Tausta
Ulkomaisen työvoiman aktiivinen rekrytointi on lisääntynyt terveydenhuollossa viime vuosina. Taustalla on osin pula hoitotyöntekijöistä. Tämän maailmanlaajuisen pulan odotetaan pahenevan tulevina vuosina suurten ikäluokkien eläköityessä. Ulkomaisen työvoiman käyttöön liittyy tekijöitä, jotka vaikuttavat ulkomaisten hoitotyöntekijöiden osallisuuteen työyhteisössä heidän omasta sekä työyhteisön näkökulmasta. Kansainvälisesti on havaittu, että ulkomaisten hoitotyöntekijöiden* uralla etenemisen mahdollisuudet ovat heikommat kuin kotoperäisillä hoitotyöntekijöillä. Ulkomaalaistaustalla on koettu olevan merkitystä siihen, miten hoitotyöntekijät kohdataan työssään potilaiden sekä kollegoiden taholta, ja osa on kokenut vähättelyä ja rasismia. Myös Suomessa ulkomaiset hoitotyöntekijät kohtaavat edellä kuvatun kaltaisia haasteita kulttuuriseen taustaan, etnisyyteen ja kielitaitoon liittyen. Työyhteisön näkökulmasta työelämän osallisuuden haasteina ovat muun muassa kielen oppiminen sekä käsitteiden, roolien ja tehtävien erilaiset tulkinnat. Ulkomaisen työvoiman rekrytoinnissa tulee varmistaa, että siinä noudatetaan eettisen rekrytoinnin periaatteita. Lisäksi edellytyksenä on, että ulkomaisten hoitotyöntekijöiden osallisuutta työelämässä tuetaan monipuolisesti.
*Tässä Näyttövinkissä ulkomaisilla hoitotyöntekijöillä tarkoitetaan Suomeen ulkomailta saapuneita kielellisesti ja kulttuurisesti moninaisia hoitotyön ammattilaisia.
Tulokset
Ulkomaisten hoitotyöntekijöiden* osallisuutta terveydenhuollon työyhteisöissä tukee:
Organisaatioiden sisäinen tuki ja vastuu
- Organisaation ja johtajien tuki ja toimintakäytännöt
- Työyhteisön moninaisuus ja työntekijöiden kohtelu
- Kollegiaalinen tuki ja vertaistuki
Suotuisat työehdot, -olosuhteet, -ilmapiiri ja -ympäristö sekä riittävä työvoima ja saatavilla oleva johtajien tuki edistävät ulkomaisten hoitotyöntekijöiden työelämän osallisuutta. Riittävät resurssit mahdollistavat osallisuutta tukevien käytänteiden, kuten pidennetyn perehtymisajan ja mentoroinnin, käyttöönoton työyhteisöissä.
Yhdenvertaiset rekrytointikäytännöt edistävät ulkomaisten hoitotyöntekijöiden työllistymistä koulutustasoaan vastaaviin tehtäviin sekä edistävät työyhteisöjen moninaisuutta. Yhdenvertaisuutta edistävät johtajien kyky hallinnoida henkilöstöresursseja sekä huomioida ja ohjata kielellisesti ja kulttuurisesti moninaista työyhteisöä. Nämä keinot vahvistavat ulkomaisten hoitotyöntekijöiden osallisuutta. Rasismin ja syrjinnän vastaiset käytännöt voivat ehkäistä epäasiallista ja loukkaavaa kohtelua.
Kollegiaalisuus ja vuorovaikutus sekä saman taustan omaavien hoitotyöntekijöiden vertaistuki edistävät työelämän osallisuutta ja lievittävät negatiivisia kulttuurikokemuksia.
Sosiokulttuurinen tuki
- Kulttuurista osaamista vahvistavat koulutukset, oppiminen ja tuki
- Sosiaalinen tuki ja ystävyyssuhteet
- Kielitietoiset toimintatavat
- Henkilökohtaisten taitojen kehittäminen
Kulttuurinen osaaminen työyhteisössä tukee ulkomaisten hoitotyöntekijöiden työhön sitoutumista, työyhteisön viestintää ja kulttuuritietoisuutta sekä hoitotyöntekijöiden positiivisia kokemuksia. Työyhteisön tieto ja ymmärrys eri kulttuureista sekä kulttuurien välinen tuki lieventävät stereotypioita, ehkäisevät väärinkäsityksiä ja edistävät työyhteisön moninaisuutta.
Sosiaalisen tuen järjestäminen ulkomaisille hoitotyöntekijöille edistää työyhteisöjen hyvinvointia ja parantaa mielikuvaa työtä tarjoavasta terveydenhuollon organisaatiosta. Lisäksi sillä voidaan ehkäistä syrjäytymistä sekä vaikuttaa positiivisesti ulkomaisten hoitotyöntekijöiden elämänlaatuun. Järjestetyt kohtaamiset ja ystävyyssuhteet tukevat osallisuutta työelämässä sekä omaa ammatillista roolia. Kollegiaalinen sosiaalinen toiminta sekä vertaistapaamiset tukevat työyhteisön moninaisuuteen sopeutumista, kommunikaatiota ja kulttuurien välistä osaamista.
Kielikoulutus sekä räätälöidyt kieli- ja viestintäkurssit tukevat ulkomaisten hoitotyöntekijöiden ammatillisen kielitaidon vahvistumista.
Joustavuuden, itseluottamuksen, päättäväisyyden ja toivon tukeminen auttaa ulkomaisten hoitotyöntekijöiden sopeutumis- ja siirtymähaasteissa.
Ammatillinen kehittymisen tuki
- Pätevöitymisen saavuttaminen ja työhön orientoituminen
- Uran ja ammatillisen osaamisen kehitys
- Mentorointi ja ohjaus työpaikalla
Ulkomaisten hoitotyöntekijöiden ammatinharjoittamisoikeuden saavuttamiseen tarvitaan organisaation tukea pätevöitymisessä ja osaamisen tunnistamisessa sekä tunnustamisessa. Organisaatio voi tukea hoitotyöntekijää esimerkiksi pätevöitymisen saavuttamiseen liittyvistä asioista tiedottamalla ja järjestämällä aikaa prosessin eri vaiheissa.
Organisaation järjestämä yksilöity ja tarpeen mukaan sovellettava orientaatio sekä siirtymäaika, joissa tuetaan työntekijän kulttuurista, ammatillista ja kielellistä osaamista, voivat tukea ulkomaista Suomeen saapuneen hoitotyöntekijän työelämän osallisuutta. Ammatillisen osaamisen kehittymistä voidaan tukea hoitotyöntekijän olemassa olevan ammatillisen osaamisen tunnistamisella, osaamisen lisäämiseen kohdennetulla koulutuksella, oppimisen tuella ja tarjoamalla mahdollisuuksia urakehitykseen. Kaikkien hoitotyöntekijöiden ammatillisen osaamisen vahvistaminen tukee hoitotyöntekijöiden välistä avoimuutta ja vastaanottavaisuutta.
Mentoroinnilla voidaan tukea ulkomaista hoitajaa hyödyntämään olemassa olevaa osaamistaan, kehittämään ammatillista ja kielellistä osaamistaan sekä saavuttamaan tyytyväisyyttä työstään. Lisäksi mentoroinnilla voidaan vahvistaa hoitotyöntekijöiden kokemusta hyväksytyksi tulemisesta.
Yhteenveto
Ulkomaisten hoitotyöntekijöiden osallisuuden tukeminen edellyttää terveydenhuollossa moninaisia toimia. Riittävien resurssien varmistamisella ja organisaation järjestämän yksilöllisesti sovellettavan perehdyttämisen avulla ulkomaisten hoitotyöntekijöiden osallisuus terveydenhuollon työyhteisössä vahvistuu. Siten he pääsevät työurallaan alkuun ja pystyvät hyödyntämään jo olemassa olevaa osaamistaan. Osallisuuden vahvistuminen edellyttää myös lisäkoulutuksen järjestämistä kielen oppimisen ja ammatillisen osaamisen tueksi. Organisaation tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistävät toimet sekä johtajien osaamisen vahvistaminen kielellisesti ja kulttuurisesti moninaisista työyhteisöistä tukevat työyhteisön toimintaa. Kielelliseen ja kulttuuriseen moninaisuuteen liittyvät koulutukset hyödyttävät koko työyhteisöä ja tuovat lisäarvoa yhteisöllisyydelle. Ulkomaisten hoitotyöntekijöiden työelämän osallisuuden kehittämisellä edistetään yhdenvertaisuutta työyhteisössä ja potilastyössä sekä edistetään henkilöstön työhyvinvointia.
Aineisto ja menetelmät
Näyttövinkki perustuu vuonna 2022 julkaistuun hyvälaatuiseen sateenvarjokatsaukseen. Katsauksen tarkoituksena oli koota ajankohtaisin näyttö kielellisesti ja kulttuurisesti moninaisten hoitotyöntekijöiden työelämään osallistumisen tuen strategioista ja toimintamalleista, jotka tukevat ulkomaisten hoitotyöntekijöiden sopeutumista terveydenhuoltojärjestelmään. Katsaukseen sisällytettiin 27 katsausta (n = 13 752; 10 integratiivista katsausta, 17 järjestelmällistä katsausta), jotka oli julkaistu vuosien 2006 ja 2018 välillä. Katsaukset oli tehty Australiassa (7), Yhdysvalloissa (5), Kanadassa (4), Kiinassa (1), Suomessa (1), Saksassa (2), Hongkongissa (1), Singaporessa (1), Norjassa (1), Isossa-Britanniassa (1) ja Uudessa-Seelannissa. Katsausten arviointiin käytettiin JBI:n järjestelmällisen katsauksen arviointikriteeristöä, sovellettuna sateenvarjokatsauksen tarpeisiin. Kaikki sateenvarjokatsaukseen valitut katsaukset oli arvioitu hyvätasoisiksi (7— 11/11). Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Katsauksen menetelmällinen toteutus on kuvattu yksityiskohtaisemmin alkuperäisessä julkaisussa1 . Sateenvarjokatsauksen laatu arvioitiin JBI:n järjestelmällisen katsauksen arviointikriteeristöllä.
Käyttökelpoisuus Suomessa
Sateenvarjokatsauksen tulokset ovat sovellettavissa suomalaiseen terveydenhuoltojärjestelmään. Tuloksia voidaan hyödyntää ulkomaisten hoitotyöntekijöiden työelämän osallisuuden edistämisessä niin organisaatio-, alue- kuin yksikkötasolla.
Lisätietoa
Tutustu THLn antirasismikoulutukseen sekä materiaaleihin hyvistä kielellisesti ja kulttuurisesti moninaisen työyhteisön käytänteistä, kuten kulttuurisensitiivisestä ja kokonaisvaltaisesta työotteesta sekä kielitietoisesta työskentelystä osoitteessa: https://thl.fi/fi/web/maahanmuutto-ja-kulttuurinen-moninaisuus.
Näyttövinkin laatijat
Kangas, Maija, sh, TtM, GeroNursing Centre, Oulun yliopisto
Lotvonen, Sinikka, ft, TtT, tutkijatohtori, GeroNursing Centre, Oulun yliopisto
Saarela, Kaisa-Mari, ft, TtM, yliopisto-opettaja, GeroNursing Centre, Oulun yliopisto
Siira, Heidi, ft, TtT, yliopistolehtori, GeroNursing Centre, Oulun yliopisto
Nykänen, Sanna, sh, TtM, suunnittelija, Terveyden ja hyvinvoinninlaitos (THL)
Editointi: Eskolin, Silja-Elisa, nuorempi tutkija ja Palonen, Mira, vanhempi tutkija, Hoitotyön tutkimussäätiö sr
Sources
Attachments
nayttovinkki-9-2023
Type:
PDFSize:
162.5 KBUploaded:
15/12/2023 13:55