Vanhemman vankeusrangaistus
Kenelle ohje on tarkoitettu?
Tämä ohje on tarkoitettu lastensuojelun ammattilaisille tilanteisiin, joissa vanhempi suorittaa vankeusrangaistusta. Ohjeessa käsitellään vankeutta lapsen näkökulmasta, yhteistyön merkitystä eri viranomaisten ja perheen välillä, vanhemman vankeuden tuomia arjen ja tunne-elämän haasteita sekä valmistautumista vanhemman vapautumiseen. Tavoitteena on varmistaa lapsen etu ja tuki koko prosessin ajan.
Vankeus lapsen näkökulmasta
Vanhemman vankeus koskettaa eri tavoin ja monissa eri tilanteissa olevia lapsia. Vankilaan saattaa joutua
- isä tai äiti tai
- isä- tai äitipuoli
- samassa taloudessa asuva vanhempi tai
- etävanhempana oleva vanhempi tai heidän puolisonsa.
Vankilassa oleva vanhempi voi olla myös lapsen huoltaja riippumatta siitä, onko hän ollut ennen vankilaan joutumistaan lähi- vai tapaajavanhempi. Sosiaalihuoltoviranomaisten tuleekin huomioida myös tämä lapseen liittyvistä asioista informoitaessa ja lapsen tilannetta käsiteltäessä.
Vanhemman vankilaan joutuminen saattaa tulla yllätyksenä perheelle. Vankila-aika voi olla lyhyt tai vuosien mittainen. Esimerkiksi tutkintavankeuden aikana tilanne voi olla hyvinkin epäselvä ja tarkkaa tietoa vankilajakson kestosta ole.
Suomessa ei ole tilastoja tai tutkimusta siitä, kuinka paljon vangeilla on lapsia. Suomen vankiluku Rikosseuraamuslaitoksen (Rise) tilastollisen vuosikirjan mukaan oli vuonna 2024 päivittäin keskimäärin 3 356.
Vanhemman vankeus voi aiheuttaa lapsessa myös häpeän ja ikävän tunteita. Lasta voidaan kiusata päivähoidossa tai koulussa tai hän voi pelätä kiusaamista, jos asia tulee muiden lasten tietoon. Lapsesta voi myös tuntua, että hän on ainoa, jonka vanhempi on vankilassa. Vertaistuella on suuri merkitys lapselle, kuten myös sillä, että lapsen kanssa työskentelevillä aikuisilla on keinoja käsitellä myös omia, asiaan liittyviä tunteitaan. Lapsella tulee olla mahdollisuus keskustella tilanteesta neutraalisti ja turvallisesti omia tunteitaan, pelkojaan ja ajatuksiaan esiintuoden.
Vanhemman vankeudesta lapselle kertominen
Vanhemman vankeudesta puhuminen lapsen ja koko perheen kanssa avoimesti on tärkeää. Perhe saattaa kaivata ulkopuolista apua ja tukea, kuinka puhua asiasta lapsen kehitystason mukaisesti. Usein myös vanhemmat tarvitsevat tukea omien tunteidensa käsittelyyn. Kun vanhempi joutuu vankilaan, erityisen tärkeää on kertoa lapselle totuus huomioiden lapsen ikä ja kehitystaso. Sekä kotiin jäävä että vankilassa oleva vanhempi saattavat kaivata tukea siinä, miten asiasta kerrotaan lapselle.
Asian salaaminen ja selitysten keksiminen, esimerkiksi "isä tai äiti on työmatkalla", on yleistä. Lasten kanssa työskentelevien tulisi ymmärtää, miten vahingollista asian salaaminen tai jopa valehtelu voi olla niin lapselle kuin hänen vanhemmilleenkin. Salaisuuden taakka on raskas kantaa, ja lapsi voi myös totuuden tietäessään yrittää suojella vanhempiaan siltä, että hän tietää totuuden. Lapsi voi myös menettää luottamuksensa vanhempiin pitkäksikin aikaa, mikäli hänelle selviää, että hänelle on valehdeltu.
Vankilassa oleva vanhempi saa apua ja tukea vankilan henkilökunnalta. Vankiloissa järjestetään vanhemmuutta käsittelevää yksilö- ja ryhmäohjausta. Lapsen kanssa kotona arkea elävän vanhemman taakkaan on myös tärkeää kiinnittää huomiota ja tarjota riittävästi tukea ja apua niin taloudelliseen tilanteeseen, lapsen tilanteen huomioimiseen kuin omaan jaksamiseenkin. Lapsen voi ohjata juttelemaan tilanteesta esimerkiksi koulupsykologin tai kuraattorin kanssa, ja asiaa voidaan käydä läpi myös perheneuvolassa, nuorisoasemalla tai muussa vastaavassa paikassa.
Yhteistyö
Lapsen edun arvioiminen ja viranomaisten välinen yhteistyö
Vankiperheiden kanssa työtä tekeviä tahoja on paljon, ja ne saattavat toimia erillään eri puolin maata. Yhteistyötä sosiaali- ja vankilaviranomaisten välillä tarvitaan niin vanhemman vankeuden jokaisessa vaiheessa etenkin, kun arvioidaan lapsen etua. Sosiaalihuoltoviranomaisen roolina on yleisesti arvioida lapsen ja perheen tilannetta lapsen edun näkökulmasta.
Kun vanhempi aloittaa tutkintavankeuden tai vankeusrangaistuksen suorittamisen, on henkilöstöllä velvollisuus selvittää vangin hoidossa olevan lapsen hoidon ja tuen tarve. Tarvittaessa tehdään hyvinvointialueelle sosiaalihuoltolain mukainen yhteydenotto tai ilmoitus, tai lastensuojeluilmoitus.
(Sosiaalihuoltolaki (1301/2014, 44 §))
Lapsen etua arvioitaessa tulee huomioida, mitä lapsi tietää jo tilanteesta ja että lapselle on kerrottu vanhemman vankilassaolosta. Mikäli asiaa ei ole käsitelty lapsen kanssa lainkaan, on asian esilleotto vanhemman/vanhempien kanssa ensisijaista (katso kohta Vanhemman vankeudesta lapselle kertominen). On tärkeää, että lastensuojelu on tietoinen vanhemman ja lapsen näkemyksistä vankila-aikana.
Edun arvioinnissa tulee olla käytettävissä faktatieto lapsen ja vanhempien tilanteesta. Lapsen edun arviointi toimii taustatietona esimerkiksi lapsen ja perheen tarvitsemien tukitoimien tarpeen kartoittamisessa sekä lapsen ja vankilassa olevan vanhemman yhteydenpidon keinojen ja tapaamisten suunnittelussa sekä toteutuksessa. Lapsen ollessa sijaishuollossa on tärkeää, että myös sijaishuoltopaikka on mukana suunnittelemassa tukitoimia ja yhteydenpidon tapoja.
Erilaiset tilanteet vaikuttavat siihen, miten lapsi kokee vanhemman vankilassaolon ja miten asiaa tulisi lapsen ja perheen kanssa työstää. Asian työstämisessä tulee huomioida myös vanhemman vankilaan joutumisen syyt: onko rikos kohdistunut perheen jäseneen tai lapselle muutoin läheiseen ihmiseen, onko lapsi nähnyt rikoksen, onko kyseessä runsaasti julkisuutta saava rikos tai liittyykö vanhemman rikokseen asioita, joista lapsi saattaa tuntea syyllisyyttä.
Esimerkiksi talousrikoksien kohdalla lapsi saattaa tuntea syyllisyyttä siitä, että on pyytänyt vanhemmalta rahaa tai tavaroita tai että rikos on tullut esiin jonkin lapsen esiintuoman asian perusteella (esimerkiksi vanhemman päihteenkäytön tai lähisuhdeväkivallan seurauksena).
Yhteistyön helpottaminen
Käytännön yhteistyötä voi vaikeuttaa pitkät välimatkat vangin lapsen kotikunnan ja vankilan välillä. Yhteydenpito vankivanhempaan ja vankilan henkilökuntaan onnistuu niin puhelimella kuin videoneuvottelulaitteillakin. Vankia voi käydä tapaamassa vankilassa sovitusti. Vankilassa oleva vanhempi voi osallistua lapsen tilannetta käsitteleviin palavereihin myös vankilan ulkopuolella joko valvotusti saatettuna, poistumisluvalla tai puhelimen ja videoyhteyden avulla. Avolaitoksessa olevaan vankiin yhteydenpito on suljettua laitosta helpompaa. Vankilan perheosasto on THL:n alainen lastensuojeluyksikkö, joka tarjoaa vanhemmalle mahdollisuuden suorittaa vankeusrangaistusta tai olla tutkintavankeudessa lapsensa kanssa.
Yhteistyö perheen ja läheisten kanssa
Vankien läheiset saatetaan unohtaa. Toisen tai joissakin tapauksissa molempien vanhempien vankeus aiheuttaa suuria muutoksia perheen sosiaaliseen tilanteeseen. Isyyden ja äitiyden hoitaminen vankilasta käsin voi olla vaikeaa. Vankeus ja vanhemman läsnäolon puuttuminen arjesta ovat monen lapsen arkea tämän päivän Suomessa.
Lainsäädäntö turvaa lapsen oikeuden kumpaankin vanhempaansa. Vankeuslaki korostaa suhteiden ylläpitämistä läheisiin. Vankeuslain normaalisuusperiaatteen mukaan vankilan olot on järjestettävä niin pitkälle kuin mahdollista vastaamaan yhteiskunnassa vallitsevia elinoloja. Tämä tarkoittaa esimerkiksi oikeutta tapaamisiin ja muuhun yhteydenpitoon perheen ja läheisten kanssa. Perhe on keskeinen voimavara vankilassa ollessa ja yhteiskuntaan sijoittumisessa.
Perheen sosiaalinen verkosto voi joutua koetukselle vanhemman vapausrangaistuksen takia. Läheiset voivat olla uupuneita ja tiedon sekä tuen tarpeessa. Toimiva perhe on vangille ja koko perheelle voimavara.
Perheen tukea vankeusaikana voidaan parantaa tiivistämällä yhteistyötä vankila- ja siviiliviranomaisten kanssa. Käytännössä tämä toimii parhaiten niin, että työntekijä vankilasta tai siviilistä koordinoi perheen tilannetta ja on koollekutsujana esimerkiksi verkostopalavereissa, joissa on mahdollisuus miettiä yhdessä koko perheen tuen tarvetta. Näiden lisäksi arkea helpottaa palveluohjaustyyppinen tuki. Myös erilainen vertaisryhmätoiminta on tärkeä tukimuoto vapaudessa olevan puolison ja lasten kohdalla.
Vanhemman vankeuden tuomia haasteita
Vanhemman vankilaan joutuminen on kriisitilanne perheelle. Kotona oleva vanhempi saattaa väsyä ja masentua, mikä voi aiheuttaa lapselle huolta. Vankeuden mukanaan tuomia haasteita perheessä ovat muun muassa lähisuhdeongelmat ja puutteet vanhemmuuden taidoissa. Siirtymävaiheessa vankilaan tai vankilasta takaisin perheeseen on hyvä selvittää, mistä avohuollon tukitoimista lapsi ja hänen perheensä voisivat hyötyä.
Lapsi myös murehtii vankilassa olevan vanhempansa tilannetta tai hänellä voi olla pelkoja vankilaa kohtaan. Konkreettinen, selkeä ja faktoihin perustuva informaatio vankilasta ja vankilassa olevan vanhemman tilanteesta helpottaa lapsen oloa. Valvotusta koevapaudesta on tehty myös oma esite lapsille, joka löytyy Rikosseuraamuslaitoksen sivuilta. Lapsille - Rikosseuraamuslaitos
Vanhemman vankilaan joutuminen voi tuoda monenlaisia haasteita perheelle. Yleensä toisen aikuisen tulojen puuttuminen aiheuttaa taloudellisia vaikeuksia ja asioiden saaminen tasapainoon vie aikaa. Perhe voi joutua esimerkiksi muuttamaan tulojen muuttuessa. Perhe saattavat myös tarvita taloudellista tukea vankilassa olevan vanhemman tapaamisiin, koska matkat vankilaan voivat olla pitkiä.
Vanhemman vankeuden kestäessä yli kolme kuukautta on mahdollista laatia vanhempien välinen elatussopimus, jonka perusteella lapsen lähivanhemmalla on oikeus saada elatustukea.
Elatustuki (Kela)
Joskus toisen vanhemman rikos ja vankilaan joutuminen johtavat myös vanhempien eroon ja myös näissä tilanteissa lapsen ja hänen vankilassa olevan vanhempansa välisen suhteen säilyttämiseen tulee kiinnittää huomiota.
Vapautuminen
Vanhemman vankilasta vapautuminen voi olla myös kriisitilanne perheelle. Perheen arki kokee jälleen muutoksen, kun toinen vanhempi muuttaa takaisin kotiin. Tilanteeseen saattaa liittyä pelkoja, esimerkiksi liittyen vankilasta vapautuvan vanhemman päihteidenkäyttöön tai vanhempien välisiin riitoihin.
Vanhemman valvottu koevapaus
Vankilatuomion loppuvaiheessa vanki voi päästä enintään kuudeksi kuukaudeksi valvottuun koevapauteen. Yhteydenotto asian selvittelyyn liittyen tulee aina vankilaviranomaiselta. Menettelystä kussakin tapauksessa sovitaan yhteistyössä perheen, lapsen kanssa työskentelevien viranomaisten tai muiden työntekijöiden ja vankilaviranomaisten kanssa.
Valvottu koevapaus suoritetaan vankilan ulkopuolella, yleensä omassa kodissa tai kuntoutuksessa. Valvotusta koevapaudesta annetun lain 3 §:n mukaisesti vangin kanssa samassa asunnossa asuvan alle 18-vuotiaan mielipide valvotun koevapauden täytäntöönpanoon asunnossa on selvitettävä ja alaikäistä on kuultava yhteistyössä lastensuojeluviranomaisen kanssa. (VKV määräys) Mielipiteen selvittäminen on tehtävä, mikäli lapsi asuu asunnossa vakituisesti tai vähintään 50 prosenttia ajastaan.
(Laki valvotusta koevapaudesta, 629/2013)
Valvottuun koevapauteen sijoitettu on vankilan kirjoilla, mutta muilta osin hänen asemansa yhteiskunnassa on kuin vapaudessa olevalla, esimerkiksi sosiaalietuuksien suhteen. Lapsen näkökulmasta haasteen tilanteeseen voi tuoda se, että vanhemman liikkumista rajoitetaan. Esimerkiksi yöaikoina on oltava kotona ja lomamatkat kotipaikkakunnan ulkopuolelle eivät välttämättä ole mahdollisia. Valvottua koevapautta suunniteltaessa pyritään huomioimaan perheen tarpeet yksilöllisesti lasten etu huomioiden.
Valvottuun koevapauteen liittyy myös valvontaa. Valvottuun koevapauteen sijoitettu voi joutua käymään vankilassa säännöllisesti, ja kotona tukipartio voi tehdä ennalta ilmoittamattomia valvontakäyntejä. Lasta saattaa jännittää vieraiden henkilöiden kotikäynnit ja muu valvonta.
Vanhemmalla oleva sähköinen valvontalaite voi herättää lapsessa kysymyksiä tai häpeäntunnetta ja pelkoa siitä, että kaverit saavat tietää vanhemman vankilatuomiosta. Perheen kanssa työskentelevien tulee ymmärtää valvotun koevapauden sisältö ja käytännön tilanteet myös lapsen näkökulmasta.
Valvottu koevapaus (Rikosseuraamuslaitos)
Sisällön on tuottanut Rikosseuraamuslaitos (Rise).
Lue myös
Lisätietoa muualla
Vankilan perheosasto
Vankilan perheosasto on ainutlaatuinen Suomessa. Perheosasto on lastensuojeluyksikkö vankilan sisällä. Lastensuojelu voi sijoittaa sinne alle 2-vuotiaan lapsen vanhempansa kanssa vanhemman vankeusrangaistuksen ajaksi. Sijoitus voi jatkua, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta. Perheosastolle voi tulla myös raskauden aikana. Vankilan perheosastolla on 10 paikkaa vankeusvangeille Vanajan avovankilassa ja kaksi paikkaa Hämeenlinnan vankilassa tutkintavangeille.
Lapsen sijoittaminen vankilan perheosastolle on maksutonta.
Perheosastolla työskentelee kahdeksan työntekijän tiimi, johon kuuluu perhetyöntekijöitä ja -ohjaajia sekä vastaava ohjaaja ja lähijohtaja. Perheosasto on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alainen lastensuojeluyksikkö, ja sen toiminta käynnistyi vuonna 2010. Sen toiminnasta vastaa Kanta-Hämeen ensi- ja turvakoti ry.
Vankilan perheosasto Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisuudessa
Vankilan perheosasto on perustettu vuonna 2010. Vuoden 2011 alusta vankilan perheosaston lastensuojelutoiminnan yleinen ohjaus, johto ja valvonta ovat kuuluneet Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle (THL). Samalla valtion koulukoteja koskevat säännökset siirrettiin asetuksesta lakiin.
Koulukotikohtaisten johtokuntien sijaan valtion koulukodeilla ja vankilan perheosastolla on yksi yhteinen johtokunta, jonka THL asettaa neljän vuoden välein.
Tiedustelut asiaan liittyen
- Kanta-Hämeen ensi- ja turvakoti ry / Vankilan perheosasto, puh. 044 3100 141, perheosasto(at)khetk.fi
- Rikosseuraamuslaitoksen asiakasarviointiyksikkö, aay(at)om.fi
Yhteystiedot
Lapsi vanhemman mukana perheosastolla
Vankeusvangeille tarkoitettu perheosasto sijaitsee Vanajan avovankilassa ja tutkintavankien osasto Hämeenlinnan suljetussa vankilassa. Palveluntuottajana toimii Kanta-Hämeen ensi- ja turvakoti ry, jonka työtä ohjaavat ensikotityön laatukriteerit.
Lapsen oltava alle kaksivuotias
Vankilan perheosastolle sijoitettavan lapsen tulee olla alle kaksivuotias. Jos lapsen etu sitä välttämättä vaatii, sijoitusta voidaan jatkaa siihen asti, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta.
Yli kaksivuotiaan lapsen sijoituksen jatkamiselle tulee olla erityiset perusteet. Kolme vuotta täytettyään lapsi ei enää voi olla sijoitettuna vankilan perheosastolle. Lapsen perheosastolla olo yli kaksivuotiaana saattaa olla perusteltua esimerkiksi silloin, jos lapsen äiti on vapautumassa vankilasta pian tai melko pian sen jälkeen, kun lapsi on täyttänyt kaksi vuotta, eikä lapsen kotona ole toista turvallista aikuista. Ikärajat perustuvat yleiseen kehityspsykologiseen näkemykseen lapsen kehityksestä.
(HE 225/2009 vp, s. 29)
Lapsen edun mukainen harkinta
Sijoituksen vankilan perheosastolle tulee aina perustua lapsen edun mukaiseen harkintaan samalla tavoin, kuin muidenkin lastensuojelun sijoitusten. Sijoitus ei vastasyntyneen lapsenkaan kohdalla voi perustua vanhemman oikeuteen tai haluun saada lapsi mukaan vankilaan, vaan lastensuojelulliseen tilanteen arviointiin ja laaja-alaiseen kokonaisharkintaan.
Vanhempi hoitaa lastaan itse perheosastolla ja saa perheosaston henkilökunnalta tukea vanhemmuuteen. Yöaikaan osastolla ei ole lastensuojeluhenkilökuntaa paikalla, joten vanhemman tulee tällöin selviytyä lapsenhoidosta itsenäisesti.
Sijoituspäätöksen tekeminen
Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä tekee sijoituspäätöksen. Päätös lapsen sijoittamisesta vankilan perheosastolle voi tapahtua vasta sen jälkeen, kun sosiaalityöntekijä on kuullut Rikosseuraamuslaitosta. Lastensuojelu saa Rikosseuraamuslaitoksen asiakasarviointiyksiköltä tarvittavat tiedot vankeusrangaistustaan suorittavasta vanhemmasta (esimerkiksi vanhemman kyvystä huolehtia itsestään niin, että voi tulla perheosastolle), rangaistuksen syystä ja luonteesta sekä vankilan perheosaston paikkatilanteesta.
Kuuleminen suoritetaan joko niin, että Rikosseuraamuslaitoksen asiakasarviointiyksikkö antaa lausunnon lastensuojeluviranomaisille tai kiireellisissä tilanteissa kuuleminen voidaan tehdä suullisesti (puhelimitse). Rikosseuraamuslaitoksella voi olla tiedossa asioita, esimerkiksi turvallisuuskysymyksiä, jotka eivät mahdollista vanhemman sijoittamista perheosastolle.
(HE 225/2009 vp, s. 22 ja 29)
- Lisätietoja: Rikosseuraamuslaitoksen asiakasarviointiyksikkö (AAY), aay(at)om.fi. Puhelinneuvonta puh. 050 4436 826 (ma–to klo 12–15, pe klo 12–14)
Muut sijoittamispäätökseen vaikuttavat asiat
Perheosastojakson onnistumisen kannalta on tärkeää, että lastensuojelun, Rikosseuraamuslaitoksen asiakasarviointiyksikön, perheosaston ja lapsen vanhemman välillä on avointa keskustelua seikoista, jotka mahdollisesti vaikuttavat perheosastojaksoon.
Sijoitusta harkittaessa tulee arvioida:
- vanhemman kyky huolehtia lapsestaan vankilan perheosastolla olon aikana lapsen yksilölliset tarpeet huomioiden
- vanhemman kyky ottaa vastaan perheosastolla tarjottavaa kuntoutusta.
Huolellista ennakkosuunnittelua tarvitaan tilanteissa, jolloin tiedetään vanhemman vankeusrangaistuksen jatkuvan pidempään ja lapsi ehtii täyttää kolme vuotta. Tällöin voidaan pohtia esimerkiksi vankivanhemman siirtymistä valvottuun koevapauteen tai vankilan ulkopuoliseen kuntoutukseen, jolloin vanhempi suorittaa vankeusrangaistusta muualla kuin vankilassa. Valvottu koevapaus voi kestää enintään kuusi kuukautta ennen ehdonalaista vapauttamista.
Erityisen tärkeä on pohtia jo etukäteen lapsen etua silloin, kun tiedetään vanhemman vankeusrangaistuksen jatkuvan pitkään, jopa vuosia, yli lapsen 3-vuotissyntymäpäivän. Lähiverkoston kartoittamisella on suuri merkitys. Lapsen on mahdollista olla perheosastolla ensimmäiset kolme vuotta vanhemman kanssa ja siirtyä portaittain vankilan perheosastolta läheisen luo.
Vankilaan jäävän vanhemman on mahdollista tavata lasta säännöllisesti joko läheisen luona tai muussa ennalta sovitussa paikassa. Vanajan vankilan perhetapaamistalossa järjestetään myös 1–3 vuorokautta kestäviä valvomattomia perhetapaamisia, joissa lapsen on mahdollista pitää yllä suhdetta vankilassa olevaan vanhempaan.
Lapsen huostaanotto edellä mainitussa tilanteessa on mahdollista, jos huostaanoton edellytykset täyttyvät.
Tutkintavangin lapsen sijoittaminen vankilaan
Erityisen tarkkaan ja huolellisesti tulee harkita tutkintavangin lapsen sijoittamista suljetun vankilan perheosastolle. Tutkintavanki voidaan ottaa vankilaan tuomioistuimen antaman vangitsemismääräyksen perusteella eli hän on rikosepäilyn vuoksi vangittu, rangaistuslaitoksessa oleva henkilö. Rikoksen johdosta vangittu henkilö on tutkintavanki siihen saakka, kunnes käräjäoikeuden tuomio saa lainvoiman tai hovioikeuden tuomio annetaan tai julistetaan ja vankila antaa tutkintavangille tästä tiedon.
Lapsiperheen arkea perheosastolla
Perheosastolla eletään pikkulapsiperheen arkea lapsen ehdoilla, vaikka äiti tai isä onkin suorittamassa vankeusrangaistustaan tai on tutkintavankeudessa. Arkeen kuuluvat ruokailu, ulkoilu ja leikki lapsen kanssa sekä päivä- ja yöunille nukuttaminen aivan niin kuin vankilan ulkopuolellakin.
Olosuhteet Vanajalla ja Hämeenlinnassa eroavat kuitenkin toisistaan, koska Vanajan vankila on avolaitos ja Hämeenlinnan vankila suljettu laitos. Kummassakin vankilassa perheosasto on erillään vankilan muista osastoista, eivätkä lapset kohtaa vankilan muita vankeja.
Vankien tilanteet ovat näissä kahdessa vankilassa erilaiset. Vanajalle vankeusrangaistusta suorittamaan tulevalla vankeusvangilla on tarkempi tieto vankilassa oloajasta kuin tutkintavangilla. Tutkintavankeus on useimmille raskasta aikaa, koska vankilassa olon pituutta ei tiedetä. Tutkintavankeusaikana ei myöskään myönnetä poistumislupia vankilasta eikä järjestetä tapaamisia läheisten kanssa.
Vankilan perheosasto Vanajan vankilassa
Vanajan avovankilassa perheosaston tilat ovat omana yksikkönään rivitalossa vankilan alueella ja niiden suunnittelussa on pyritty kodinomaisuuteen. Jokaisella vanhemmalla ja lapsella on oma huone soluasunnossa. Soluissa on yhteinen keittiö ja peseytymis- ja pyykinpesutilat. Perheosaston käyttöön on varattu myös erillinen yksiö mahdollista isää ja lasta varten.
Perheosaston henkilökunnan tilat ovat perheosastolla. Perheosaston perhetyöntekijät ja -ohjaajat ovat paikalla joka päivä klo 7–22. Yöaikaan perheosastosta vastaa vankilan valvontahenkilökunta.
Piha-alueella on lasten leikkipiha. Lapset voivat ulkoilla vanhempansa kanssa vapaasti vankilan pylväiden rajaamalla piha-alueella. Kesäaikaan vangeilla on mahdollisuus saunoa rantasaunassa ja käyttää grillipaikkaa. Alueella kiertää myös lenkkipolku. Ympäristö on pelto- ja metsämaisemaa.
Vankilan perheosastolla ollessaan lapsi ja vanhempi osallistuvat osastolla järjestettävään toimintaan. Toimintaan kuuluu yksilö- ja ryhmäkeskusteluja sekä tukea varhaiseen vuorovaikutukseen perheen tarpeiden mukaisesti. Jokainen vanhempi valmistaa päivittäin ruuan itselleen ja lapselle. Ruokaostokset vanhemmat tekevät viikoittaisella kauppareissulla.
Perheosastolla olevilla vanhemmilla on omat henkilökohtaiset puhelimet (ns. peruspuhelin ilman nettiä ja kameraa) hallussaan ympäri vuorokauden. Kaikilla Vanajan vankilan vangeilla on sähköinen valvonta (jalkapanta ja valvontapuhelin).
Vanajan vankilan perheosastolla niin lapset kuin vanhemmatkin käyttävät omia vaatteitaan.
Perheosasto hankkii lapselle vaipat ja hoitotarvikkeet. Lapsen ruuan vanhempi maksaa itse. Perheosastolla asiakashuoneiden ovia tai ulospääsyteitä ei lukita henkilökunnan toimesta.
Vankilan perheosasto Hämeenlinnan vankilassa
Hämeenlinnan suljetun vankilan perheosastolla on tilat kahdelle tutkintavankeudessa olevalle äidille lapsineen. Perheosasto on muusta vankilasta erillinen osasto, jolla työskentelee yksi perhetyön ohjaaja. Työntekijä on paikalla klo 8–20 joka päivä.
Äidille ja lapselle on osastolla oma huone ja kylpyhuone. Huoneen ovea ei lukita.
Osastolla on myös lapsen tarpeiden mukaisesti sisustettu oleskelutila ja keittiö. Henkilökunnan toimisto sijaitsee samoissa tiloissa.
Lapsi voi ulkoilla äitinsä kanssa päivittäin perheosaston käytössä olevalla leikkipihalla ja sovittuna ajankohtana myös vankilan lenkkipolulla. Ruokailut tapahtuvat osastolla ja ateriat tulevat valmiina. Lapsen on mahdollista lähteä työntekijän kanssa esimerkiksi kävelylle tai kauppaan vankilan ulkopuolelle, jos äiti antaa siihen luvan.
Äidit saavat käyttää omia vaatteitaan. Niille, jotka eivät käytä omia vaatteita, vankila antaa käyttöön soveltuvan vaatetuksen. Perheosasto hankkii lapsen vaipat ja hoitotarvikkeet.
Yhteydenpito vankilan ulkopuolelle tapahtuu kirjeitse tai puhelimitse. Useimmiten tutkintavankeudessa olevalla on yhteydenpitorajoituksia. Osastolla on puhelin, johon vanki saa käyttökortin. Omaa puhelinta ei voi käyttää.
Mikä on lapsen kannalta erityisen huomioitavaa?
Lapsen kannalta vankilan alue ei ole paras mahdollinen elinympäristö, vaikka lapsi on perheosastolla pyritty ottamaan huomioon monin tavoin. Vankilan perheosastolla oleminen tarkoittaa lapsellekin rajoitettua mahdollisuutta tutustua moniin arkisiin tapahtumiin. Vankilan alueella ei esimerkiksi näe lemmikkieläimiä, eikä siellä opi liikenteessä kulkemista äidin tai isän kanssa.
Parin vuoden ikäinen lapsi huomioi jo tarkasti ympäristöä ja puhuu ehkä ääneen perheosastolla oppimiaan sanoja tai miettii, miksi osalla aikuisista on virkapuku ja osalla ei. Lapsen kanssa vankilan perheosastolla oleminen vaatii vanhemmalta erityistä paneutumista lapsen asioihin ja näkökulmaan. Lapsen hyvinvoinnista huolehtiminen on ennen kaikkea vanhemman vastuulla.
Lapselle ja vanhemmalle isossa, usean aikuisen ja lapsen yhteisössä eläminen voi olla rikastuttava kokemus, mutta siihen liittyy omat haasteensa eikä se sovi kaikille. On hyvä miettiä etukäteen, haluaako asua yhteisössä, jossa tilat tuntuvat joskus ahtailta ja omaa vuoroa esimerkiksi pyykinpesuun tai suihkussa käymiseen joutuu joskus odottamaan.
Sosiaaliset taidot lisääntyvät jakson aikana yleensä niin lapsilla kuin aikuisillakin. Lapsilla on osastolla monenikäistä seuraa, ja aikuiset opettelevat yhteisön vastuiden jakamista ja ristiriitojen ratkaisua viikoittaisessa yhteisökokouksessa.
Monet tavanomaiset toimet säilyvät kuitenkin ennallaan myös vankilassa. Perheosastolta käsin hoituvat neuvolakäynnit Hämeenlinnassa ja jos lapsi sairastuu, hänet kuljetetaan lääkäriin yhdessä vanhempansa kanssa. Perheosastolla järjestetään myös vankilan ulkopuolella tapahtuvaa toimintaa, kuten retkiä tai käyntejä esimerkiksi lastentapahtumiin.
Lapsen kannalta on tärkeää yhteydenpito muihin perheenjäseniin ja läheisiin esimerkiksi puhelimitse, videopuheluilla tai kahden tunnin tapaamisissa ja yön yli perhetapaamisissa. Lapsi voi myös viettää viikonloppuja sovitusti läheistensä luona vankilan ulkopuolella. Isommalle lapselle voidaan järjestää päiväkotipaikka Hämeenlinnasta esimerkiksi vanhemman opiskelujen tai työssäkäynnin ajaksi.
Henkilökunta auttaa ja tukee
Perheosastolla on kaikkiaan kuusi perhetyöntekijää ja -ohjaajaa, vastaava ohjaaja sekä lähijohtaja. Työntekijät ovat Vanajan perheosastolla joka päivä klo 7–22 ja Hämeenlinnassa tarpeen mukaan seitsemänä päivänä viikossa klo 8–20. Yöaikaan osastolla kiertää vankilan valvontahenkilökunta.
Jokaisella osaston lapsella ja vanhemmalla on nimetty työntekijäpari, jonka kanssa vanhempi voi pohtia lapseen liittyviä asioita tai esimerkiksi perheen tulevaisuutta. Varhaisen vuorovaikutuksen tukemiseksi on käytössä muun muassa Hoivaa ja Leiki -menetelmä, vauvahieronta ja lasten laulu- ja loruhetket. Jakson aikana voidaan suunnitella perheen asumiseen ja toimeentuloon liittyviä asioita tai vanhemman kouluttautumista ja työllistymistä vankeusrangaistuksen jälkeen. Yksilö- ja vanhempi-lapsitapaamisten lisäksi perheosastolla on ryhmätoimintaa.
Jakson alussa tehdään lastensuojelun kanssa lapsen asiakassuunnitelma, jossa on määritetty tavoitteet perheosastojaksolle. Aikuisen perheosastolla oloa määrittää myös rangaistusajan suunnitelma tavoitteineen. Osastojakson aikana järjestetään lastensuojeluneuvotteluita, joissa on mukana työntekijät perheosastolta ja vankilasta. Näissä tapaamisissa käydään läpi yhdessä suunniteltuja tavoitteita ja mietitään perheelle sopivia tukitoimenpiteitä perheosastojakson päättymistä ajatellen. Perheosastolta tehdään mahdollisuuksien ja tarpeiden mukaan myös avotyötä jakson päättymisen jälkeen.
Lapsen sijoitus perheosastolla päättyy, kun vanhempi siirtyy valvottuun koevapauteen tai on suorittanut vankeusrangaistuksensa. Ennen valvottua koevapautta tai vapautumista on tärkeä tehdä hyvissä ajoin selkeä suunnitelma lastensuojelun tukitoimenpiteistä kotiutumispaikkakunnalle.
Valvottu koevapaus (Rikosseuraamuslaitos)
Perheosastolla tehdään kirjauksia lapsesta päivittäin. Kuukausittain lastensuojelulle toimitetaan kuukausiyhteenveto ja jakson päätyttyä loppuyhteenveto sekä kaikki lapsesta ja vanhemmasta tehty dokumentaatio.
Perheosastolla on voimassa vankilan säännöt
Vaikka vankilan perheosastolla toimitaan ennen kaikkea lapsen edun mukaisesti, on siellä voimassa vankilan yleinen järjestyssääntö. Lapsesta huolehtimisen lisäksi vanhemman velvollisuus on siis noudattaa vankilan järjestyssääntöä ja pitää mielessä vankilassa laaditun rangaistusajan suunnitelmansa tavoitteet.
Vanhempi voi osallistua vankilan kuntouttavaan toimintaan tai opintoihin perheosastojakson aikana rangaistusajan suunnitelmansa mukaisesti. Perheosasto toimii tiiviissä yhteistyössä Vanajan ja Hämeenlinnan vankiloiden henkilökunnan kanssa.
Tekstin on laatinut Jaana Wikgren, Kanta-Hämeen ensi- ja turvakoti ry (2024)