
Toiminnan arviointi
Toimintamallin käyttöönoton arviointi sisältää palautetiedon kokoamista henkilöstön kokemuksista havainnoinnin kohteena olemisesta sekä infektioyhdyshenkilöiden kokemuksista työtoveriensa havainnoijana. Näin lähiesimies saa tietoa mahdollisista tiedottamiseen tai havainnoinnin toteuttamiseen liittyvistä kehittämistarpeista. Keskeistä on, että lähiesimiehet reagoivat nopeasti havainnointiin liittyviin kielteisiin kokemuksiin ja käsihygieniaan tai sen havainnointia ehkäiseviin tekijöihin.
Toiminnan kehittäminen
KhYHKÄ-toimintamallin tulosten odotetaan ilmenevän lyhyen aikavälin muutoksina henkilöstön käsihygienian toteuttamisessa ja käsihuuhdekulutuksessa. Pitkän aikavälin muutoksia ovat esimerkiksi muutokset hoitoon liittyvien infektioiden esiintymisessä.
Toiminnan kehittämisessä käytetään yleisesti käytössä olevia laadunhallinnan menetelmiä, kuten esimerkiksi työpajoja, projekteja ja tiimejä. On tärkeää delegoida päätösvaltaa lähelle käytännön toimintaa, jossa parhaiten voidaan vaikuttaa hyvän käsihygienian toteuttamista estäviin tekijöihin
Vaikutukset ja vaikuttavuuden arviointi
Arvioinnin tarkoituksena on tuottaa tietoa KhYHKÄ-toimintamallin vaikutuksista potilasturvallisen hoidon edellytysten vahvistamiseen näyttöön perustuvien, vaikuttavien ja tehokkaiden käsihygieniakäytäntöjen kautta.
Arviointi tuottaa organisaatio- ja työyksikkötasoista tietoa yhtenäisen toimintamallin tekijöistä, jotka edistävät tai ehkäisevät hyvän käsihygienian toteutumista.
Videossa olevaan taulukkoon on koottu arvioinnin ulottuvuuksia, jotka liittyvät käsihygienian toteuttamisen prosessiin, vaikutuksiin ja potilaan hoidon lopputuloksiin ja taloudellisesti mitattaviin muutoksiin.
Lisätietoja ja käytännön vinkkejä KhYHKÄ-mallin käyttöönottoon saat tutustumalla Hoitotyön tutkimussäätiön ja Oulun Yliopistollisen Sairaalan yhteistyössä tuottamaan lähdemateriaaliin. Linkki materiaaliin on lähdeluettelossa. Tukimateriaalia löydät myös Hoitotyön tutkimussäätiön internet-sivuilta osoitteesta www.hotus.fi.