Tulkkaus hoito- ja asiakastyössä
Tässä luennossa kerrotaan tulkkauksesta hoitotyön onnistumisen tukena. Lisäksi esitellään tulkkaukseen liittyviä ohjeistuksia, lakeja sekä huomioon otettavia asioita.
Yleistä tulkkauksesta
Ihmisten maailmanlaajuinen liikkuvuus on lisääntynyt merkittävästi viime vuosina. Maahanmuuttajaväestön yleistyessä tulkkauksen merkitys julkisissa palveluissa on korostunut. Tulkeista on tullut terveydenhuollon yhteistyökumppaneita ja tulkkipalveluiden tarjoaminen on noussut keskeiseksi palvelutoiminnaksi. Tulkkauksen käyttäminen on kustannustehokasta, sillä hoitotilanteiden ja hoito-ohjeiden riittävällä ymmärtämisellä voidaan ehkäistä hoidon epäonnistumista.
Jokaisella ihmisellä on oikeus tulla ymmärretyksi ja kuulluksi. Yhteinen kieli on keskeinen osa viestintää sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Tulkkausta käyttämällä voidaan varmistaa kommunikaation sujuvuus toisilleen vierasta kieltä puhuvien ihmisten välillä. Tulkit toimivat viestinnän ja kulttuurin välittäjinä. Kielen ymmärtäminen korostuu erityisesti silloin, kun ihminen on sairas ja tarvitsee hoitoa.
Tulkkaustyypit jaetaan perinteisesti läsnäolotulkkaukseen ja etätulkkaukseen. Tulkkaustilanteet vaihtelevat ja jokainen tulkkaustilanne on yksilöllinen. Tulkkaustilanteessa tulee huomioida asiakkaan tarpeet sekä olosuhteet. Esimerkiksi psykiatrisessa hoidossa tulkkauksen tarve on keskeinen, koska hoitotyössä on puhumisella iso rooli.
Tulkkaukseen liittyvät lait
Suomessa tulkkauksen järjestämiseen liittyviä lakeja ovat muun muassa laki potilaan asemasta ja oikeuksista, laki yhdenvertaisuudesta, kielilaki sekä hallintolaki, joka pitää sisällään yleissäännökset tulkitsemisesta ja kääntämisestä. Myös laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista ohjaa tulkin käyttöä silloin, kun yhteistä kieltä asiakkaan kanssa ei ole.
Suomen- ja ruotsinkielisillä potilailla on kielilakiin perustuva oikeus saada sairaaloissa palvelua omalla äidinkielellään. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista pyrkii turvaamaan oikeuden äidinkielen käyttöön myös laajemmin. Lainsäädännön tehtävänä on ohjata terveydenhuollon palvelutoimintaa niin, että kielelliset oikeudet toteutuvat mahdollisimman hyvin jokaisen henkilön tarpeiden mukaisesti riippumatta siitä, puhuuko hän suomen-, ruotsin- vai saamenkieltä tai maahanmuuttajana jotain muuta maailman kieltä.
Suomessa asioimistulkkaus on myös sosiaalinen oikeus. Tulkkauksen järjestäminen ja maksaminen kuuluvat viranomaisille viranomaisaloitteisissa asioissa silloin, kun asiakkaiden kielitaito ei ole riittävä tai kun muuta sujuvaa yhteistä kieltä ei ole. On tärkeää huomioida, että myös terveydenhuollon ammattilaisella on mahdollisuuden puhua hoitoon liittyvistä asioista omalla äidinkielellään.
Ohessa on listattu tulkkaukseen liittyviä lakeja:
Hallintolaki (6.6.2003/434), 26 , Tulkitseminen ja kääntäminen
Viranomaisen on järjestettävä tulkitseminen ja kääntäminen asiassa, joka voi tulla vireille viranomaisen aloitteesta, jos:
1) romani- tai viittomakieltä taikka muuta kieltä käyttävä asianosainen ei osaa viranomaisessa käytettävää suomen tai ruotsin kieltä; tai
2) asianosainen ei vammaisuuden tai sairauden perusteella voi tulla ymmärretyksi.
Asia voidaan tulkita tai kääntää sellaiselle kielelle, jota asianosaisen voidaan todeta asian laatuun nähden riittävästi ymmärtävän.
Asian selvittämiseksi tai asianosaisen oikeuksien turvaamiseksi viranomainen voi huolehtia tulkitsemisesta ja kääntämisestä muussakin kuin 1 momentissa tarkoitetussa asiassa.
Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (22.9.2000/812), 5 , Asiakkaan oikeus saada selvitys toimenpidevaihtoehdoista.
Sosiaalihuollon henkilöstön on selvitettävä asiakkaalle hänen oikeutensa ja velvollisuutensa sekä erilaiset vaihtoehdot ja niiden vaikutukset samoin kuin muut seikat, joilla on merkitystä hänen asiassaan.
Selvitys on annettava siten, että asiakas riittävästi ymmärtää sen sisällön ja merkityksen.
Jos sosiaalihuollon henkilöstö ei hallitse asiakkaan käyttämää kieltä taikka asiakas ei aisti- tai puhevian tai muun syyn vuoksi voi tulla ymmärretyksi, on mahdollisuuksien mukaan huolehdittava tulkitsemisesta ja tulkin hankkimisesta.
Jos on kysymys asiasta, joka voi tulla vireille viranomaisen aloitteesta, on tulkitsemisesta ja kääntämisestä huolehdittava siten kuin hallintolain (434/2003) 26 :ssä säädetään. (30.12.2003/1361)
Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (17.8.1992/785), 5 , Potilaan tiedonsaantioikeus.
Potilaalle on annettava selvitys hänen terveydentilastaan, hoidon merkityksestä, eri hoitovaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista sekä muista hänen hoitoonsa liittyvistä seikoista, joilla on merkitystä päätettäessä hänen hoitamisestaan. Selvitystä ei kuitenkaan tule antaa vastoin potilaan tahtoa tai silloin, kun on ilmeistä, että selvityksen antamisesta aiheutuisi vakavaa vaaraa potilaan hengelle tai terveydelle.
Terveydenhuollon ammattihenkilön on annettava selvitys siten, että potilas riittävästi ymmärtää sen sisällön. Jos terveydenhuollon ammattihenkilö ei osaa potilaan käyttämää kieltä taikka potilas ei aisti- tai puhevian vuoksi voi tulla ymmärretyksi, on mahdollisuuksien mukaan huolehdittava tulkitsemisesta.
Kielilaki 18 , Oikeus tulkkaukseen.
Jos jollakulla on lain mukaan oikeus käyttää omaa kieltään, mutta viranomaisen kieli tai asian käsittelykieli on toinen, viranomaisen on järjestettävä maksuton tulkkaus, jollei se itse huolehdi tulkkauksesta tai jollei 2 momentista muuta johdu.
Asianosaisen, joka 15 ja 16 :ssä tarkoitetussa asiassa haluaa tulkkausta, on huolehdittava tulkkauksesta itse ja omalla kustannuksellaan, jollei tuomioistuin asian laadun huomioon ottaen päätä toisin.
Milloin tulkkausta tulee käyttää hoitotyössä?
Tulkkipalveluita on käytettävä silloin, kun hoitohenkilökunnan ja potilaan välillä ei ole yhteistä kieltä. Tulkin käyttäminen hoitotyössä voi tuntua aluksi erikoiselta tai vieraalta, minkä vuoksi se vaatii hoitohenkilökunnalta totuttelua. Koulutusta tulkkien käytöstä tulisikin olla tarjolla. Tulkin käyttäminen on yksinkertaista silloin, kun terveydenhuollon yksikössä on selkeät ohjeistukset tulkkien tilaamisesta. Tulkki on helppo järjestää paikalle, kun tiedetään etukäteen tulkkauksen tarpeesta. Silti esimerkiksi päivystystilanteissa tulkin tarve voi tulla äkillisesti, jolloin hoitohenkilökunta voi käyttää apuna puhelintulkkia. Tulkkauksen avulla vieraskieliselle potilaalle saadaan välitettyä tärkeää tietoa. On hyvä muistaa, että viranomainen tilaa tulkin myös omaa työtään helpottamaan sekä omaa oikeusturvaansa varmistamaan.
Erityistä huomiota tulee kiinnittää siihen, että tulkkaustilanteessa huomioidaan osapuolten kulttuureihin liittyvät erityispiirteet. On tärkeää, että esimerkiksi naisen toive tulkin sukupuolesta otetaan huomioon. Luottamuksellisen hoitosuhteen sekä hoidon jatkuvuuden ja siinä onnistumisen kannalta olisi pyrittävä käyttämään aina samaa tulkkia potilasta tavattaessa.
Tulkit ja tulkkaustilanne
Tulkki on yhden tai useamman kielen ammattilainen, joka on saanut koulutusta viestinnästä ja kääntämisestä. Tulkilla on oman taustansa perusteella useimmiten myös vankka kulttuurituntemus tulkattavaan kieleen. Ammattitulkeilla on omat eettiset säännöstönsä. Tulkit ovat terveydenhuollon ammattilaisten lailla vaitiolovelvollisuuden piirissä. Tulkin tehtävä tulkkaustilanteessa on viestin välittäminen. Tulkki ei siis toimi tulkattavan asiamiehenä tai avustajana, vaan noudattaa tehtävässään tulkin ammattisäännöstöä.
Tulkin salassapitovelvollisuus takaa sen, että tulkattavat voivat luottaa siihen, ettei tieto käsiteltävästä asiasta leviä muualle. Tulkin luotettavuuden kannalta tärkeää on, ettei tulkki toimi sellaisessa tilanteessa, jossa hänen puolueettomuutensa saattaisi vaarantua. Tulkin täytyykin tarvittaessa itse tuoda esiin mahdollinen esteellisyytensä.
Tulkki on keskustelun mahdollistaja, ei keskustelun osapuoli. Työntekijä ja tulkki muodostavat työskentelyparin, jossa kummankin läsnäolo luo pohjan hyvään lopputulokseen pääsemiseksi. Tulkattavassa tapaamisessa hoitotyöntekijä ja asiakas keskustelevat suoraan toistensa kanssa, aivan kuten he puhuisivat samankielisen henkilön kanssa. Tulkin tulee olla aina koulutettu, ammattitaitoinen tulkki, joka on suorittanut asioimistulkkikoulutuksen tai tulkin ja kääntäjän tutkinnon. Ammattitaitoinen tulkki on perehtynyt erikoisalaan, kuten terveydenhuollon kenttään ja hallitsee myös sen erityisterminologian. Sukulaisten tai ystävien ei tulisi toimia tulkkina. Kiireellisissä tilanteissa näin joudutaan kuitenkin joskus toimimaan.
Läsnäolotulkkaustilanteessa kaikki osapuolet ovat samassa tilassa ja tulkki sijoitetaan niin, että hän pystyy tulkitsemaan myös visuaalisia havaintojaan. Tulkki istuu tilanteessa viranomaisen ja hänen asiakkaansa välissä niin, että viranomainen ja asiakas istuvat toisiaan vastapäätä. Näin tulkki pystyy tulkkaustilanteessa havaitsemaan tulkattavien henkilöiden eleet ja ilmeet. Istumajärjestyksen ohella on tärkeää huomioida katsekontaktin ottaminen tulkattavaan. On aina parasta, jos tulkki puhuu minä-muodossa, kun kääntää vuoropuhelua potilaan ja työntekijän välillä. Potilaalta voi myös yrittää kysyä tulkin lähdön jälkeen tulkkauksen onnistumisesta. Tulkattavat eivät tulkin läsnä ollessa halua kertoa esimerkiksi toiveestaan saada toinen tulkki seuraavalle kerralle, vaikka tämä olisi esimerkiksi paremman ymmärryksen ja sujuvan vuoropuhelun vuoksi tärkeää. Tulkit eivät saa jättää käännettävästä puheesta mitään pois, eivätkä myöskään lisätä mitään, vaan heidän tehtävänään tulkata kaikki, mitä tapahtumassa sanotaan. Tulkkien työhyvinvoinnin sekä tulkkauksen laadun varmistamiseksi tulee järjestää tulkkaustaukoja.
Tulkkaustyylit vastaanotolla
Läsnäolotulkkaus on ihmisystävällinen vaihtoehto, koska osapuolet pystyvät tulkitsemaan toisiaan ilmeiden, eleiden ja tunteiden kautta. Koska tulkki on tilanteessa läsnä, vältytään mahdollisilta teknisiltä ongelmilta.
Etätulkkauksesta puhelintulkkaus on nopein keino tulkkauksen järjestämiseksi. Puhelintulkkaus soveltuu käytettäväksi silloin, kun tulkkausta tarvitaan nopeasti tai vain lyhyeksi ajaksi. Lisäksi puhelintulkkausta voidaan käyttää tilanteissa, joissa tulkattavan kielen tuntevaa tulkkia ei ole saatavissa lähialueelta. Puhelintulkkaus mahdollistaa sen, että käytettävissä on useampia tulkkeja. Tämä pienentää tulkin jääviysriskiä (tulkki tuntee asiakkaan entuudestaan), ja näin ollen asiakkaan on helpompi käsitellä myös arkaluontoisia asioita.
Videotulkkausten määrä kasvaa teknologian kehityksen mukana. Nykypäivänä tulkkauksen mahdollistavat tekniset laitteet ovat erittäin kehittyneitä. Videotulkkauksen etu on visuaalisten havaintojen näkeminen ja tulkitseminen. Näköyhteyden tuomat edut helpottavat etätulkkausta.
Tulkkauksessa huomioitavia asioita
Tulkkauksen ongelmat liittyvät usein ammattitaitoisten tulkkien saatavuuteen, kiristyvään taloudelliseen tilanteeseen (tulkkausta pidetään kalliina) sekä tulkkeja käyttävien ammattilaisten puuttuviin taitoihin. Tulkkauksen järjestäminen, käytön systemaattisuus ja tulkkien koulutus ovat tärkeitä seikkoja ymmärryksen saavuttamiseksi.
Tulkilla on oltava hyvä kielitaito molemmissa työkielissä ja lisäksi hänen on pystyttävä ilmaisemaan itseään selkeästi kummallakin kielellä. Ennen tulkkaustilannetta tulkin tulisi tuntea erikoistermejä mahdollisimman hyvin ja pyytää tarvittaessa tarkennusta johonkin käsitteeseen. Tulkki voi myös käyttää apunaan sanakirjaa.
Sairaaloissa tulkin käyttö on todettu vajavaiseksi. Tätä on selitetty sillä, että päivystykseen menoa ei voida ennakoida ja siksi tulkkia ei aina saada paikalle. Lisäksi tulkkausta pidetään liian kalliina ja joskus tulkkien saatavuudessa on haasteita. Kaikkia tarvittavia kieliä välttämättä ole saatavilla ja tämä korostuu etenkin päivystysaikaan.
Vuorovaikutuksen ongelmat, kuten yhteisen kielen puuttuminen voivat aiheuttaa väärinkäsityksiä. Tämän vuoksi on tärkeää kertoa asiakkaalle ja hoitohenkilökunnalle tulkin roolista, tehtävistä ja työskentelytavoista.
Organisaatioiden, kuten sairaaloiden ja muiden hoitotahojen, tulee mahdollistaa hoitohenkilökunnan ja asiakkaan välisen kommunikaation sujuminen kaikissa hoitotilanteissa riittävällä tuella ja valmennuksella.
On hyvä muistaa, että kulttuurien välisessä viestinnässä on eroavaisuuksia. Kielet eroavat toisistaan esimerkiksi erilaisten lauserakenteiden ja sanontatapojen vuoksi. Tämän vuoksi tulkatun puhejakson kesto poikkeaa puhujan sanoman kestosta. Tähän vaikuttaa lisäksi se, ettei suomalaisen yhteiskunnan käsitteille ole aina vastaavuutta toisissa kielissä. Monissa kulttuureissa asian käsittelyyn ei mennä suoraan, vaan ensin sanotaan kohteliaita tervehdyksiä, kysytään keskustelukumppanin ja hänen omaistensa vointia. Tämä voi viedä hieman aikaa, mutta sen avulla voidaan edistää hoitotilanteen etenemistä oikeaan suuntaan. Mitä paremmin tulkki ja hoitava ammattihenkilö ottavat huomioon potilaan kotimaan kulttuuriin liittyviä tapoja, sitä paremmin voidaan saavuttaa potilaan luottamus ja ylittää eri kulttuurien välisten erojen tuomat haasteet.
Maahanmuuttajayhteisöt ovat usein pieniä, joten potilailla voi olla pelko omien henkilökohtaisten asioiden leviämisestä muille. Luottamuksen syntyminen tulkin ja potilaan välille ensitapaamisesta alkaen onkin tärkeää. Potilaan kulttuuritausta on tekijä, joka vaikuttaa vuorovaikutuksen laatuun. Kulttuuri määrittelee ihmisten arvomaailman, käytöstavat ja moraalikäsityksen.
Maahanmuuttajan kielitaidon puute vaikuttaa monella tavalla maahanmuuttajan hyvinvointiin ja elämänlaatuun. Huono kielen ymmärtäminen tai puhuminen vaikuttavat kommunikointiin ja ohjeiden sisäistämiseen. Pahimmassa tapauksessa potilas voi kokea itsensä yksinäiseksi ja ulkopuoliseksi. Terveydenhuollossa tulkkipalvelun tulisi sisältyä itsestään selvänä osana monikulttuurisen asiakkaan terveydenhuoltoa.
Tehtäviä
- Selvitä oman työnantajasi tai muun tutun hoitoalan työpaikan käyttämät tulkkausta tekevät yritykset ja ohjeet tulkkauksen tilaamiseksi (tulkkaus on useimmiten kilpailutettu).
- Miten toimit, jos potilas/asiakas ei halua tulkkia hoitotapaamiseen, jossa on tarkoitus antaa lääkitykseen liittyvää tietoa?