Lastensuojeluasiakkuuden alkaminen

Lastensuojeluasiakkuuden alkaminen

Lastensuojeluasiakkuus alkaa, kun lastensuojeluasian vireilletulon johdosta
  • ryhdytään kiireellisiin toimiin lapsen terveyden ja kehityksen turvaamiseksi tai
  • lapselle tai hänen perheelleen muutoin annetaan lastensuojelulaissa tarkoitettuja palveluja tai muuta tukea ennen palvelutarpeen arvioinnin valmistumista.
Lastensuojeluasiakkuus alkaa myös silloin, kun sosiaalityöntekijä toteaa palvelutarpeen arvioinnin perusteella, että
  • lapsen kasvuolosuhteet vaarantavat tai eivät turvaa lapsen terveyttä tai kehitystä tai
  • lapsi käyttäytymisellään vaarantaa terveyttään ja kehitystään ja
  • lapsi tarvitsee lastensuojelulain mukaisia palveluja ja tukitoimia.
Mikäli palvelutarpeen arvioinnissa ilmenee lapsen kasvuolosuhteissa tai käytöksessä mainittuja seikkoja, tulee sosiaalityöntekijän arvioida, tarvitseeko lapsi nimenomaan lastensuojelulain mukaisia avohuollon tukitoimia tai muuta lastensuojelulain nojalla järjestettävää tukea. Jos lapsi voi saada riittävät palvelut sosiaalihuoltolain kautta, ei lastensuojelun asiakkuutta aloiteta.
Lastensuojelulain mukaisten tukitoimien tarve voi johtua myös siitä, että työskentely perheen kanssa edellyttää lastensuojelun asiantuntijuutta. Näin voi olla esimerkiksi silloin, kun perhe on haluton ottamaan tukitoimenpiteitä vastaan, tai ei tunnista tuen tarpeita.

Asiakkuuden alkamisesta syntyvät velvoitteet

Lastensuojeluasiakkuuden alkamisesta on ilmoitettava välittömästi lapsen huoltajalle ja lapselle. Poikkeuksellisesti ilmoitusta ei tehdä, jos siihen on julkisuuslain 11 §:n 2 momentin tai sosiaalihuollon asiakaslain 11 §:n 3 momentin mukaan määräytyvä syy.
Tieto lastensuojeluasian vireilletulosta ja asiakkuuden alkamisesta voidaan siten jättää antamatta huoltajalle tai toiselle heistä, jos tiedon antaminen olisi vastoin erittäin tärkeää yksityistä tai lapsen etua. Tieto voidaan jättää antamatta myös silloin, kun lapsi on perustellusta syystä kieltänyt antamasta itseään koskevia tietoja lailliselle edustajalleen, jos tämä ei ole lapsen edun vastaista. Kielto-oikeuden edellytyksiä harkittaessa tulee kiinnittää huomiota lapsen ikään ja kehitystasoon.
Tieto lastensuojeluasian vireilletulosta ja lastensuojelun tarpeen selvittämisestä voidaan antaa suullisesti esimerkiksi sosiaalityöntekijän ottaessa yhteyttä puhelimitse tai tavatessa lasta ja huoltajia. Työntekijän tulee myös kertoa, mitä palvelutarpeen selvittäminen tarkoittaa ja kuka on siitä vastaava työntekijä. Tiedot tulisi antaa tarvittaessa myös kirjallisesti, esimerkiksi kun lapsi tai huoltaja niitä pyytää. Lastensuojeluasiakirjoihin tulee merkitä milloin, miten ja kenen toimesta tieto on annettu sekä kenelle tieto on annettu. Vastaavasti tulee merkitä, jos tieto on jätetty antamatta, sekä syy tähän.
Lapselle tulee asiakkuuden alkaessa nimetä tämän asioista vastaava sosiaalityöntekijä, joka laatii asiakassuunnitelman.

Lastensuojelun aikarajat

Ratkaisu siitä, ryhdytäänkö palvelutarpeen arvioinnin ja mahdollisen lastensuojelun tarpeen arvioinnin tekemiseen, tulee tehdä seitsemän arkipäivän kuluessa asian vireilletulosta. Tuon ajan puitteissa lapselle ja hänen huoltajalleen on myös annettava tieto lastensuojeluilmoituksen vastaanottamisesta sekä siitä seuraavista toimenpiteistä.
Palvelutarpeen arviointi on tehtävä viivytyksettä. Sen on valmistuttava viimeistään kolmen kuukauden kuluttua asian vireilletulosta.
Aikarajat on asetettu, jotta lapsen tilanne tulee tutkituksi riittävän nopeasti ja lasta voidaan tarvittaessa suojella. Lastensuojelussa tulisi kuitenkin välttää tilanteita, joissa tukea ja palveluja tarjotaan arvioimatta ensin, mikä on perheen kokonaistilanne ja mihin tarpeisiin lastensuojelu voi tarjota apuaan.


Määräaikojen laskeminen

Ellei palvelutarpeen arvion tekeminen ole ilmeisen tarpeetonta, se on aloitettava viimeistään seitsemäntenä päivänä. Lastensuojeluilmoituksen tai muun yhteydenoton vastaanottamispäivää ei tällöin lasketa mukaan määräaikaa laskettaessa. Ensimmäiseksi arkipäiväksi lasketaan vireilletulopäivää seuraava arkipäivä. Arkipäivänä ei pidetä pyhäpäiviä eikä arkilauantaita. Jos yhteydenotto tapahtuu esimerkiksi tiistaina, on arviointi aloitettava viimeistään seuraavan viikon torstaina edellyttäen, että viikolla ei ole ylimääräisiä arkipyhiä.
Ennen palvelutarpeen arvioimisen käynnistämistä eli seitsemän arkipäivän kuluessa pyritään ratkaisemaan se, lähdetäänkö asiassa arvioimaan myös mahdollista lastensuojelun tarvetta. Lastensuojelun tarve selvitetään palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä, ellei asia ole selvästi luonteeltaan sellainen, ettei lastensuojelun tukitoimia tarvita. Laki ei kuitenkaan aseta tähän ehdotonta aikarajaa. Lastensuojeluasiakkuuden tarve saattaa tulla uusien tietojen perusteella arvioitavaksi myöhemmin. Tällöin voidaan hyödyntää jo tehtyä palvelutarpeen arviointia, jos arvioinnin tekemisestä ei ole ehtinyt kulua pitkää aikaa.
Palvelutarpeen arvion on valmistuttava viimeistään kolmen kuukauden kuluttua asian vireilletulosta. Kolmen kuukauden määräaika päättyy sinä määräkuukauden päivänä, joka vastaa asian vireilletulon päivämäärää. Jos määräkuukaudessa ei ole vastaavaa päivämäärää, arvion on valmistuttava kuukauden viimeisenä päivänä.


Määräaikojen toteutumisen seuranta

THL pyytää hyvinvointialueilta kaksi kertaa vuodessa tietoja siitä, kuinka lastensuojelulain mukaiset käsittelymääräajat ovat toteutuneet. Hyvinvointialueiden on luovutettava kyseiset tiedot THL:lle, joka luovuttaa ne edelleen Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle sen valtakunnallista sosiaalihuollon ohjaus- ja valvontatehtävää varten.
Highlight

Sources