Taustaa
Terveydenhuollon ammattihenkilöiden toiminnalta odotetaan usein täydellisyyttä ja haittatapahtumia pidetään työntekijän henkilökohtaisena epäonnistumisena. Haittatapahtumien taustalla on kuitenkin yleensä samaan aikaan tapahtuvat systeemilähtöiset epäonnistumiset. Systeemilähtöinen ajattelu tarkoittaa, että virheet liittyvät laajempiin kokonaisuuksiin eikä yksittäisen ihmisen tekemiseen. Vakavuudeltaan erilaisia haittatapahtumia sattuu tutkimusten mukaan usein. Enemmän kuin joka kymmenes potilas kohtaa jonkin hoitoon liittyvän haitan hoitojaksonsa aikana. Pitkään vain potilaat ja heidän omaisensa on huomioitu haittatapahtumien uhreina (first victim), mutta vuonna 2000 tuotiin keskusteluun virheen tehnyt terveydenhuollon ammattilainen haittatapahtuman toisena uhrina (second victim). Haittatapahtuman jälkeen terveydenhuollon ammattilaiset tuntevat usein olevansa vastuussa tapahtuneesta ja he etsivät tukea kollegoiltaan, perheeltään tai esimieheltään. He voivat tuntea syyllisyyttä ja epäillä omaa ammattitaitoaan. He voivat kärsiä erilaisista psyykkisistä ja psykosomaattisista oireista, jotka voivat johtaa sairauslomaan, työpaikan tai työtehtävien vaihtoon tai pahimmillaan ammatin vaihtoon.
Tulokset
Haittatapahtumat, joissa terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat osallisina, koskevat yleisimmin
• väärää diagnoosia,
• virheitä hoidon toteutuksessa,
• arvioinnissa tai
• kommunikoinnin ongelmia.
Järjestelmällinen katsaus kohdistui second victim- kokemuksen, eli haittatapahtumaan johtaneen virheen aiheuttamiin psyykkisiin vaikutuksiin. Se ei käsitellyt ammattihenkilöiden selviytymisen keinoja haittatapahtuman jälkeen.
Terveydenhuollon ammattihenkilön kokemia virheen tekemisestä seuranneita oireita olivat:
• ikävät muistot tapahtuneesta (n = 3 tutkimusta, 81 % osallistuneista)
• ahdistuneisuus (n = 3 tutkimusta, 76 % osallistuneista)
• viha itseään kohtaan (n = 5 tutkimusta, 75 % osallistuneista) • katumus (n = 3 tutkimusta, 72 % osallistuneista)
• tuskastuneisuus (n = 2 tutkimusta, 70 % osallistuneista)
• pelko tulevista virheistä (n = 5 tutkimusta, 56 % osallistuneista)
• häpeä (n = 4 tutkimusta, 52 % osallistuneista)
• syyllisyys (n = 12 tutkimusta, 51 % osallistuneista)
• turhautuneisuus (n = 2 tutkimusta, 49 % osallistuneista)
• viha (n = 3 tutkimusta, 44 % osallistuneista)
• pelko (n= 3 tutkimusta, 43 % osallistuneista)
• riittämättömyyden tunne (n = 7 tutkimusta, 42 % osallistuneista)
• heikentynyt työtyytyväisyys (n = 3 tutkimusta, 41 % osallistuneista)
• uniongelmat (n = 5 tutkimusta, 35 % osallistuneista)
Yhteenveto
Haittatapahtumassa mukana olleeseen terveydenhuollon ammattihenkilöön eli virheen tekijään (second victim) kohdistuu suuri henkinen taakka. Virheen tekemisestä seuranneita oireita voivat olla muun muassa ikävät muistot tapahtuneesta, negatiiviset tunteet, heikentynyt työtyytyväisyys ja uniongelmat. Nämä psyykkiset oireet aiheuttavat vakavia jälkiseurauksia työntekijän hyvinvointiin ja työyhteisön toimintaan. Järjestelmällisen katsauksen tulokset auttavat kehittämään, ottamaan käyttöön ja arvioimaan menettelytapoja second victim -kokemuksen helpottamiseksi.
Aineisto ja menetelmät
Näyttövinkki perustuu vuonna 2020 julkaistuun järjestelmälliseen katsaukseen ja meta-analyysiin. Katsauksen tarkoituksena oli tunnistaa terveydenhuollon ammattihenkilöiden kokemia haittatapahtumiin liittyviä psyykkisiä ja psykosomaattisia oireita ja niiden esiintyvyyttä. Katsaukseen valittiin mukaanottokriteerien perusteella 18 tutkimusta (n = 11 649 terveydenhuollon ammattihenkilöä, mm. hoitotyöntekijät ja lääkärit). Meta-analyysiin valituissa 18 tutkimuksessa tiedonantajat edustivat terveydenhuollon eri erikoisaloja ja eri ammattiryhmiä. Tutkimukset olivat vuosilta 1991–2016, ja niistä kahdeksan oli toteutettu Euroopassa, seitsemän Yhdysvalloissa, yksi Australiassa ja yksi Aasiassa. Katsauksen menetelmällinen toteutus on kuvattu yksityiskohtaisemmin alkuperäisessä julkaisussa. Katsauksen laatu arvioitiin JBI:n järjestelmällisen katsauksen arviointikriteeristöllä.**
Käyttökelpoisuus Suomessa
Järjestelmällisen katsauksen tuloksia voidaan hyödyntää Suomen terveydenhuollossa. Katsauksen tutkimukset oli tehty neljässä maanosassa ja tulokset näissä olivat samankaltaiset. Voidaan siis päätellä, että second victim -tilanteessa mukana olleiden terveydenhuollon ammattilaisten kokemukset ovat samankaltaisia maasta ja kulttuurista riippumatta. Second victim -tilanteen kokeneen työntekijän suuri tuskastuneisuus on tärkeää tunnistaa. Tarvitaan käytännön toimia, koulutusta ja menettelytapoja tukemaan haittatapahtuman kohdannutta työntekijää. Kouluttamalla ja lisäämällä tietoisuutta työntekijöiden kokemasta stressistä, second victim -ilmiöstä ja potilasturvallisuudesta, luodaan pohja työntekijää tukevalle työskentelyilmapiirille. Työntekijöitä tukeva ja psyykkisiä oireita ennalta ehkäisevä toimintatapa vähentää työntekijän kokemaa psyykkistä kuormaa ja auttaa luomaan toimintakulttuurin, joka mahdollistaa avoimen ja rehellisen keskustelun haittatapahtuman kokeneen potilaan ja hänen läheisensä kanssa.
Näyttövinkin laatijat
Liukka, Mari, sis.kir.sh, TtT, laatupäällikkö, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri
Nikki, Lotta, sh, TtM, KTM, potilasturvallisuuskoordinaattori, Satasairaala
Editoijat: Marin, Kaisa ja Hamari, Lotta, Hoitotyön tutkimussäätiö (Hotus)
Sources
Attachments
nv-5-2022
Type:
PDFSize:
117.55 KBUploaded:
16/02/2023 10:10