Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ylläpitää Alkoholi, tupakka ja riippuvuudet verkkosivustoa, josta löytyy kattavasti tietoa päihteisiin liittyen.
Alkoholi, tupakka ja riippuvuudet
Ehkäisevää päihdetyötä tehdään esimerkiksi osana hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluja, kouluissa, nuorisotoiminnassa ja muussa vapaa-ajantoiminnassa.
Raskaus perheessä, jossa on päihteiden käyttöä
Lapsuuden haitalliset kokemukset, kuten vanhemman päihde- tai mielenterveysongelma sekä lapsen muu kaltoinkohtelu, selittävät merkittävän osuuden aikuisiän päihdehäiriöistä. Vanhemman ongelmallinen päihteidenkäyttö vaikuttaa lapsen kehitykseen myös muilla tavoin. Äidin raskaudenaikaisen päihteiden käytön on todettu olevan yhteydessä lapsuusajan oppimisvaikeuksiin, käytöshäiriöihin sekä psyykkiseen ja kielelliseen kehitykseen.
Päihdeongelma voi vaikuttaa vanhemman kykyyn luoda turvallista arkea ja vastata lapsen fyysisiin ja emotionaalisiin tarpeisiin. Lapsuus päihdeongelmasta kärsivän vanhemman kanssa on vakava riski lapsen terveydelle ja kehitykselle lisäten lapsen riskiä sairastua psyykkisen kehityksen ja muihin häiriöihin sekä teini-ikäisenä mielenterveysongelmiin. Myös riski omaan haitalliseen päihteiden käyttöön teini-iässä on päihdeongelmasta kärsivän vanhemman lapsella korkeampi.
Raskaana olevan henkilön syntymätöntä lasta ja lapsen tulevaisuutta voidaan suojella ja seurata sekä tarvittaessa hoitaa ja kuntouttaa, jos vanhemman päihteiden käyttö on tunnistettu ja perhe on tarvittavien palvelujen piirissä.
Verkostossa on monta toimijaa
Kun päihteitä käyttävä henkilö tai hänen kumppaninsa tulee raskaaksi, tulee tehdä ennakollinen lastensuojeluilmoitus tarvittavien palvelujen ja tuen järjestämiseksi. Ennakollinen lastensuojeluilmoitus on tärkeää tehdä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Varsinainen lastensuojelun asiakkuus alkaa lapsen syntyessä, mutta kontakti voidaan luoda jo raskausaikana. Lastensuojelun tehtävä on huolehtia lapsen kasvun ja kehityksen seuraamisesta ja lapsen kasvuolosuhteiden turvallisuuden varmistamisesta, joten perheen aikuisten hoito ja seuranta tulee järjestää erikseen.
Raskaana olevan päihteitä käyttävän henkilön ja mahdollisen puolison hoidossa keskeistä on sekä päihderiippuvuuden hoito että vanhemmuuden tukeminen. Päihteitä käyttävän henkilön raskaus on riskiraskaus, jota tulee seurata neuvolan lisäksi erikoissairaanhoidossa.
Päihdehoidon suunnittelu, toteutus ja seuranta tulee järjestää yksikössä, jossa on päihdehoidon osaamista. Hoito on moniammatillista ja siitä vastaa aina lääkäri. Päihdehoidon lisäksi tulee arvioida perheen sosiaalihuollon palvelujen tarve kokonaisvaltaisesti liittyen asumiseen, talouteen ja psyykkiseen hyvinvointiin.
Lastensuojelu tukee vanhempaa lapsen edun mukaisessa vanhemmuudessa ja lapsen tasapainoisen kehityksen ja hyvinvoinnin mahdollistavien kasvuolosuhteiden tarjoamisessa. Lastensuojelu tukee vanhempaa vastuun ottamisessa lapsen hyvinvoinnista ja tasapainoisesta kehityksestä.
Perheellä, jossa on ollut päihteiden käyttöä, on usein palveluverkostossa lukuisia toimijoita, kuten neuvola, synnytyssairaala, sosiaalipediatria, vanhemman päihdehoito ja -kuntoutus avo- ja laitosyksiköissä, lastensuojelu ja aikuissosiaalityö. Eri toimijoiden tulee tehdä yhteistyötä keskenään, tiedon kulku palveluista toiseen siirtyessä tulee varmistaa ja kokonaisuuden koordinointivastuu tulee olla sovittu.
Päihteiden käytön tunnistaminen
Päihteitä käyttävien raskaana olevien henkilöiden ja vauvaperheiden palveluketjut ja -kokonaisuudet
Päihteitä käyttävät raskaana olevat henkilöt ja vauvaperheet tarvitsevat useita eri palveluita. Palveluiden järjestäjien ja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten on hahmotettava, mitä palveluja tarvitaan ennen raskautta, sen aikana sekä raskauden jälkeen. Osa tarvittavista palveluista on sosiaalipalveluita ja osa terveydenhuollon palveluita. Niiden on muodostettava saumaton kokonaisuus ja jonkun on koordinoitava palvelukokonaisuutta.
Palvelukokonaisuuden mallissa kuvataan päihteitä käyttävien raskaana olevien henkilöiden ja vauvaperheiden palvelukokonaisuus toimialoittain, palveluittain, palvelujen sisällön mukaan sekä asiakkaan raskauden etenemisen mukaan.
Arviolta noin 6 prosenttia raskaana olevista henkilöistä käyttää päihteitä. Monien kohdalla päihteiden käyttöä ei kuitenkaan tunnisteta, eikä raskaana oleva tai perhe saa tarvitsemiaan palveluita. Päihteitä käyttävien raskaana olevien henkilöiden ja vauvaperheiden palvelukokonaisuuden mallissa kuvataan, miten hyvinvointialueet voivat järjestää näiden henkilöiden ja perheiden tarvitsemat palvelut saumattomasti.
Palvelukokonaisuuden mallin on laatinut THL:n nimittämä laaja asiantuntijaryhmä. Tavoitteena on tukea hyvinvointialueita tämän erityisryhmän palvelukokonaisuuden ja palveluketjun hahmottamisessa ja järjestämisessä sekä yksilöllisten palvelupolkujen rakentamisessa asiakkaille. Suomessa on laadukkaita hoito- ja kuntoutuspalveluita, mutta erityisesti niiden yhteen kokoamisessa ja eri toimijoiden yhteistyössä on parannettavaa.
Päihteitä käyttävän raskaana olevan henkilön palveluketju palvelujen ajoittumisen näkökulmasta
Aikajana auttaa hahmottamaan, mitä kaikkia palveluita asiakas tai perhe saattaa tarvita ennen raskautta, sen aikana ja synnytyksen jälkeen.
Ennen raskautta
Terveydenhuolto
- Terveyskeskus
- Ehkäisyneuvola
Päihdehoito
- Oma päihdeklinikka
Sosiaalihuolto
- Etsivä ja matalan kynnyksen työ
Alkuraskaus
Terveydenhuolto
- Äitiysneuvola
- HAL-poliklinikka
- Psykiatria ja muu sairaanhoito
Päihdehoito
- Oma päihdeklinikka
- Laitosmuotoinen vieroitus ja kuntoutus
Sosiaalihuolto
- Aikuissosiaalityö
- Sosiaalinen avokuntoutus ml. vanhemmuustyöskentely
- Sosiaalinen laitoskuntoutus ml. vanhemmuustyöskentely
Loppuraskaus
Terveydenhuolto
- Äitiysneuvola
- HAL-poliklinikka
- Psykiatria ja muu sairaanhoito
Päihdehoito
- Oma päihdeklinikka
- Laitosmuotoinen vieroitus ja kuntoutus
Sosiaalihuolto
- Aikuissosiaalityö/sosiaalihuolto
- Lastensuojelu
- Sosiaalinen avokuntoutus ml. vanhemmuustyöskentely
- Sosiaalinen laitoskuntoutus ml. vanhemmuustyöskentely
Synnytys
Terveydenhuolto
- Synnytyssairaala
Sosiaalihuolto
- Lastensuojelu
Vauvaperhe
Terveydenhuolto
- Terveyskeskus, työterveys
- Äitiysneuvola
- Lastenneuvola
- Sosiaalipediatria
- Psykiatria ja muu sairaanhoito
Päihdehoito
- Oma päihdeklinikka
- Laitosmuotoinen vieroitus ja kuntoutus
Sosiaalihuolto
- Sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut
- Lastensuojelu
- Sosiaalinen avokuntoutus ml. vanhemmuustyöskentely
- Sosiaalinen laitoskuntoutus ml. vanhemmuustyöskentely
Selkeät askelmerkit asiakkaiden kohtaamiseen
Jokaisella hyvinvointialueella tulee olla selkeä malli siitä, mitä sote-ammattilaisen pitää tehdä kohdatessaan päihteitä käyttävän raskaana olevan henkilön tai vanhemman. Asiakas saatetaan kohdata raskauden eri vaiheissa tai päihteiden käyttö tulee ilmi vasta myöhäisessä vaiheessa.
Tarkistuslista päihteitä käyttävän raskaana olevan henkilön kohtaamiseen
- Onko asiakas käynyt äitiysneuvolassa?
- Onko asiakkaalle tehty lähete HAL-poliklinikalle ja onko hän mennyt sinne?
- Toimivatko neuvola ja HAL-poliklinikka yhteistyössä?
- Onko raskaana oleva ja mahdollisesti myös puoliso ohjattu päihdehoitoon? Onko hän tai ovatko he menneet sinne?
- Onko määritelty, kuka ammattihenkilö koko palveluketjua koordinoi?
- Onko laitoshoidon tarve mietitty? Onko hoito suunniteltu avohoidon ja laitoshoidon yhteistyönä?
- Onko tehty ennakollinen lastensuojeluilmoitus? Onko tarvittavat tukitoimet suunniteltu?
- Onko raskaudenehkäisy suunniteltu ja toteutuuko se heti synnytyksen jälkeen?
- Onko suunniteltu synnytyksen jälkeinen vauvaperheen hoitopaikka ja tukitoimet?
- Onko tarvittavat verkostot synnytyksen jälkeen mietitty ja aktivoitu?
- Ovatko palveluketjun toimijat tietoisia toisistaan ja toimivatko he yhdessä?
- Kulkeeko tieto kaikkien toimijoiden ja asiakkaiden välillä, myös palvelusta toiseen siirtyessä?
Lue lisää
Huumeseulat ja päihtymyksen arviointi
Huumeseuloja käytetään lastensuojelussa esimerkiksi vanhempien päihteiden käytön arvioinnissa sekä osana lasten päihdehoitoa. Huumetestien tuloksia käytettäessä tulee kaikissa seulontatilanteissa tietää, mitä seulat kertovat ja mitä tietoa niistä ei saa. Huumeseulat eivät ole ainoa päihteettömyyden seurannan mittari eivätkä virtsaseulat sovi päihtymyksen arviointiin.
Yleistä huumetestauksesta
Terveydenhoidollinen huumetestaus
Terveydenhoidollinen testaus on osa potilaan hoitoa ja vaatii hänen suostumuksensa. Terveydenhoidollisen huumetestauksen tavoitteena on testattavan terveyden edistäminen. Terveydenhoidollisen huumetestauksen syynä voi olla esimerkiksi päihteiden ongelmakäytön tunnistaminen ja hoidon seuranta sekä erotusdiagnoosi päihteiden käytön ja psykiatristen häiriöiden, myrkytysten ja sairauksien välillä. Huumeseulat eivät ole ainoa päihdetilanteen seurannan mittari, vaan ne ovat hoidon ja seurannan yksi väline.
Terveydenhoidollisen huumeseulan tulos tulkitaan osana kokonaistilannetta eikä yksittäisen seulatuloksen perusteella saa evätä hoitoa, kuntoutusta tai palvelua. Testauksen toteuttaminen ja tuloksen merkitys sovitaan potilaan kanssa etukäteen ja periaatteet kirjataan hoitosuunnitelmaan.
Valvonnallinen huumetestaus
Valvonnallisen huumetestauksen tuloksesta voi tulla tutkittavalle oikeudellisia, taloudellisia, sosiaalisia tai muita oikeusturvaan liittyviä seurauksia.
Valvonnallisista syistä voidaan tehdä huumetestejä oikeuslääketieteellisiä selvityksiä varten, kuten rikosten, huumaantuneena ajamisen tai kuolinsyyn selvittelyssä, sekä huumausaineiden käytön selvitystä varten vankien, työnhakijoiden, työntekijöiden, oppilaitosten oppilaiden ja lastensuojelun piirissä.
Lastensuojelussa huumetesti voidaan määrätä tehtäväksi sijaishuollossa olevalle laitokseen sijoitetulle lapselle, jos on perusteltua syytä epäillä lapsen käyttäneen päihteitä. Tästä voi päättää laitoksen johtaja tai hänen määräämänsä laitoksen hoito- ja kasvatushenkilökuntaan kuuluva henkilö. Lisäksi huumetestin tulos voi olla viranhaltijan päätöksellä asetettu edellytykseksi esimerkiksi lapsen ja vanhemman tapaamiselle. Näissä tilanteissa huumeseulonta on valvonnallista.
Toisin kuin terveydenhuollollisessa testauksessa, valvonnallisessa tarkoituksessa otetussa testissä yksittäiselläkin tuloksella voi olla merkitystä. Valvonnallisen huumetestauksen perusperiaatteisiin kuuluu, että kaikki seuraavista toteutuvat: valvottu näytteenotto, näytteiden koskemattomuus, analysointi akkreditoidussa laboratoriossa, kaikkien positiivisten tulosten varmistaminen ja tulosten oikea tulkinta.
Huumetestauksen menetelmät
Immunologiset seulat
Huumepikaseulat ja sairaalalaboratorioiden tavalliset seulat perustuvat immunologiseen tekniikkaan, jossa hyödynnetään tutkittavalle aineelle tai aineryhmälle valmistettua vasta-ainetta. Immunologiset seulatulokset saadaan nopeasti ja ne ovat edullisia. Toisaalta seulottavien aineiden valikoima ja menetelmän luotettavuus ovat rajalliset. Immunologisissa seuloissa saattaa tulla vääriä positiivisia tuloksia ristireaktioiden seurauksena. Siksi positiiviset immunologiset seulatulokset täytyy aina varmistaa luotettavalla, kromatografis-massaspektrometrisella varmistusanalyysillä.
Kromatografis-massaspektrometriset seulat ja varmistukset
Erikoislaboratorioissa tehtävät varmistusanalyysit eroavat merkittävästi immunologisista tekniikoista, sillä niillä tutkittavat aineet tunnistetaan aina yhdisteittäin. Varmistuksen positiivinen testitulos osoittaa, että tutkittava näyte sisältää todettua ainetta. Näin voidaan vahvistaa esimerkiksi pikatestin tulos.
Massaspektrometrisia menetelmiä voi käyttää myös huumaus- ja lääkeaineiden seulonnassa. Seulonnat kattavat laboratoriosta riippuen joitakin satoja yhdisteitä. Massaspektrometrinen seulonta eroaa varmistusanalyysistä siinä, että varmistustasoisessa tutkimuksessa analyysit tehdään yhden näytteen sijaan kahdessa vaiheessa kahdesta eri osanäytteestä. Näin voidaan minimoida väärien positiivisten tulosten mahdollisuus esimerkiksi analyysin aikana tapahtuvan näytteen kontaminaation tai muun inhimillisen virheen vuoksi.
Seulottavat näytteet
Virtsa
Päihteiden käyttöä seulotaan tavallisesti virtsasta. Virtsan huumetestit kertovat testattavan aineen käytöstä muutamia päiviä ennen seulan ottamista. Jotkut aineet saattavat olla todennettavissa virtsasta jopa joitakin viikkoja. Pienet pitoisuudet ja käyttömäärät, käytön jäänteet ja useita päiviä sitten tapahtunut käyttö voivat jäädä havaitsematta niin pikaseuloissa kuin seulojen varmistuksissakin.
Veri
Verestä voidaan mitata lääkeainepitoisuus, joka kertoo aineen vaikutuksesta näytteenottohetkellä. Pitoisuusmittauksia voi hyödyntää esimerkiksi sen arvioimiseen, käyttääkö henkilö lääkkeitään, käyttääkö hän lääkityksiään ohjeiden mukaisesti tai onko hänellä geneettistä poikkeavuutta, joka voi vaikuttaa lääkkeen annosteluun.
Verinäytteestä mitattu lääke- tai huumepitoisuus ei suoraan kerro, miten paljon tai milloin henkilö on ainetta ottanut ja mikä on aineen koettu vaikutus. Lääkkeen tai huumeen aiheuttamaan vaikutukseen vaikuttavat pitoisuuden lisäksi myös esimerkiksi tottuminen aineen vaikutuksiin eli toleranssi sekä käytön säännöllisyys.
Sylki
Sylkinäyte kertoo verinäytteen tavoin huumeen akuutista käytöstä. Sylkinäytteistä voidaan tutkia pikatesteillä joitakin huumeita ja lääkkeitä. Sylkinäytteestä ei voi luotettavasti arvioida henkilön päihtymystilaa. Mikäli sylkinäytteestä todetaan jotain ainetta, se ei välttämättä ole henkilön oireilun tai päihtymyksen syy, vaan elimistössä voi olla muita aineita, jotka eivät paljastu sylkinäytteestä.
Hiukset
Hiuksista voidaan pyrkiä selvittämään huumeiden käyttöä viime kuukausien aikana. Hiusnäytteistä ei voida arvioida äskettäistä käyttöä eikä päihtymystilaa. Hiusnäytteiden huumetutkimuksia tehdään vain harvinaisissa poikkeustilanteissa, joissa tieto on erityisen tarpeellista eikä sitä voi muuten saada.
Mekonium
Mekonium eli vastasyntyneen lapsenpihka antaa tietoa äidin raskaudenaikaisesta huumeiden ja lääkkeiden käytöstä ja alkoholin runsaasta käytöstä. Mekonium kertoo viimeisen kolmanneksen aikaisesta päihteiden käytöstä. Vastasyntyneen loppuraskauden aikaista altistumista päihteille voidaan tutkia myös napanuoran verestä, lapsen virtsanäytteestä tai hiuksista.
Päihtymystilan arviointi
Käytännössä lastensuojelun tai päihdehoidon arjessa päihtymyksen arviointiin ei voida käyttää huumeseuloja. Huumetestien varmistukset ja muut kuin pikaseulat tehdään erikoislaboratoriossa ja tulosten valmistuminen vie aikaa.
Virtsaseula kertoo edeltäneiden päivien tai joskus viikkojen päihteiden käytöstä. Negatiivinen virtsan pikaseulatulos ei poissulje henkilön päihtymystä. Sylkitestissä on edellä kuvattu useita epävarmuustekijöitä, miksi se ei sovi päätöksenteon välineeksi. Päihtymystilaa tuleekin arvioida etenkin henkilöä havainnoimalla.
Näin ollen esimerkiksi lastensuojelun tekemä arviointi vanhempien mahdollisuudesta tavata sijaishuollossa olevia lapsiaan ei voi perustua pelkästään seulontatulokseen. Henkilö voi tapaamiseen tullessaan olla päihtynyt, vaikka seulatulos olisi negatiivinen. Tarvittaessa vanhemman päihtymystila on arvioitava ennen vanhemman ja lapsen tapaamista.
Alkometrillä voidaan mitata alkoholipäihtymystä. Huumeiden tai lääkkeiden aiheuttamaa päihtymystä arvioidaan havainnoimalla henkilöä. Normaalista poikkeava käytös tai vointi voi viitata päihtymykseen tai esimerkiksi akuuttiin sairaustilaan, joka täytyy poissulkea ja tarvittaessa hoitaa.
Päihtymyksen merkki voi olla esimerkiksi poikkeava väsymys. Tällöin henkilö saattaa olla voimakkaan unelias ja toimissaan hidastunut, jolloin silmät eivät meinaa pysyä auki, puhe sammaltaa tai hän saattaa nukahdella kesken tapaamisen. Kävelyssä, tasapainossa ja vartalon ryhdin säilyttämisessä saattaa olla vaikeuksia.
Henkilö saattaa vaihtoehtoisesti olla poikkeuksellisen kiihtynyt, puhelias, levoton tai jopa aggressiivinen tai harhainen. Hänellä saattaa olla tuoreita pistosjälkiä ihollaan. Fyysisiä päihtymyksen merkkejä voivat olla esimerkiksi verenpaineen ja pulssin kohoaminen tai laskeminen, hikoilu, hyvin pienet tai suuret pupillit ja vaikeassa päihtymystilassa hengityksen hidastuminen. Havainnot on tärkeää kirjata tarkasti ja konkreettisin esimerkein.
Muista erityisesti nämä
- Päihteettömyyttä ei voi todentaa vain seuloihin tukeutumalla.
- Olennaista on kokonaisvaltainen arviointi: seulojen ja voinnin havainnoinnin lisäksi seurataan esimerkiksi, miten sovitut asiat toteutuvat.
- Tätä kokonaisvaltaista arviointia tulee tehdä moniammatillisesti terveydenhuollon ja lastensuojelun yhteistyönä.
Riippuvuuskäyttäytymisen tunnistaminen ja puheeksi otto
Päihteiden käyttö ei välity aina ulkoisista tunnusmerkeistä. Fyysiset tunnusmerkit päihteiden käytöstä aiheutuvat usein vasta viiveellä ja riippuvat päihteestä, käyttäjän iästä ja siitä, milloin päihdettä on viimeksi käytetty. Iän myötä tunnusmerkkien kehittyminen nopeutuu. Päihteiden vaikutuksen alaisena oleminen voi muodostua normaaliksi olotilaksi, tai riippuvuudesta kärsivä voi olla kohtaamistilanteissa päihteetön. Riippuvuutta ja riippuvuuskäyttäytymistä voi tunnistaa ja ottaa puheeksi.
Päihteiden käytöstä ja riippuvuuksista tulee pysähtyä keskustelemaan kaikkien vanhemmiksi tulevien kanssa. Keskustelu on hyvä aloittaa toteamalla esimerkiksi, että asiasta on tärkeä keskustella kaikkien vanhemmaksi tulevien kanssa. Odottavan äidin päihderiippuvuus voi herättää arvoristiriitoja, joihin on saatavilla tukea ja apua. Puheeksi ottoa voi pohjustaa lisäksi toteamalla, että riippuvuus on vakava vitsaus suomalaisessa yhteiskunnassa. Riippuvuus koskettaa useita suomalaisia ja monilla on lähipiirissään joku riippuvuuteen sairastunut.
Vanhemmaksi tullessa on tärkeä pysähtyä pohtimaan omaa suhdettaan päihteisiin ja pyrkiä ehkäisemään tietoisesti esimerkiksi omien ikävien päihteistä aiheutuneiden lapsuuden kokemusten siirtymistä omille lapsille. Tiedetään, että käsittelemättömänä päihdeongelmat siirtyvät tahtomatta sukupolvelta toiselle. Keskustelua voi myös pohjustaa ottamalla keskiöön vauvan hyvinvointi ja mahdollisuus aina saada apua.
Päihteisiin liittyvän riippuvuuskäyttäytymisen piirteitä
- rajattomuus käytöksessä
- mielialan nopeat, epäluonnolliset vaihtelut
- motivaation heittelehtiminen
- liialliset lupaukset
- puheessa valheita ja totuuksia
- liiallinen avoimuus esimerkiksi aroista asioista
- huomion siirtäminen pois päihteidenkäyttöä sivuavasta aiheesta
- huomion siirtäminen pois itsestä
- kaunistelu tai vähättely
- uhriutuminen
- hyökkäävä tai mitätöivä puhe vuorovaikutustilanteessa, jossa vanhempi voisi kokea syyllistymistä tai loukkaantumista
- epäluonteenomainen voimakas ja tauoton puhe tai lähes täysi hiljaisuus
- äkillinen kiire tai vastaanotolta lähteminen
- vastaanottokäyntien käyttämättä jättäminen, kotikäynneistä kieltäytyminen
- heikko mentalisaatio vauvaan tai lapseen
- ihon ja hampaiden huono terveys (esimerkiksi suun kuivuminen), ihorikot, mustelmat ja turvonneet kädet, pupillit eivät reagoi valon voimakkuuden vaihteluun
- hitaat tai ylivilkkaat refleksit, yli- tai alivireys, tahaton liikehdintä
- päihtyneet saattajat.
Päihteiden käyttöä eivät poissulje
- huolehtiminen ulkoisesta olemuksesta
- työ- tai opiskeluelämässä toimiminen
- asiallinen ja kehittynyt kyky tuottaa puhetta
- kyvykkyys hoitaa asioita
- varallisuus
- negatiiviset päihdeseulat.
Häpeän, syyllisyyden ja pelon ohjaamina vanhemmat voivat kehittyä taitaviksi salaamaan riippuvuutensa ja ohjaamaan kohtaamisia tavalla, jossa voivat säilyttää hallinnan tunteen. Toistuva huomion itsestä pois siirtäminen voi kertoa uhriutumisesta tai pyrkimyksestä salailuun. Tapaamisissa vanhempi voi näyttää hyvinvoivalta ja huolitellulta ja puhua vakuuttavasti.
Vanhemman voi olla hankala kohdata omaa tilannettaan, ja kiireisenä pysyminen voi olla keino paeta omia asioitaan. Vanhempi saattaa pyrkiä ohjaamaan keskustelua pois päihteistä kertomalla muista huolenaiheista elämäntilannettaan ja toimiaan koskien. Vanhempi voi pyrkiä lisäämään puheensa uskottavuutta sekoittamalla valheelliseen tietoon riittävän isoja totuuksia. Motivaatio elämän eri osa-alueilla saattaa vaihdella lyhyen ajan sisällä epätavallisen paljon. Jos vanhempi lupailee asioita, jotka tavallisesti ovat jääneet tekemättä, tai puhe alkaa olla kovin hyökkäävää, mitätöivää, vähättelevää tai kaunistelevaa, ota riippuvuus uudelleen puheeksi.
Palaamalla esimerkiksi vanhemman ohittamiin kysymyksiin uudelleen, tarttumalla ristiriitaisuuksiin ja vastustamalla pyrkimyksiä siirtää huomio muualle voit löytää keinoja tunnistaa riippuvuutta. Varmista muilta tahoilta vanhemman kertomaa, jos mahdollista. Keskeistä on pyrkiä luomaan turvallinen ilmapiiri, jossa syyllistämisen sijaan etupainotteisesti tarjotaan tukea ja palveluita ja jätetään aina ovi auki jatkokeskusteluille.
Kysy, kuule, kuuntele ja toimi yhdessä. Kysy päihteistä toistamiseen eri tavoin, jos pienikin epäilys jää pohdituttamaan. Luota ammattiosaamiseesi ja toimintaasi. Vaikenemalla, ohittamalla tai jäämällä miettimään liian pitkäksi aikaa saatat mahdollistaa haitallisen toiminnan jatkumisen.
Riippuvuuteen ja sen käsittelemisen välttelyyn kuluva aika on pois mahdollisuudelta toipua ja kuntoutua lapsensa kanssa eläväksi vanhemmaksi. Vaikka vanhempi reagoisi puheeksi ottamiseen ensin negatiivisesti, suhtautuminen voi muuttua kuntoutumisen edetessä. Älä myöskään aseta korkeaa motivaation tasoa avun saamisen edellytykseksi. Motivaatio kasvaa avun ja positiivisten muutosten myötä.
Päihde on usein kuin salarakas, josta tulee päästä eroon. Kun asetut vanhemman puolelle voi syntyä keskustelua esimerkiksi päihteiden käytön taustalla olevista kipukohdista, jotka avaavat mahdollisuuksia vaihtoehtoisille toimintatavoille ja avun vastaanottamiselle. Esimerkiksi motivoivan lähestymistavan avoimet kysymykset auttavat jäsentämään muutosvastarintatilanteessa tilanteen jäsentymistä ja motivaation syntymistä muutokseen.
Ymmärtämällä riippuvuutta voit auttaa vanhempaa ymmärtämään itseään ja toimintaansa. Pidä vanhemmasta kiinni kohtaamalla hänet tapaamishetkien lisäksi ennen ja jälkeen tapaamisten. Soittamalla tai lähettämällä tekstiviestin ennen tapaamista voit madaltaa tapaamiskynnystä ja jälkikäteen voit osoittaa välittämistä kyselemällä kuulumisia. Voit mennä ovelle vastaan tai asettaa tuolit vierekkäin. Luo luottamusta kertomalla selkeästi ja ymmärrettävästi, miksi, mitä ja milloin mitäkin tapahtuu. Jos et tiedä jotakin, ota selvää ja kerro se vanhemmalle.
Auta vanhempaa näkemään itsensä vastuullisena vanhempana vahvistamalla ajatusta, että vanhemmat haluavat lapsilleen parasta. Auta ja kohtaa riippuvuudesta kärsivä vanhempi hyväksyvällä katseella, osoittamalla rajaavaa välittämistä ja vastuuttamalla. Samalla vanhempi saa harjoitusta ja tukea kasvuunsa vanhemmaksi. Selkeä rajaaminen on tarpeen myös riippuvuuden näkökulmasta, sillä riippuvuus on yksilöä ja vanhemman luontaista suojeluvaistoa vahvempi.
Muista
- ymmärrä riippuvuuden vaikutus vanhemman elämään
- usko omaan ammattiosaamiseesi
- välitä ja rakenna luottamusta
- luo turvallisia tiloja
- rajaa ja vastuuta
- puhu selkeästi ja ymmärrettävästi
- kerro miksi, mitä ja milloin mitäkin tapahtuu
- anna aikaa, mutta pidä kiinni
- tartu heti tilanteisiin, joissa muutosmahdollisuus viriää
- älä jätä asiakasta tyhjän päälle, vaan sovi aina seuraava tapaaminen tai puhelinsoitto
- kerro että asiakas voi palata asiaan, jos jokin jää askarruttamaan
- varmista, että asiakkaalla on yhteystietosi
- huomioi myös puoliso.