Eristäminen
Mitä eristäminen sijaishuollossa tarkoittaa?
Lapsi voidaan eristää laitoksen muista lapsista, jos
- hän käyttäytymisensä perusteella on vaaraksi itselleen tai muille, tai
- eristäminen on muusta erityisen perustellusta syystä lapsen hengen, terveyden tai turvallisuuden kannalta välttämätöntä.
(Lastensuojelulaki 70 § 1 momentti)
Eristämistä ei saa käyttää kasvatuksellisilla perusteilla tai rangaistuksena. Ennen eristämistä pitää harkittava, olisiko käytettävissä muita lievempiä keinoja. Esimerkiksi lapsen rauhattomuus, sekavuus tai äänekkyys eivät sellaisenaan oikeuta eristämiseen.
Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on todennut ratkaisussaan: "Lasta saatetaan joskus kasvatuksellisena keinona kehottaa menemään hetkellisesti omaan huoneeseensa rauhoittumaan. Lapsen rauhoittuminen omassa huoneessa ei kuitenkaan saa rinnastua lapsen eristämiseen. Lainvastaisesta eristämisestä on kyse silloin, kun lapsi joutuu oleskelemaan vastentahtoisesti omassa huoneessaan pitkiä aikoja ilman, että kyse olisi säännöksessä tarkoitetusta lapsen käyttäytymisestä."
EOAK 25.7.2019 dnro 5679/2018
Kesto ja jatkuva arviointi
Eristämistä ei saa määrätä laajempana eikä pidemmäksi ajaksi kuin lapsen huolenpito ja hoito välttämättä edellyttävät. Eristämistä ei saa ilman uutta päätöstä jatkaa yhtäjaksoisesti yli 12 tuntia. Eristäminen on lopetettava heti, kun se ei enää ole välttämätöntä.
(Lastensuojelulaki 70 § 1 momentti)
Eristämistä voidaan välittömästi jatkaa uudella päätöksellä vain, jos eristämisen edellytykset ovat yhä olemassa. Lisäksi edellytyksenä on, ettei lapsen hoitoa ole edelleenkään tarkoituksenmukaista tai mahdollista järjestää muulla tavalla. Eristämisen pisin kokonaisaika ei saa ylittää 24 tuntia.
(Lastensuojelulaki 70 § 3 momentti)
Lapselle pitää tehdä lääkärintarkastus ennen eristämisen jatkamista koskevan päätöksen tekemistä. Tästä voidaan poiketa, jos tarkastus on ilmeisen tarpeetonta. Tarvittaessa lääkärintarkastus tulee suorittaa myös eristämisen alkaessa, eristämisen aikana tai sen päättyessä.
(Lastensuojelulaki 70 § 4 momentti)
Eristämisolosuhteet
Eristämisen on tapahduttava laitoksen hoito- ja kasvatushenkilöstön jatkuvan huolenpidon alaisena. Kun lapsi on määrätty eristettäväksi, on samalla määrättävä, kuka laitoksen hoito- ja kasvatushenkilöstöön kuuluvista työntekijöistä vastaa lapsen turvallisuudesta eristämisen aikana. Tämän työntekijän on valvottava lasta koko erillään pitämisen ajan siten, että on joko samassa tilassa lapsen kanssa tai tilan välittömässä läheisyydessä. Työntekijällä pitää olla mahdollisuus saada koko ajan yhteys lapseen. Sekä valvojalla että lapsella on oltava jatkuvasti mahdollisuus vuorovaikutukseen keskenään. Kutsukello ja kameravalvonta eivät korvaa henkilökohtaista vuorovaikutusta.
(Lastensuojelulaki 70 § 2 momentti)
HE 237/2018 vp (Finlex)
Tilan tulee olla hoidon ja huolenpidon kannalta tarkoituksenmukainen. Tilan on oltava turvallinen, ja kalustuksen mahdollisimman vähän vahinkoa aiheuttava. Laki ei edellytä, että eristämistä varten tulisi olla erillinen tarkoitukseen varattu huone. Vähävirikkeisyys ei ole eristystoimenpiteen lähtökohta. Huonejärjestelyillä ei saa viestittää, että kyseessä olisi rangaistus.
Eristämisen aikana on huolehdittava, että lapsella on mahdollisuus ruokailla, saada raitista ilmaa ja käyttää saniteettitiloja. Eristämistilassa on oltava saatavilla vettä ja riittävästi valoa. Eristystilassa on oltava kello sijoitettuna siten, että lapsi voi seurata ajankulua.
HE 237/2018 vp, s. 58–59 (Finlex)
Eristämisen yhteydessä toteutettava kameravalvonta
Lastensuojelulain mukaisen eristämisen yhteydessä voidaan siihen tarkoitetussa tilassa toteuttaa teknisenä valvontana kameravalvontaa. Siitä tulee ilmoittaa lapselle ja sen käytöstä on tehtävä kirjaukset asiakasasiakirjoihin. Kameravalvontaa ei kuitenkaan saa kohdistaa siihen osaan eristyshuonetta, joka toimii WC- tai pesutilana. Kameravalvonnasta ei tehdä erillistä päätöstä, vaan se voidaan panna toimeen eristämistä koskevan päätöksen perusteella.
Kameravalvonnan edellytyksenä on, että
- eristämisen turvallinen toimeenpano edellyttää kameravalvontaa ja
- kameravalvonta on välttämätöntä ja oikeasuhtaista tarkoitukseensa nähden.
(Lastensuojelulaki 70 a §:n 1 momentti)
HE 149/2026, s. 151 (Eduskunta)
Kameravalvontaa voidaan käyttää erityisesti silloin, kun tavoitteena on yksittäisen lapsen turvallisuuden lisääminen. Lapsi voi esimerkiksi pyrkiä vahingoittamaan itseään tai olla itsetuhoinen. Hän voi olla päihtynyt tai kärsiä vieroitusoireista. Kameravalvonnan käytön perusteiden tulee perustua lapsen yksilölliseen tilanteeseen ja tarveharkintaan. Kameravalvonta voi olla vain osa lapsen tarkkailemista, eikä sen käyttö saa paikata henkilöresursseja. Lapsella tulee olla mahdollisuus keskustella hänen turvallisuudestaan vastaavan henkilön kanssa.
HE 149/2026, s. 150 (Eduskunta)
Teknisen valvonnan yhteydessä tapahtuu myös asiakastietojen käsittelyä, johon sovelletaan lakia sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä (703/2023). Työntekijän yksityisyyden osalta sovelletaan lakia yksityisyyden suojasta työelämässä (759/2004, 16 § ja 17 §).
(Lastensuojelulaki 70 a §:n 2 ja 3 momentti)
Päätöksenteko
Eristämisestä tekee päätöksen laitoksen johtaja tai hänen määräämänsä laitoksen hoito- ja kasvatushenkilökuntaan kuuluva henkilö.
(Lastensuojelulaki 70 § 2 momentti)
Päätös on annettava tiedoksi lapsen huoltajalle ja 12 vuotta täyttäneelle lapselle, joilla on päätöksestä valitusoikeus hallinto-oikeuteen. Päätöksessä tulee olla muutoksenhakuohje. Lisäksi lapselle ja huoltajille on annettava ymmärrettävällä tavalla tietoa heidän käytössään olevista muutoksenhaku- ja oikeussuojakeinoista.
(Lastensuojelulaki 32 a § ja 89 §:n 4 ja 5 momentti)
Laitoksen johtajan tai hänen määräämänsä laitoksen hoito- ja kasvatushenkilökuntaan kuuluvan henkilön tulee viipymättä ilmoittaa eristämisestä tai sen jatkamisesta lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle.
(Lastensuojelulaki 70 § 5 momentti)
Kirjaaminen
Eristämistä koskeviin asiakirjoihin on kirjattava selkeästi
- kuvaus rajoitustoimenpiteestä
- eristämiseen johtanut tilanne
- eristämisen toteuttamistapa
- kuvaus siitä, minkälaisia muita rajoituksia on mahdollisesti käytetty samaan aikaan
- eristämisen peruste ja kesto
- tieto eristämisestä päättäneen, sen käytännössä toteuttaneen ja siinä läsnä olleen henkilön nimistä
- kuvaus toimenpiteen vaikutuksesta hoito- ja kasvatussuunnitelmaan
- lapsen kuulemisen tapa ja lapsen mielipide
- miten eristämisen jatkamisen perusteita on arvioitu jatkuvasti eristämisen aikana sekä
- eristämisen lopettamiseen johtaneet perusteet ja syy.
(Lastensuojelulaki 74 § 1 ja 2 momentti)
Jos lapsen eristämiseen on liittynyt muitakin rajoitustoimenpiteitä, kuten kiinnipito, henkilöntarkastus tai henkilönkatsastus, on niistä tehtävä omat kirjaukset ja päätökset siten kuin laki edellyttää. Jos eristämiseen on liittynyt kiinnipitäminen, tulee huomioida myös kiinnipitämistä koskevat terveydentilan tutkimista koskevat velvoitteet.
Rajoituksen lapsikohtainen arviointi
Sijaishuoltopaikassa on arvioitava rajoituksen käyttöä yhdessä lapsen kanssa heti, kun hän kykenee ymmärtämään asian merkityksen.
(Lastensuojelulaki 74 a §:n 1 momentti)
Jos lapselle ei ole hoito- ja kasvatussuunnitelmaa, tulee se laatia viipymättä, jos lapseen on kohdistettu rajoituksia tai on todennäköistä, että niitä tullaan kohdistamaan lapseen.
(Lastensuojelulaki 30 a §:n 1 momentti)