Etenevät muistisairaudet ovat kansanterveydellinen ja -taloudellinen haaste, ja ne kuormittavat sekä sairastuneita että heidän läheisiään monin tavoin. Muistisairauksia sairastavien ihmisten määrä kasvaa tulevaisuudessa väestön ikääntyessä.
Muistisairaudella tarkoitetaan sairautta, joka heikentää muistia ja tiedonkäsittelyä sekä muita ajatustoimintoja (kognitiota). Näiden toimintojen heikentymisestä käytetään usein myös käsitettä dementia. Dementia ei kuitenkaan ole erillinen sairaus, vaan taustalla olevasta muistisairaudesta johtuva tila, jossa muisti ja tiedonkäsittely ovat heikentyneet niin paljon, että se haittaa päivittäisistä toiminnoista selviytymistä.
Etenevien muistisairauksien ja dementian aiheuttajista yleisin on Alzheimerin tauti ja toiseksi yleisin aivoverenkiertosairauteen liittyvä muistisairaus. Muita syitä ovat mm. Lewyn kappale -tauti, Parkinsonin tautiin liittyvä muistisairaus ja otsa-ohimolohkorappeumat. Erityisesti vanhimmissa ikäryhmissä on tavallista, että muistisairauden aiheuttaa Alzheimerin taudin ja aivoverenkiertosairauden yhdistelmä.
Milloin on kyse muistisairaudesta?
Joka kolmas yli 65-vuotias raportoi huomanneensa muistiongelmia, mutta useimmiten kyseessä ei ole kuitenkaan etenevä muistisairaus.
Muistitoimintojen heikentyminen voi johtua monesta eri syystä. Osa syistä on ohimeneviä tai hoidettavissa olevia, ja muisti- ja ajattelutoimintojen tietyt osa-alueet voivat heikentyä lievästi ikääntyessä.
Normaalit ikääntymiseen liittyvät muutokset eivät aiheuta muutoksia arjen toimintakykyyn. Mikäli muisti- ja ajattelutoimintojen ongelmat ovat tavanomaista suurempia tai havaitaan arkea selvästi vaikeuttavia oireita, voi kyse olla etenevästä muistisairaudesta.