Tausta
Genitaaliherpes on yleinen seksitauti Suomessa, ja arvioiden mukaan vähintään 20 % väestöstä kantaa tätä virusta. Useimmat kantajat eivät kuitenkaan oireile, ja vaikka kondomin käyttö vähentää tartunnan riskiä, se ei tarjoa täydellistä suojaa. Viruslääkkeet eivät paranna herpesinfektiota, mutta ne voivat lyhentää oireiden kestoa. Estolääkityksellä voidaan vähentää oireiden esiintymistiheyttä ja tartuttavuutta. Seksitautiin, kuten genitaaliherpekseen, sairastuneet kokevat sairastumisen vaikuttavan monin eri tavoin heidän hyvinvointiinsa, ja vaikutukset riippuvat sekä yksilöstä että taudista. On tärkeää ymmärtää millaisia vaikutukset ovat genitaaliherpeksessä, jotta siihen sairastuneita henkilöitä voidaan tukea yksilöllisesti ja kokonaisvaltaisesti.
Tulokset
Genitaaliherpeksen vaikutukset nuorten ja aikuisten elämänlaatuun (n = 17 tutkimusta)
- Henkilöt, jotka kokivat toistuvia herpesinfektion oireita, kärsivät merkittävästi psykososiaalisesta pahoinvoinnista (n = 10) ja kokivat elämänlaatunsa heikentyneen (n = 3).
- Erityisesti henkilöt, jotka olivat kokeneet yli seitsemän oirejaksoa, raportoivat heikommasta elämänlaadusta verrattuna niihin, jotka olivat kokeneet oireita harvemmin.
- Henkilöt, jotka kokivat herpesinfektion aiheuttamaa voimakasta kipua ja epämukavuutta, raportoivat heikommasta elämänlaadusta verrattuna niihin, jotka eivät kokeneet kipua tai joiden kipu oli lievää tai kohtalaista.
- Hyväksymistaidot, eli kyky kohdata elämän haasteet sellaisina kuin ne ovat, olivat yhteydessä parempaan elämänlaatuun. Sen sijaan kieltäminen puolustuskeinona, eli todellisuuden torjuminen tai vähättely, oli yhteydessä heikompaan elämänlaatuun (n = 1).
- Hengellisten toimijoiden tuki oli yhteydessä parempaan elämänlaatuun ja internetistä saatu tuki heikompaan elämänlaatuun (n = 1).
- Genitaaliherpeksen aiheuttama stigman kokemus oli yhteydessä heikompaan elämänlaatuun (n = 1)
- Elämänlaatuun liittyvien psyykkisten oireiden voimakkuuteen olivat yhteydessä huoli tartunnan siirtymisestä seksipartnerille ja tämän huolen suuruus, sekä kuinka paljon genitaaliherpeksen koettiin muuttaneen yhdyntöjen tiheyttä (n = 1).
Genitaaliherpestä sairastavien elämänlaatua parantavat menetelmät
Herpeksen lääkehoito
- paransi sairauteen liittyvää elämänlaatua (n = 5)
Vaikutus oli havaittavissa kuuden kuukauden seuranta-aikana henkilöillä, jotka sairastivat Herpes simplex 2 (HSV-2) -virusta. Sen sijaan Herpes simplex 1 (HSV1) -viruksen saaneilla vaikutusta ei todettu, mikä voi johtua tutkimusjoukon pienestä koosta. Eri lääkeaineiden välillä ei havaittu merkittäviä eroja.
Lyhyt kognitiivinen käyttäytymisterapia
- Lyhyeen kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan osallistuneet raportoivat paremmasta elämänlaadusta verrattuna niihin, jotka osallistuivat lyhyeen psykoterapiaan tai omahoito-ohjelmiin (n = 1).
Genitaaliherpeksen merkitys nuorten ja aikuisten elämässä (n = 3 tutkimusta**)
Sairaudesta kertominen saattaa olla ongelmallista genitaaliherpestä sairastaville
- Parisuhteen laadun koettiin vaikuttavan kertomiseen liittyvään päätöksentekoon
- Merkityksellistä oli se, kuinka arvokkaana ihmissuhde nähtiin. Sairauden paljastaminen oli epätodennäköistä satunnaisten seksikumppaneiden kanssa ja todennäköisempää pitkäaikaisissa parisuhteissa.
- Genitaaliherpesdiagnoosin kuvattiin aiheuttavan sairastuneille kokemuksen stigmasta
- Genitaaliherpes liitettiin mielikuvaan seksuaalisesta aktiivisuudesta useiden kumppaneiden kanssa, vaikka mielikuva ei vastaisi totuutta.
- Genitaaliherpekseen sairastuneet kokivat itsensä syrjityiksi ja näkivät sairauden elinikäisenä taakkana, johon liittyy fyysisiä jälkiä aktiivisten oirejaksojen jälkeen.
- Genitaaliherpesdiagnoosin koettiin vaikuttavan ihmissuhteisiin monin tavoin
- Ystävien vitsailu ja negatiiviset kommentit saattoivat synnyttää vieraantumisen sekä loukkaantumisen tunteita.
- Sairastuneet kuvasivat saattaneensa hakea psykologista tukea, koska eivät kokeneet saaneensa riittävästi tukea vertaisiltaan.
- Ihmissuhteisiin aiheutti jännitteitä se, jos ystävät olivat huolissaan tartunnasta ei-seksuaalisissa kontakteissa, kuten jaetun kylpyhuoneen käytössä.
- Genitaaliherpeksellä saatettiin kokea olevan negatiivinen vaikutus työhön ja opiskeluun
- Akuuttiin oirevaiheeseen liittyvä kipu saattoi haitata liikkuvuutta sekä keskittymiskykyä.
- Genitaaliherpes saattoi johtaa häiritseviin, masentaviin ajatuksiin, joiden koettiin vaikuttavan negatiivisesti keskittymiskykyyn.
- Genitaaliherpeksen sairastamiseen liittyi pelkoa hylätyksi tulemisesta
- Genitaaliherpekseen sairastuneille torjutuksi tulemisen ajatus oli pelottava. He saattoivat suojautua jättämällä kertomatta sairaudestaan, mikä aiheutti moraalisen sisäisen kamppailun. Tähän liittyi ajatuksia syyllisyydestä, pelosta, hylätyksi tai eristetyksi tulemisesta sekä toive hyväksynnästä.
- Genitaaliherpeksen vuoksi saatettiin pysyä mukavissa, mutta epätyydyttävissä parisuhteissa, koska uuden kumppanin löytämistä viruksen kanssa pidettiin epätodennäköisenä.
Genitaaliherpesdiagnoosilla koettiin olevan merkittävä tunneperäinen vaikutus yksilöön
- Diagnoosi sai sairastuneet tuntemaan itsensä moraalisesti turmeltuneiksi
- Sairastuneiden ajatuksissa seksitautiin yhdistyi tehty moraalinen virhe ja rangaistus, erityisesti sairauden elinikäisyyden vuoksi.
- Sairastuneiden mielissä torjutuksi tuleminen yhdistyi poikkeavaan seksuaalikäyttäytymiseen, irtosuhteisiin ja yleiseen moraalittomuuteen, vaikka he eivät itse tunnistaneet käytöstään sellaiseksi.
- Genitaaliherpes heikensi kokemusta seksuaalisesta nautinnosta
- Erityisesti ensimmäisistä seksuaalisista suhteistaan tartunnan saaneet saattoivat kuvata vetäytymistä, pelkoa ja seksuaalisen kiinnostuksen menettämistä.
- Genitaaliherpekseen sairastumisen koettiin vaikuttavan yleisesti suhtautumiseen muihin ihmisiin ja ihmissuhteisiin, vähentäen tunneherkkyyttä.
- Yleisin tunnereaktio oli masennus, mutta sairastuminen saattoi aiheuttaa myös vihan tunteita.
- Monet kokivat genitaaliherpekseen sairastumisen henkilökohtaisena rajoitteena, johon liittyi kokemus minuuden osan menetyksestä.
**Genitaaliherpestä sairastavalla ja sairastuneella viitataan tässä yhteydessä katsauksen laadullisten tutkimusten osallistujiin (n = 49).
Genitaaliherpestä sairastavien elämänlaatuun liittyviä yksilöllisiä kokemuksia* voivat olla:
Elämä sairauden kanssa koetaan vaikeaksi (n = 1)
Sairaus koetaan onnellisuuden esteenä (n = 1)
Sairauden koetaan aiheuttavan häpeää (n = 1)
Sairauden koetaan pilaavan elämän (n = 1)
Diagnoosi on jatkuvasti mielessä (n = 2)
Sairauden kulkuun suhtaudutaan pessimistisesti (n = 1)
Genitaaliherpekseen sairastuminen aiheuttaa vihantunnetta (n = 4)
Tunne saattaa kohdentua henkilöön, jolta tartunta on saatu.
Harvoissa tapauksissa sairaus voi johtaa itsetuhoisiin ajatuksiin (n = 1)
*Kyselylomakkeiden kuvailevat tulokset
Yhteenveto
Genitaaliherpes voi merkittävästi heikentää hyvinvointia, elämänlaatua sekä ihmissuhteita. Oireiden lievittämiseen ja elämänlaadun parantamiseen genitaaliherpeksen aktiivisessa vaiheessa lääkehoito on ensisijainen hoitokeino. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten on tärkeää olla tietoisia seksitaudin laajoista, moninaisista ja pitkäaikaisista vaikutuksista sairastuneiden elämään. Sairastuneille tulisi tarjota mahdollisuutta yksilölliseen tukeen ja neuvontaan puheeksioton menetelmiä soveltamalla. Tuen tarvetta on hyvä arvioida erityisesti genitaaliherpeksen oireisten vaiheiden uusiutuessa toistuvasti.
Käyttökelpoisuus Suomessa
Suomessa tuloksia voidaan hyödyntää kaikissa niissä sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä, joissa kohdataan genitaaliherpekseen sairastuneita henkilöitä sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten osaamisen kehittämisessä ja opetuksessa. Seksuaaliterveyden huomiointi on tärkeä osa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita, ja aiheen puheeksi ottamiseen on kehitetty useita malleja. Nämä mallit huomioivat kunkin asiakkaan yksilölliset neuvonnan ja ohjauksen tarpeen sekä aihepiirin herkkyyden. Suomessa henkilöitä voidaan ohjata myös seksuaalineuvojan tai -terapeutin vastaanotolle osana julkisia ja yksityisiä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita.
Aineisto ja menetelmät
Näyttövinkki perustuu vuonna 2022 julkaistuun tasokkaaseen järjestelmälliseen katsaukseen1 . Katsaukseen sisällytetyistä 30 tutkimuksesta 27 oli määrällisin, yksi laadullisin ja kaksi monimenetelmällisin menetelmin toteutettuja. Suurin osa tutkimuksista oli toteutettu Yhdysvalloissa (n = 17). Loput Iso-Britanniassa (n = 6), Kanadassa (n = 1), Ranskassa (n = 1), Intiassa (n = 1), Sri Lankassa (n = 1) ja Alankomaissa (n = 1). Kaksi oli monikeskustutkimuksia.
Katsauksen laadullisessa osassa kuvattiin oireilevaa genitaaliherpestä sairastavien ≥ 15-vuotiaiden nuorten ja aikuisten kokemuksia elämästä sairauden kanssa. Katsauksen määrällisessä osassa tutkittiin, mitkä lääkkeelliset ja lääkkeettömät menetelmät vaikuttivat oireisten henkilöiden hyvinvointiin. Näyttövinkissä kuvataan ensisijaiseen lopputulosmuuttujaan (elämänlaatu) liittyviä kuvailevia tuloksia. Laadullisista tuloksista oli tehty synteesi meta-aggregaatiolla. Tutkimusaineistojen heterogeenisyyden vuoksi määrällisten aineistojen analyysi oli tehty kuvailevana. Laadullinen ja määrällinen aineisto oli lopuksi yhdistetty soveltuvin osin konfiguroivan analyysin menetelmin. Katsauksen menetelmällinen toteutus on kuvattu yksityiskohtaisesti alkuperäisessä julkaisussa. Katsauksen laatu arvioitiin JBI:n järjestelmällisen katsauksen arviointikriteeristöllä.***
Näyttövinkin laatijat
Arbelius, Anna-Kaisa, sh, TtM-opiskelija, Oulun yliopisto
Raitaniemi, Iris, th, TtM-opiskelija, Oulun yliopisto
Loukasmäki, Jaana, kätilö, TtM-opiskelija, Oulun yliopisto
Hänninen, Saara, sh, YAMK-opiskelija, Oulun ammattikorkeakoulu (OAMK)
Immonen, Kati, bioanalyytikko, TtM, yliopettaja, Oulun ammattikorkeakoulu (OAMK)
Räisänen, Sari, kätilö, seksuaalineuvoja, TtT, dosentti, lehtori, Laurea AMK
Editointi: Silja-Elisa Eskolin, nuorempi tutkija ja Mira Palonen, vanhempi tutkija, Hoitotyön tutkimussäätiö sr
Sources
Attachments
nayttovinkki-8-2024
Type:
PDFSize:
152.32 KBUploaded:
11/09/2024 13:20