Sijaishuollon laatukriteerit ja lapsen arki sijaishuollossa
Kenelle ohje on tarkoitettu?
Tämä ohje on tarkoitettu lapsen hoidosta ja kasvatuksesta sijaishuollossa vastaaville ohjaajille, laitoksen johtajille ja muulle henkilöstölle. Ohjetta voivat hyödyntää myös toimeksiantosuhteiset perhehoitajat.
Lisäksi ohje on tarkoitettu lapsen asioista vastaaville sosiaalityöntekijöille sekä muille ammattilaisille, jotka toteuttavat esimerkiksi sijaishuollon valvontaa ja lapsikohtaista valvontaa.
Ohjetta voi hyödyntää myös sijaishuollon hankintaa tai palvelukuvauksia tehtäessä.
Ohje on laadittu voimassa olevan lastensuojelulain ja lastensuojelun laatusuosituksen pohjalta. Siinä on huomioitu 1.10.2026 voimaan tulleet lastensuojelulain muutokset. Laatusuosituksen liitteenä olevat sijaishuollon laatukriteerit perustuvat perus- ja ihmisoikeussäännöksiin sekä lastensuojelutoimintaa koskevaan kansalliseen lainsäädäntöön. Osa kriteereistä on siis taustansa takia velvoittavia. Tämän lisäksi kriteereissä kulkee tutkimustietoon perustuvia suosituksia laadukkaan sijaishuollon järjestämisestä ja tuottamisesta.
Sijaishuollon laatukriteerit
Lastensuojelun laatusuosituksen mukaan kaikkien toimijoiden, jotka järjestävät, hankkivat, tuottavat tai valvovat sijaishuoltoa, on otettava huomioon nämä laatukriteerit.
Sijaishuollon laatukriteerit ovat luettavissa kokonaisuudessaan Lastensuojelun laatusuosituksen liitteenä.
Lastensuojelun laatusuositus - Liite 2: Sijaishuollon laatukriteerit
Sijaishuollon tulee olla lainmukaista, turvallista sekä laadultaan sellaista, että lasten tarpeisiin voidaan vastata ja sijaishuollolle asetettuja tavoitteita saavuttaa.
Kriteereitä on järjestetty prosessimaisesti alkaen sijaishuoltomuodon ja -paikan valinnasta, lapsen tuloon sijaishuoltopaikkaan, lapsen arkeen sijaishuoltopaikassa, sieltä pois siirtymiseen ja sijaishuollon päättymiseen. Lisäksi on määritelty sijaishuollon suunnitelmallisuutta ja dokumentointia koskeva kriteeri.
Sijaishuoltomuodon ja -paikan valinta
1. Lapsi saa sijaishuoltopaikan, joka on hänen etunsa mukainen ja vastaa hänen yksilöllisiin tarpeisiinsa. Lapsen sisarukset sijoitetaan samaan paikkaan, ellei se ole lasten edun vastaista.
Lapsen tulo sijaishuoltopaikkaan
2. Lapsi tai nuori kokee muuton sijaishuoltopaikkaan turvallisena ja ennakoitavana sekä kokee itsensä tervetulleeksi.
Lapsen arki sijaishuoltopaikassa
3. Sijaishuoltopaikka on lapselle turvallinen kasvuympäristö. Lapsi kokee olonsa turvalliseksi sijaishuoltopaikassa.
4. Sijaishuoltopaikassa lapsi saa tukea kasvuunsa ja kehitykseensä, ja sijaishuoltopaikassa on lasta arvostava ja kannustava ilmapiiri.
5. Lapsella on mahdollisuus osallistua omaa elämäänsä ja sijaishuoltopaikan arkea sekä omaa asiakkuuttaan koskevaan päätöksentekoon.
6. Lapsi kokee kuuluvansa lapsuuden ja nuoruuden yhteisöihin myös sijaishuoltopaikan ulkopuolella.
7. Lapsen yhteydenpitoa läheisiin ihmisiin tuetaan. Lapsi kokee, että hänen läheisiään arvostetaan ja kunnioitetaan.
8. Lapsi tietää oikeuksistaan ja oikeusturvakeinoista, ja sijaishuoltopaikassa kunnioitetaan lapsen itsemääräämisoikeutta.
9. Lapsi saa hänelle kuuluvan varhaiskasvatuksen, opetuksen, terveydenhuollon sekä muut tarvitsemansa perus- ja erityistason palvelut.
Sijaishuoltopaikasta pois siirtyminen ja sijaishuollon päättyminen
10. Lapsi tuntee, että sijaishuoltopaikasta muuttaminen on turvallista ja ennakoitavaa
- perheen jälleenyhdistämistilanteessa
- jälkihuoltoon itsenäistymisvaiheessa siirtyessä ja
- toiseen sijaishuoltopaikkaan siirtyessä.
11. Itsenäistyvä nuori saa tarvitsemansa tuen ja palvelut jälkihuollossa.
Sijaishuollon suunnitelmallisuus ja dokumentointi
12. Lapsi kokee, että hänen sijoituksensa, sen seuranta ja dokumentointi on suunnitelmallista ja häntä varten.
Hoidon ja kasvatuksen sisältö sijaishuollossa
Lapsen arki sijaishuollossa täytyy järjestää lapsilähtöisesti ja lasta kuullen. Hoito ja kasvatus sijaishuollossa sisältävät lapsen ja nuoren arjesta huolehtimisen ja perushoidon. Tämän lisäksi on huolehdittava lapsen oikeuksien toteutumisesta sijaishuollon aikana.
Sijaishuollon on turvattava lapsen hyvä hoito ja kasvatus, lapsen ikään ja kehitystasoon nähden tarpeellinen valvonta ja huolenpito sekä lapsen oikeus tasapainoiseen kehitykseen ja hyvinvointiin siten kuin lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 1 §:ssä säädetään. Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tulee asiakassuunnitelmaa laadittaessa keskustella sijaishuollon menettelytavoista, kasvatusperiaatteista sekä arjen säännöistä ja käytännöistä.
(Lastensuojelulaki 4 a §:n 3 momentti)
(Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 361/1983)
Erityisesti on kiinnitettävä huomiota toimiin, joilla suojellaan lapsen psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia sekä tuetaan sosiaalista kehitystä. Tällaisia toimia voivat olla esimerkiksi
- kotiintulo- tai nukkumaanmenoaikojen asettaminen
- unirytmin turvaaminen ottamalla tilapäisesti pois unirytmiä haittaavat esineet tai rajaamalla kohtuullisesti sosiaalisen median käyttöä tai muun sähköisen viestinnän käytön kohtuullinen rajaaminen, jos lapsi toiminnallaan haittaa psyykkistä tai fyysistä hyvinvointiaan tai vaarantaa sosiaalista kehitystään.
Arvioitaessa lapsen puhelimen, tietokoneen tai muun laitteen käyttöä on erotettava toisistaan edellä mainittu tavanomainen kasvatuksellinen rajaaminen ja lastensuojelulain 4 b §:ssä tarkoitettu aineen tai esineen poisottaminen. Kasvatuksellinen rajaaminen kuuluu sijaishuollon tavanomaiseen arkeen, kun taas 4 b §:n mukainen aineen ja esineen poisottaminen edellyttää laissa säädettyjen erityisten edellytysten täyttymistä.
(Lastensuojelulaki 4 a §:n 1 momentti ja 4 b §)
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lastensuojelulain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi 149/2025 vp, s. 111 (Eduskunta)
Lapsen oikeuksiin sijaishuollossa kuuluvat muun muassa seuraavat:
- oikeus tavata hänelle läheisiä ihmisiä
- oikeus tavata sosiaalityöntekijää ja saada tietoa omasta tilanteestaan
- oikeus käyttövaroihin
- oikeus tarvitsemiinsa palveluihin sijaishuollon aikana.
Hyvään hoitoon ja kasvatukseen kuuluu myös se, että työskennellään lapsilähtöisesti ja lapsen yksilölliset tarpeet huomioiden. Sijaishuollossa lapselle tarjotaan hänen etunsa mukainen kasvuympäristö.
Sijaishuollon aikana lapsen vanhemmilla säilyvät huoltajan oikeudet, tosin tietyin rajoituksin. Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän on pyrittävä yhteistyöhön vanhempien kanssa ja tavoitteena on, että lapsen asioista voidaan sopia yhteistyössä. Sujuva yhteistyö on lapsen ja hänen sijoituksensa onnistumisen kannalta erityisen tärkeää.