Tyypin 1 diabetes
Tyypin 1 diabetes johtuu haiman insuliinia erittävien solujen tuhoutumisesta. Ykköstyypin diabetesta hoidetaan aina insuliinipistoksilla - hoitamattomana diabetes johtaa koomaan ja kuolemaan.
Ykköstyypin diabetes puhkeaa tavallisesti lapsuudessa tai nuoruudessa. Syytä tai ehkäisykeinoa sairauteen ei tunneta. Kaikkiaan 10–15 % kaikista diabeetikoista sairastaa tyypin 1 tautimuotoa.
Tyypin 2 diabetes
Tyypin 2 diabetes johtuu insuliinin vaikutuksen heikkenemisestä ja insuliinierityksen vähenemisestä. Sairauden taustalla on geneettisen alttiuden ja elintapojen yhteisvaikutus.
Kakkostyypin diabetes voi olla pitkään oireeton, se esiintyy usein yhdessä veren rasva-arvojen häiriön, kohonneen verenpaineen, maksan rasvoittumisen ja vyötärölihavuuden kanssa (niin sanottu metabolinen oireyhtymä).
Tyypin 2 diabetes kehittyy tavallisesti vähitellen vuosien kuluessa.
Raskausdiabetes
Raskausdiabetes on raskauden aikana ensimmäisen kerran todettu sokeriaineenvaihdunnan häiriö. Se ilmaantuu aina raskauden aikana ja tavallisesti häviää synnytyksen jälkeen.
Raskausdiabeteksen tärkein riskitekijä äidin lihavuus, mutta sitä esiintyy myös normaalipainoisilla. Raskausdiabeteksen tiedetään kertovan alttiudesta sairastua tyypin 2 diabetekseen.
LADA (latent autoimmune diabetes of adults)
LADA on tyypin 1 diabeteksen alamuoto, joka ilmaantuu 35 ikävuoden jälkeen. Tauti muistuttaa alkuvaiheessa tyypin 2 diabetesta.
Kun insuliininpuutos kehittyy vähitellen, tautia hoidetaan, kuten kuten tyypin 1 diabetesta. Noin 10–15 % diabeetikoista kuuluu tähän tautiryhmään.
MODY (maturity onset diabetes of the young)
MODY on periytyvä diabeteksen muoto, joka johtuu haiman puutteellisesta insuliininerityksestä. Sitä hoidetaan ruokavaliolla ja insuliinineritystä tehostavalla lääkkeellä. MODYa sairastaa alle 5 % diabeetikoista.
Kaikissa diabetes-tapauksissa diabetestyypin selkeä määrittely ei ole mahdollista, vaan sairautta hoidetaan oireiden mukaisesti.