Paperittoman potilaan hoitaminen

Luento käsittelee paperittomien potilaiden hoitamisen erityiskysymyksiä. Paperittomilla on hankaluuksia hoitoon pääsyssä ja jatkohoidon toteutumisessa.
Oppimistavoitteet: Saada lisää valmiuksia tunnistaa paperiton potilas sekä oppia, mitä asioita paperittoman potilaan hoidossa on huomioitava.


Paperittomuus

Paperittomuudelle ei ole yhtä virallista määritelmää, vaan eri tahot määrittelevät sen eri tavoilla. Terveydenhuollon näkökulmasta paperittomuus on jaettu neljään ryhmään. Paperittomiksi määritellään:
  1. Henkilöt, joilla ei ole oleskelulupaa Suomessa ja jotka tulevat muualta kuin EU-, Eta-valtiosta tai Sveitsistä
  2. Suomessa tilapäisellä oleskeluluvalla oleskelevia henkilöitä, joilla ei ole kotikuntaa ja jotka tulevat muualta kuin EU-, Eta-valtiosta tai Sveitsistä.
  3. Henkilöt, jotka tulevat muualta kuin EU-, Eta-valtiosta tai Sveitsistä, ja joiden kotipaikkaoikeuden käsittely on kesken tai muuten epäselvä.
  4. EU:n kansalaiset, joiden oleskelu on laillista, mutta joilla ei ole vakuutusturvaa sairauden tai sairaanhoidon varalle, tai joiden osalta rekisteröinti on jäänyt tekemättä 3 kk:n vapaaseen liikkuvuuteen perustuvan oleskelun jälkeen.
Henkilön oleskelun luonne voi muuttua. Passin tai henkilötodistuksen puute ei tee henkilöstä paperitonta. Toisaalta paperittomalla voi olla henkilöllisyystodistus. Turvapaikanhakijat eivät ole paperittomia niin kauan kuin he ovat vastaanottopalveluiden piirissä ja saavat laissa säädetyn välttämättömän terveydenhuollon.
Paperittomilla potilailla on rajattu pääsy julkiseen terveydenhoitoon. Kaikki Suomessa oleskelevat ihmiset saavat tarvittaessa kiireellistä hoitoa. Lisäksi on monia tilanteita, joissa paperittomat saavat välttämättömiä palveluita kaikkialla Suomessa:
  1. Laillisesti maassa oleskelevat paperittomat saavat välttämätöntä hoitoa.
  2. Raskaana oleville on järjestettävä raskauden seuranta ja synnytykseen liittyvät palvelut. Myös synnytyksen jälkeisistä palveluista on huolehdittava. Aborttioikeus kuuluu myös paperittomille.
  3. Vammaisille on järjestettävä heidän vammaansa liittyvät välttämättömät palvelut.
  4. Välttämätöntä hoitoa on järjestettävä myös, jos sen epääminen olisi sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisen arvion mukaan ilmeisen kohtuutonta tai vaarantaisi vakavasti muun henkilön taikka yhteiskunnan.
Paperittomilla lapsilla on oikeus samoihin terveyspalveluihin kuin niillä lapsilla, joilla on kotikunta Suomessa. Myös heidän huoltajilleen on järjestettävä välttämättömiä palveluita, jos niiden epääminen vaarantaisi alaikäisen hyvinvoinnin vakavasti.
Hyvinvointialueet voivat tehdä paikallisia päätöksiä, joiden nojalla järjestetään välttämätöntä hoitoa kaikille alueen paperittomille. Helsinki ja Varsinais-Suomi ovat tehneet tällaiset päätökset (tieto päivitetty 27.4.2026).
Sosiaalihuoltolain mukaisesti jokaiselle on järjestettävä välttämätön toimeentulo ja huolenpito.


Paperittoman tunnistaminen terveydenhuollossa

Maassaolostatuksen määrittely sinänsä ei kuulu terveydenhuollon henkilöstön vastuulle. Paperittomuuden tunnistaminen on kuitenkin tärkeää, jotta potilaalle voidaan antaa mahdollisimman oikeanlaista hoitoa ja ohjausta.
Paperiton henkilö ei välttämättä osaa ilmaista olevansa paperiton. Henkilö voi olla paperittomana monenlaisista syistä. Usein potilaan ensimmäinen kohtaaminen terveydenhuollossa on varsin lyhyt, eikä kattavien taustatietojen selvittäminen ole mahdollista. Yhteisen kielen puute voi hankaloittaa vuorovaikutusta, esimerkiksi silloin, kun ajanvarausta tehdään puhelimitse tai potilas otetaan vastaan lyhyesti hoidon tarpeen arvioimiseksi.
On tärkeää, että terveydenhuollon yksiköt luovat paperittomien hoitoon liittyen selkeät ohjeistukset. Ohjeissa voi olla myös apukysymyksiä paperittomuuden tunnistamiseksi. Myös paperittoman potilaan kirjaamiseen tulee olla selkeät ohjeet. Potilaan yksityisyys on turvattava häntä haastatellessa, sillä paperittomien tilanne saattaa olla vaikea ja viranomaisten pelko voi haitata hoitoon hakeutumista myös tulevaisuudessa. Tulkin käyttäminen on avainasemassa, jotta potilaan tilanne tulee arvioitua huolellisesti.


Missä paperittomia hoidetaan?

Paperittomia hoidetaan julkisessa terveydenhuollossa ensisijaisesti. Kiireellinen hoito on annettava terveydenhuoltolain 50§ mukaan kaikille Suomessa oleskeleville henkilöille asuinpaikasta tai taustasta riippumatta. Hyvinvointialueilla on monissa tilanteissa velvollisuus järjestää paperittomille lisäksi välttämättömiä palveluita alueesta riippumatta. Paperittomat lapset ovat oikeutettuja samaan hoitoon kuin lapset, joilla on kotikunta Suomessa. Jotkin hyvinvointialueet, kuten Helsinki ja Varsinais-Suomi ovat päättäneet tarjota kaikille alueellaan oleskeleville paperittomille heidän tarvitsemansa välttämättömät palvelut. Välttämättömiin palveluihin kuuluu ainakin pitkäaikaissairauksien seuranta ja hoito, oireiden selvittely vakavan sairauden poissulkemiseksi, tartuntatautilain mukaiset rokotukset, raskauteen liittyvät palvelut, välttämätön hammashoito sekä välttämättömät päihde- ja mielenterveyspalvelut.
Paperittoman voi kohdata työssään kuka tahansa terveydenhuollon ammattilainen, kuten hoitaja, lääkäri ja esimerkiksi terveysaseman tai sairaalan vastaanotossa työskentelevä. Lisäksi paperittomia on hoidettu ja ohjattu vapaaehtoisvoimin toimivalla paperittomien klinikalla, Global Clinicillä, vuodesta 2011. Paperittoman hoitaminen ei ole koskaan laitonta.


Paperittomien terveysongelmat 

Paperittomien terveysongelmat edustavat kaikkia lääketieteen aloja. 
Kuten muunkin väestön, olisi suurin osa paperittomien lääketieteellisistä ongelmista hoidettavissa perusterveydenhuollossa. Paperittomalla potilaalla olevan kroonisen sairauden hoito ja seuranta voi olla riittämätöntä. Hoitoon sitoutuminen voi hankalasta elämäntilanteesta johtuen olla puutteellista. Osa potilaiden terveysongelmista liittyy elinolosuhteisiin, kuten asunnottomuuteen ja psyykkiseen kuormitukseen. Paperittomat saattavat mm. rajatun terveydenhuollon käyttöoikeuden vuoksi hakeutua hoitoon varsin myöhäisessä vaiheessa, jolloin krooninen sairaus tai muu terveysongelma on voinut edetä tavanomaista pidemmälle. Paperiton ei aina itse ole tietoinen, mihin palveluihin hänellä on oikeus tai miten hoitoaika varataan, jolloin nämä tekijät voivat myös olla hoidon toteutumisen esteenä. Monet myös pelkäävät viranomaisia eivätkä välttämättä tiedä, että terveydenhuollossa pätee salassapitovelvollisuus.


Paperittoman potilaan hoidon erityispiirteitä 

Paperiton henkilö saattaa pelätä hoitoon hakeutumista epävarman oleskelustatuksensa vuoksi. Kun paperittoman potilaan kohtaa, voi kyseessä olla potilaan ensimmäinen kohtaaminen terveydenhuollossa. Siksi terveydenhuollon ammattilaisen on hyvä kattavasti selvittää potilaan terveydentila ja tarjota hänelle hoitoa, johon paperittomalla on oikeus ja luoda luottamusta terveydenhuoltoa kohtaan. Salassapitovelvollisuudesta on hyvä mainita. Paperittomien henkilöiden tulee saada tietää heidän hoitoaan koskevista asioista. Mikäli potilaan kanssa ei ole yhteistä kieltä, tulee tulkkipalvelut järjestää – myös päivystysaikaan.


Hoitoon hakeutumisen ja pääsyn esteet

Useat tekijät yhdessä voivat johtaa vaikeuksiin hoitoon hakeutumisessa ja näin viivästyttää hoitoon pääsyä. Käytännön esteitä hoitoon pääsyn tiellä ovat usein vähäinen tieto omista hoitomahdollisuuksista ja suomalaisesta terveydenhuoltojärjestelmästä sekä terveydenhuollon työntekijöiden tiedon puute ja toimintaohjeiden puuttuminen terveydenhuollon yksiköissä. Ammattilaisilla ei usein ole toimintaohjeita paperittomien hoitamiseen. Kielteiset asenteet paperittomia kohtaan voivat vaikuttaa ammattilaisen ja potilaan väliseen vuorovaikutukseen. Yhteisen asiointikielen puuttuminen voi vaikeuttaa tilanteen selvittämistä. Selvitä oman työpaikkasi ohjeet sekä käytännöt paperittomien hoitamiseksi ja tutustu Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeistuksiin ministeriön verkkosivuilta.


Potilaan pelko ja salassapitovelvollisuus

Potilas voi pelätä viranomaisia etenkin, jos hänellä ei ole laillista oleskeluoikeutta. Luottamus julkiseen terveydenhoitoon voi olla vähäinen monesta eri syystä; potilaalla voi olla ennestään kokemuksia syrjinnästä ja siitä, ettei ole saanut tarvitsemaansa apua. Vaitiolovelvollisuudesta on hyvä kertoa potilaalle luottamuksen vahvistamiseksi. Salassapitovelvollisuudesta säädetään laissa ja se koskee myös paperittomia potilaita. Paperittomuus ei ole syy ilmoittaa potilaasta poliisille tai maahanmuuttoviranomaisille. Luottamuksen rakentaminen on keskeistä paperittoman potilaan kohtaamisessa. Salassapitovelvollisuuden merkityksen selittäminen potilaalle voi joskus auttaa luottamuksellisen hoitosuhteen rakentamisessa.


Tärkeää huomioida paperitonta hoitaessa

Kroonisten sairauksien hoito ja ennaltaehkäisevä hoito toteutuvat paperittomien kohdalla muuta väestöä huonommin. Potilaan taustatietojen puuttuminen voi tuoda haasteita hoitavalle ammattilaiselle. Infektiotauteja (esim. HIV, hepatiitit, tuberkuloosi) on syytä seuloa herkästi etenkin, jos kyseessä on paperittoman potilaan ensikontakti julkiseen terveydenhuoltoon. Rokotussuoja kannattaa tarkistaa sekä täydentää tarvittaessa. Terveydenhuollon ammattilaisen tulee aina kohdata paperiton potilas kokonaisvaltaisesti ja potilaslähtöisesti. Hoitava ammattilainen määrittelee potilaskohtaisesti mikä on kiireellistä tai välttämätöntä hoitoa. Sosiaalityöntekijää on konsultoitava esimerkiksi tilanteessa, jossa potilaalla ei ole varaa ostaa hänelle määrättyjä lääkkeitä tai hän tarvitsee rahaa ruokaan ja majapaikan. Nämä elinolosuhteet on hyvä selvittää paperittomalta potilaalta aina, koska niillä on vaikutusta hoitoon. Paperiton potilas ei asumisolosuhteidensa vuoksi voi välttämättä suorittaa tiettyjä tarvittavia toimenpiteitä: esimerkiksi haavan hoitoa tai riittävän hygienian ylläpitämistä. On huomioitava, että osa paperittomista saattaa olla luku- ja kirjoitustaidottomia. Myös kulttuurisilla tekijöillä voi olla vaikutusta hoitoon, esimerkiksi miten mielenterveyttä ymmärretään.
Paperittomalla on lain mukaan velvollisuus maksaa hoitonsa kokonaiskustannukset itse. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi synnytys voi maksaa 7000-10 000 euroa. Hoidon tarpeen arvion yhteydessä on kuitenkin arvioitava myös potilaan mahdollista varattomuutta. Monella ei ole keinoja maksaa suuria summia hoidosta, jolloin potilas on merkittävä varattomaksi. Tällöin hänelle lähtee lasku ainoastaan asiakasmaksusta. Hyvinvointialue voi periä hoidon kustannukset Kelalta.


Paperittoman jatkohoito

Paperiton potilas voi kohdata vaikeuksia jatkohoitoon pääsyssä. Paperittomia hoidettaessa on erityisen tärkeää luoda hoitosuunnitelma, joka on käytännössä toteutettavissa potilaan kokonaistilanteesta ja hoitoon pääsyn rajoitteista huolimatta. Tulkkia tulee hyödyntää mahdollisimman laajasti, kun potilasta ohjataan esimerkiksi tutkimuksiin, jatkohoitoon tai sosiaalityöntekijälle. Sähköistä reseptiä käytettäessä on huomioitava, että potilaalle, jolla ei ole sosiaaliturvatunnusta, on tulostettava potilasohje. Näin potilas saa hänelle määrätyt lääkkeet apteekista. Lisäksi on varmistettava, että potilaalla on varaa maksaa lääkkeet ja tarpeen tullen on huolehdittava siitä, että sosiaalityöntekijä arvioi maksusitoumuksen mahdollisuutta. Potilaalle tulee antaa mukaan yhteystiedot, joiden kautta voi saada apua ja ohjausta ongelmatilanteessa, mikäli hoidon tai lääkkeiden saanti vaikeutuu. Potilaan huolellinen ohjaaminen helpottaa myös vastaanottavan ammattilaisen työtä.


Paperittomat raskaana olevat ja lapset

Paperittomien raskaana olevien ja lasten hoito vaativat erityistä huomiota siitä huolimatta, että raskauteen ja synnytykseen liittyvät palvelut on määritelty välttämättömiksi palveluiksi. Raskaana olevan paperittoman raskauden seuranta on järjestettävä asianmukaisesti. Mikäli raskaana oleva hakeutuu terveyspalveluiden piiriin, on hyvä huomata, että kyse voi olla ensimmäisestä ja mahdollisesti ainoasta kontaktista suomalaiseen terveydenhuoltoon. Tämän vuoksi on ohjaaminen esimerkiksi neuvolaan ensisijaisen tärkeää. Varmista, että potilas osaa hakeutua neuvolaan ja ajan voi tarvittaessa varata potilaan puolesta. Kansainvälisten tutkimusten perusteella paperittomien raskauden seuranta on kustannustehokasta verrattuna siihen, että heille tarjottaisiin vain kiireellistä hoitoa (ml. synnytyksen hoito).
Paperittomien lasten hoitoon pääsy on varmistettava, sillä heillä on oikeus samaan hoitoon kuin lapsilla, joilla on kotikunta Suomessa. Paperittomilla lapsilla on myös oikeus kouluterveydenhuoltoon. Lisäksi on annettava tietoa hoitomahdollisuuksista sairaustapauksessa sekä saatavilla olevista neuvolapalveluista.
Highlight

Sources

Next
Next