Hoito ja kasvatus sijaishuollossa sisältävät lapsen ja nuoren arjesta huolehtimisen ja perushoidon. Tämän lisäksi on huolehdittava lapsen oikeuksien toteutumisesta sijaishuollon aikana. Lapsen oikeuksiin kuuluu oikeus tavata hänelle läheisiä ihmisiä, oikeus tavata sosiaalityöntekijää ja saada tietoa omasta tilanteestaan, oikeus käyttövaroihin ja tarvitsemiinsa palveluihin sijaishuollon aikana.
Hyvään hoitoon ja kasvatukseen kuuluu myös se, että työskennellään lapsilähtöisesti ja lapsen yksilölliset tarpeet huomioiden. Sijaishuollossa lapselle tarjotaan hänen etunsa mukainen kasvuympäristö.
Sijaishuollon aikana lapsen vanhemmilla säilyvät huoltajan oikeudet, tosin tietyin rajoituksin. Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän on pyrittävä yhteistyöhön vanhempien kanssa ja tavoitteena on, että lapsen asioista voidaan sopia yhteistyössä. Sujuva yhteistyö on lapsen ja hänen sijoituksensa onnistumisen kannalta erityisen tärkeää.
Lapsen arki ja perushoito sijaishuollossa
Lapsen arki sijaishuollossa täytyy järjestää lapsilähtöisesti ja lasta kuullen. Sijaishuollon on turvattava lapsen hyvä hoito ja kasvatus, lapsen ikään ja kehitystasoon nähden tarpeellinen valvonta ja huolenpito sekä lapsen oikeus tasapainoiseen kehitykseen ja hyvinvointiin siten kuin lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 1 §:ssä säädetään.
Turvallisen aikuisen läsnäolo on lapselle tärkeää. Kysy itseltäsi: Jos tämä olisi minun lapseni, mitä haluaisin hänelle?
Vinkkejä lapsen kohtaamiseen
- Ole läsnä lapselle. Kuuntele häntä niin, että hän kokee tulevansa ymmärretyksi ja hyväksytyksi.
- Kohtaa lapsi niin, että hän saa osakseen turvaa ja hellyyttä.
- Kohtele lasta arvostavasti ja tue häntä ylläpitämään ja luomaan myönteisiä ja läheisiä ihmissuhteita.
- Vahvista lapsen onnistumisen kokemuksia. Niiden avulla lapsi pystyy rakentamaan myönteistä kuvaa itsestään ja osaamisestaan.
- Opetelkaa tunteiden tunnistamista ja nimeämistä. Harjoitelkaa omien tunteiden ja ajatusten ilmaisemista.
Sujuva arki sijaishuollossa
- Luo lapselle turvalliset olosuhteet. Varmista lapsen fyysinen, psyykkinen, emotionaalinen ja seksuaalinen turvallisuus.
- Huolehdi perushoidosta: vaatetuksesta, ruokailusta, riittävästä levosta, hygieniasta, siisteydestä, liikunnasta ja terveydestä.
- Opeta lapselle talouden hallintaa ja rahankäyttöä.
- Kannusta lasta harrastuksiin, lepoon, kuntoutumiseen ja hänen taipumuksiaan ja toivomuksiaan vastaavaan koulutukseen. Tue lasta kaikissa valinnoissa, jotka mahdollistavat tasapainoisen tulevaisuuden.
- Opeta lapselle rajojen, sääntöjen ja sopimusten tekemistä ja noudattamista. Näin lapsi oppii kantamaan vastuuta ja luomaan rajat omalle toiminnalleen.
- Anna ristiriitatilanteissa lapselle esimerkki siitä, miten hankalat tilanteet voi ratkaista rakentavasti. Opetelkaa anteeksipyytämistä ja -antamista.
- Harkitse aina tapauskohtaisesti ja tarkoin rajoitustoimenpiteiden käytön tarvetta. Lapsen hoito, kasvatus, valvonta tai huolenpito ei saa sisältää lastensuojelulaissa tarkoitettuja rajoituksia. Rajoitustoimenpiteitä saa käyttää vain siihen tarkoitukseen kuin kussakin säännöksessä on erikseen määritelty.
Lapsen oikeudet sijaishuollossa
Lapsella on erityisiä oikeuksia sijaishuollon aikana. Lastensuojelulain mukaan näitä ovat muun muassa oikeus laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja tarpeita vastaavaan sijaishuoltopaikkaan, oikeus hyvään kohteluun, oikeus tavata hänelle läheisiä ihmisiä, oikeus tavata sosiaalityöntekijää, oikeus saada tietoa omasta tilanteestaan ja oikeus saada käyttövaroja.
Lapsen oikeuksien toteutumisesta vastaavat hyvinvointialueen sosiaaliviranomaiset, sijaishuoltopaikka ja lapsen vanhemmat. Kaikilla osapuolilla on velvollisuus toimia lapsen oikeuksien toteutumiseksi.
Lapsilähtöisyys sijaishuollossa
Lapsi on arvokas ja hänen elämänvaiheensa ja ihmissuhteensa ovat ainutkertaisia. Lapsen kunnioittaminen ohjaa kaikkia käytännön valintoja.
Lapsi on ensisijaisesti kehittyvä lapsi, vaikka hän olisi lastensuojelun asiakas tai hänellä olisi diagnooseja ja oireita. Sijaishuollon täytyy tuntea lapsen ydintarpeet, kehityksen vaiheet ja ikäkauden mukaiset tarpeet.
Sijaishuoltoa järjestetään lapsen yksilöllisten tarpeiden mukaan. On tärkeää pystyä erottamaan lapsen tarpeet vanhempien tarpeista. Aikuisten omat päämäärät eivät saa ohjata sijaishuollon järjestämistä vaan keskiössä on aina lapsi.
Vuorovaikutus ja sujuva arki hoitavat lasta. Lapsikeskeinen vuorovaikutus vaikuttaa olennaisella tavalla kehitykseen ja myös korjaa sitä.
Lapsen oikeus tavata läheisiään
Sijaishuollossa olevalla lapsella on oikeus hänelle tärkeisiin, turvallisiin ja läheisiin ihmissuhteisiin. Lapsella on oikeus tavata vanhempiaan, sisaruksiaan ja muita hänelle läheisiä ihmisiä. Yhteydenpito voi olla esimerkiksi vierailuja ja puhelinsoittoja. Lapselle täytyy kertoa, miten hän voi pitää yhteyttä läheisiinsä sijaishuollon aikana.
Sijoittajahyvinvointialueen ja sijaishuoltopaikan henkilökunnan täytyy tukea ja edistää lapsen ja hänelle läheisten henkilöiden yhteydenpitoa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että sijoittajahyvinvointialueen täytyy tarvittaessa tukea yhteydenpitoa taloudellisesti. Vanhempien taloudellinen tilanne ei saa olla esteenä tapaamisille tai yhteydenpidolle.
Perheelle korvattavat taloudelliset kustannukset ovat tavallisesti vanhemmille lapsensa yhteydenpitoon liittyvien matkojen korvauksia ja ruokarahaa. Muita korvattavia kustannuksia voivat olla erilaiset yhteydenpidon aikana syntyvät harrastemenot tai muut vastaavat.
Jos hyvinvointialue on sopinut lastensuojelulaitoksen kanssa, että laitos suorittaa ruokarahan maksun vanhemmille, tästä sovitaan hyvinvointialueen ja laitoksen välisessä sopimuksessa. Niin sanotun ruokarahan määrästä ei ole erikseen säädetty. Useimmiten käytetään toimeentulotuen perusosan vuorokausikohtaista määrää.
Lapsen sisarussuhteiden vaalimiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Sisarukset pitää pyrkiä sijoittamaan samaan paikkaan. Jos muut sisarukset asuvat vanhempiensa kanssa, täytyy huolehtia siitä, että lapsi voi säännöllisesti tavata sisaruksiaan.
Sijaishuoltopaikka pitää järjestää niin, että etäisyys ei ole esteenä lapsen yhteydenpidolle läheisten kanssa. Sijaishuoltopaikka ei saa olla niin kaukana, että yhteydenpito sen vuoksi vähenee tai estyy kokonaan.
Joissakin erityistapauksissa saattaa olla perusteltua sijoittaa lapsi sellaiseen sijaishuoltopaikkaan, joka katkaisee hänen kehityksensä kannalta vahingolliset ihmissuhteet. Tällöinkin täytyy huolehtia, että lapsi voi ylläpitää muita hänelle tärkeitä ja läheisiä ihmissuhteita ja että lapsen oikeus yhteydenpitoon kaikissa oloissa voidaan turvata.
Yhteydenpidon määrästä ei ole suosituksia. Jokaisessa tilanteessa pitää arvioida tapauskohtaisesti ja yksilöllisesti, mikä on riittävää yhteydenpitoa kyseessä olevalle lapselle. Lapsen iällä ei ole merkitystä, kun arvioidaan yhteydenpidon laajuutta.
Yhteydenpidosta tulee sopia lapsen asiakassuunnitelmassa. Jos yhteydenpidosta ei päästä sopimukseen, täytyy tehdä valituskelpoinen päätös yhteydenpidon rajoittamisesta.
Tahdonvastaista huostaanottoa koskevassa hakemuksessa täytyy esittää suunnitelma lapsen ja hänen läheistensä yhteydenpidon toteutumisesta.
Eduskunnan apulaisoikeusmies antoi ratkaisussaan (AOA 12.7.2013 dnro 4511/4/11) huomautuksen kaupungin sosiaalityön vastuulliselle johdolle. AOA:n mukaan se, että tapaamisia ei usean kuukauden aikana ole eikä edes suunnitella vanhemman kanssa, on lähtökohtaisesti vastoin lastensuojelulain 54 § 2 momentin edellytystä tukea ja edistää lapsen ja vanhemman välistä yhteydenpitoa. AOA:n mukaan edellytyksestä voitaisiin poiketa, jos vanhempi nimenomaisesti pyytää, ettei tapaamisia suunnitella. AOA totesi: "Tällöinkin sosiaalitoimen tulisi nähdäkseni toistuvasti palata yhteydenpitoa koskevaan asiaan, muistuttaa lapsen oikeudesta yhteydenpitoon vanhempansa kanssa ja pyrkiä tukemaan vanhempaa lasta tukevaan myönteiseen ja aktiiviseen vanhemmuuteen." Jos yhteydenpito olisi ollut lapsen edun vastaista, olisi tullut tehdä muutoksenhakukelpoinen päätös yhteydenpidon rajoittamisesta.
Lapsen oikeus tavata sosiaalityöntekijää
Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän täytyy huolehtia, että lapsi saa sijaishuollossa tietoa omasta tilanteestaan ja voi tavata sosiaalityöntekijäänsä kahden kesken. Näin lapsi voi keskustella itseään ja sijaishuoltoaan koskevista asioista luottamuksellisesti.
Sijoittava työntekijä saa tapaamisissa tietoa lapsen sijaishuollosta ja voi valvoa lapsen edun toteutumista. Velvollisuus koskee sekä huostaanotettua että kiireellisesti sijoitettua lasta.
Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän täytyy tavata lasta riittävän usein henkilökohtaisesti. Tieto siitä, kuinka usein tapaamisia toteutetaan, pitää kirjata lapsen asiakassuunnitelmaan. Hallituksen esityksen mukaan lasta olisi hyvä tavata henkilökohtaisesti vähintään kaksi tuntia kuukaudessa aktiivisen työvaiheen aikana. Aktiivisella työvaiheella tarkoitetaan muun muassa lastensuojelutarpeen selvitystä, asiakkaana jo olevan lapsen tilanteen arviointia sekä sijoituksen valmistelua.
Tapaamisten järjestäminen on tärkeää myös aktiivisen työvaiheen jälkeen. Sosiaalityöntekijän on tarjottava lapselle aktiivisesti tätä mahdollisuutta. Myös lapsen täytyy voida pyytää henkilökohtaisen tapaamisen toteuttamista.
Ratkaisussaan (Eoak 6.11.2013, dnro 2777/2012) eduskunnan apulaisoikeusasiamies (AOA) totesi, että lapsella on aina oikeus pyytää tai vaatia henkilökohtaisen tapaamisen toteuttamista sosiaalityöntekijän tai muun lastensuojelun työntekijän kanssa. AOA:n mukaan lasta ei voida pakottaa tapaamiseen tai keskusteluun, ellei lapsi sitä itse halua tai jos hän torjuu hänelle varatun mahdollisuuden keskusteluun. Henkilökohtaisten tapaamisten toteuttamista ei voida kuitenkaan jättää koskaan yksinomaan lapsen oman halun tai mielipiteen varaan. Sosiaalityöntekijän tulee aktiivisesti tarjota mahdollisuutta lapselle ja myötävaikuttaa omalla toiminnallaan tapaamisten toteutumiseksi.
Lapsen oikeus saada tietoa omasta tilanteestaan
Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tehtävänä on huolehtia, että lapsi saa tietoa omasta tilanteestaan. Lapselle täytyy kertoa hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaisella tavalla, miksi hänet on otettu huostaan. Hänelle täytyy kertoa, mitä seuraavaksi tapahtuu.
Mitä vanhempi ja kehittyneempi lapsi on, sitä yksityiskohtaisempi annettavan selvityksen täytyy olla. Lapselle ei kuitenkaan saa antaa sellaisia tietoja, jotka vaarantavat hänen kehitystään tai ovat vastoin erittäin tärkeää yksityistä etua. Lapselle ei annetta tietoja, jotka voisivat järkyttää häntä tai ovat muutoin hänelle vahingollisia.
Sekä päätöksenteossa että sijaishuollon toteuttamisessa täytyy kiinnittää erityistä huomioita lapsen mielipiteisiin ja toivomuksiin. Lapselle mielipide täytyy selvittää hienovaraisesti ja varmistaa, ettei hänen luottamusta ja kiintymystä omiin vanhempiinsa tarpeettomasti horjuteta.
Lapsen täytyy voida luottaa siihen, että sosiaalityöntekijä ei välitä kuulemiaan luottamuksellisia asioita eteenpäin ilman perusteltua syytä.
Joissakin tapauksissa on välttämätöntä luovuttaa tai välittää lapsen antamaa tietoa eteenpäin. Jos lapsen kertomat asiat kirjataan asiakirjoihin ja niiden perusteella tehdään lasta koskevia päätöksiä, asianosaisilla on oikeus tähän tietoon. Sosiaalityöntekijän täytyy kertoa lapselle, milloin lapsen kertomista asioista annetaan tieto esimerkiksi vanhemmille tai milloin niistä on kerrottava sijaishuoltopaikan edustajille.
Lapsen käyttövarat sijaishuollon aikana
Sijoitetulla lapsella on oikeus saada taloudellista tukea käyttövaroina. Käyttövaroja ei tarvitse maksaa, jos lapsi on sijoitettu väliaikaisesti huoltajansa tai vanhempansa luokse.
Sosiaalityöntekijän täytyy huolehtia, että lapsi saa omaan käyttöönsä käyttövaroja joka kuukausi:
- alle 15-vuotiaalle lapselle määrä, joka vastaa hänen yksilöllistä tarvettaan
- 15 vuotta täyttäneelle nuorelle vähintään määrä, joka vastaa kolmasosaa kulloinkin voimassa olevasta elatustuen määrästä. Vuonna 2026 täysimääräinen elatustuki on 197,71 e/kk, joten käyttövaran määrä on vähintään 65,90 e/kk.
Käyttövaroja ei ole tarkoitettu lapsen koulunkäyntiin tai harrastuksiin, vaan kyse on taskurahan luonteisista varoista. Käyttövaroja ei ole myöskään tarkoitettu sellaisten hygieniatuotteiden hankkimiseen, jotka kuuluvat osaksi laitoshuoltoa tai perhehoitoa.
Sijoittajahyvinvointialueen täytyy huolehtia, että lapsen opintoja ja harrastuksia tuetaan tarvittaessa ja että taloudellinen tilanne ei ole esteenä näiden jatkumiselle sijaishuollon aikana.
Sijoituspaikan täytyy pitää kirjaa lapselle annettujen käyttövarojen maksamisesta. Kirjaukset täytyy lähettää vuosittain tiedoksi lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle.
Tarvittaessa lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä voi arvioida, miten käyttövaroja on lapselle maksettu ja mihin niitä on käytetty. Lapsen edunvalvojalla (huoltaja tai määrätty edunvalvoja) on myös oikeus saada selvitys käyttövarojen maksamisesta sijaishuollon aikana.
Lapsella on oikeus päättää itse henkilökohtaiseen käyttöön saamistaan käyttövaroista ja opetella itsenäistä rahan käyttöä. Edes lapsen huoltajalla tai muulla edunvalvojalla ei ole oikeutta määrätä varojen käytöstä. Myöskään sijaishuoltopaikalla ei ole oikeutta puuttua lapsen käyttövarojen määrään tai maksamiseen.
Eduskunnan apulaisoikeusasiamies EOAK/971/2020 (oikeusasiamies.fi): AOA:n mukaan lapsella on oikeus käyttövaroihin myös karkumatkan ajalta. Vaatimus tulisi kuitenkin osoittaa sijoittajakunnalle (huom: nykyisin hyvinvointialueelle), jonka on tehtävä valituskelpoinen päätös.
Käyttövaroihin ei voida puuttua lapsen käyttäytymisen perusteella. Varojen määrää ei voida vähentää esimerkiksi lapsen karkumatkojen tai muun käyttäytymisen perusteella. Käyttövaroja ei voi käyttää lapsen yksin antamalla suostumuksella vahingon korvaamiseen.
Lapsen vahingonkorvausvelvollisuus sijaishuollossa
Vahingonkorvauslain mukaan se, joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen.
Kun vahingon on aiheuttanut alle 18-vuotias, hän on velvollinen korvaamaan siitä määrän, joka on kohtuullinen hänen ikäänsä ja kehitystasoonsa, teon laatuun, vahingon aiheuttajan ja vahingon kärsineen varallisuusoloihin sekä muihin olosuhteisiin katsoen.
Vahingonkorvauslain mukaan myös alaikäinen voi siis olla velvollinen korvaamaan aiheuttamansa vahingon. Lapsen kanssa ei kuitenkaan voida yksin sopia vahingonkorvauksesta, vaan siihen tarvitaan huoltajan tai edunvalvojan suostumus.
1. Vahinkoasian kasvatuksellinen käsitteleminen
Lapsen aiheuttamasta vahingosta ilmoitetaan lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle, joka arvioi asiakassuunnitelman tarkistamisen tarpeen. Vahingon käsittelemiseen kuuluu aina kasvatuksellinen keskustelu. Lastensuojelulaitoksessa yksikön johtaja vastaa siitä, että tällainen menettely sisältyy kasvatus- ja hoitoprosessiin.
2. Vahingonkorvauksesta sopiminen
Vahingosta voidaan sopia vahingonkorvaus. Lapsi ei voi yksin päättää vahingonkorvauksesta, vaan siihen tarvitaan huoltajan tai edunvalvojan suostumus. Vahingonkorvaussopimus, jonka tekemiseen lapsella ei ole oikeutta, ei sido häntä, jollei hänen huoltajansa tai edunvalvojansa ole antanut siihen suostumusta.
Lapsi voi huoltajan tai edunvalvojan suostumuksella ja tapauskohtaisen sopimuksen perusteella korvata aiheuttamansa vahingon rahana tai työsuorituksena. Sijaishuoltopaikka ei voi siis milloinkaan yksipuolisesti periä rahallista korvausta lapsen käyttövaroista tai työrahoista.
Vahingonkorvauksen rahallinen määrä ja/tai työsuorituksen suuruus täytyy sopia kohtuulliseksi.
3. Sovittelu
Jos lapsen aiheuttaman vahingon korvaamisesta ei päästä yksimielisyyteen, asia voidaan ratkaista rikos- ja riita-asioiden sovittelussa.
Lapsen henkilökohtaisen suostumuksen lisäksi myös sovittelumenettelyyn tarvitaan lapsen huoltajan tai edunvalvojan suostumus.
4. Tuomioistuinkäsittely
Jos lapsen aiheuttama vahinko on merkittävä eikä sen korvaamisesta ole voitu sopia tai saattaa asiaa viralliseen sovitteluun, yksikön johtaja voi tehdä asiasta vahingonkorvauskanteen tuomioistuimeen.
Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen ratkaisussa (AOA 10.10.2012 dnro 3572/2011) käsiteltiin lastensuojelulaitokseen sijoitetun, huostaanotetun lapsen korvausvastuuta laitoksessa tapahtuneesta vahingosta. Kantelijan oli tullut korvata sijoituspaikassaan rikkoutunut ikkuna,vaikka hän ei mielestään ollut sitä tahallisesti rikkonut. Vahingonkorvausvastuusta ja korvauksen määrästä olisi tullut sopia lapsen huollosta vastaavien henkilöiden tai edunvalvojan kanssa. AOA katsoi lastensuojelulaitoksen menetelleen lainvastaisesti siinä, että se on henkilökunnan päätöksellä perinyt kantelijan käyttövaroista ikkunan korjauskustannukset. Lapsen asioista vastanneiden kunnan lastensuojelun viranhaltijoiden ei myöskään olisi tullut hyväksyä tätä menettelyä.
Lapsen oikeus palveluihin
Lapsella on oikeus saada sijoitushyvinvointialueelta tarvittavat palvelut ja tukitoimet.
Sijoitushyvinvointialue järjestää palveluja yhteistyössä sijoittajahyvinvointialueen kanssa. Näitä palveluja ovat esimerkiksi terveydenhuollon palvelut, erikoissairaanhoidon palvelut ja koulupalvelut.
Sijoittavan tahon täytyy varmistaa jo ennen lapsen sijoittamista, että palveluja on sijoitushyvinvointialueella saatavilla.
Sijoituskunnalla on oikeus periä sijoittajakunnalta kustannukset, jotka ovat aiheutuneet järjestetyistä palveluista ja tukitoimista.
Sijoitushyvinvointialueella on oikeus periä sijoittajahyvinvointialueelta kustannukset, jotka ovat aiheutuneet järjestetyistä palveluista ja tukitoimista.
Sijoittavalla hyvinvointialueella on velvollisuus ilmoittaa sijoitettavasta lapsesta sijoitushyvinvointialueelle. Ilmoitus on tehtävä, jotta sijoitushyvinvointialueella olisi tieto lapsesta tarvittavien palvelujen ja tukitoimien järjestämiseksi sekä sijoituksen valvonnan toteuttamiseksi.
Lapsen sivistykselliset oikeudet
Lapsella on oikeus varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen sijaishuollon aikana siten kuin niistä säädetään varhaiskasvatuslaissa, perusopetuslaissa ja oppivelvollisuulaissa. Lapsen asiakassuunnitelmaan on kirjattava, miten hänen varhaiskasvatuksensa, perusopetuksensa tai muu lapsen opetus järjestetään sijaishuollon aikana.
Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tai muun lastensuojelun työntekijän täytyy tehdä yhteistyötä varhaiskasvatuksen, perusopetuksen tai muun lapsen opetuksen järjestäjän kanssa sekä valmistellessaan kodin ulkopuolista sijoitusta että sijoituksen aikana.
Lapsen hoidosta ja kasvatuksesta sijaishuollossa vastaavan työntekijän (esimerkiksi omaohjaajan) pitää toimia yhteistyössä varhaiskasvatuksen, perusopetuksen tai muun lapsen opetuksen järjestäjän kanssa.
Lapsen oikeus perusopetukseen ja jatko-opintoihin on turvattava myös rajoitustoimenpiteiden aikana.
Huoltajan oikeudet sijaishuollon aikana
Lapsen huolto säilyy sijoituksen aikana hänen huoltajillaan. Hyvinvointialueella on kuitenkin oikeus päättää tietyistä lasta koskevista asioista sijaishuollon tarkoituksen toteutumiseksi. Päätösvalta siirtyy hyvinvointialueella siltä osin, kuin se on tarpeellista sijaishuollon tarkoituksen toteuttamiseksi.
Huoltajan oikeudet
Lapsen huoltajalla on oikeus saada tietoa lapsensa asioista ja pitää lapseen yhteyttä. Yhteydenpito-oikeus on lapsen erityinen ihmisoikeus.
Sijoittajahyvinvointialueen ja sijaishuoltopaikan henkilökunnan on tuettava ja edistettävä lapsen ja hänelle läheisten henkilöiden yhteydenpitoa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että sijoittajahyvinvointialueen on tarvittaessa tuettava yhteydenpitoa taloudellisesti. Vanhempien taloudellinen tilanne ei saa olla esteenä tapaamisille tai yhteydenpidolle sijoituksen aikana.
Lapsen huoltajalla on huostaanotosta riippumatta aina oikeus päättää lapsen
- uskonnosta
- kansalaisuudesta ja
- nimestä.
Lapsen nimeä koskevan muutoksen edellytyksistä täytyy kuitenkin pyytää lausunto sosiaalihuollosta vastaavalta toimielimeltä. Tarkoituksena on varmistaa, ettei lapsen identiteettiä horjutettaisi tarpeettomasti tai toistuvasti.
Mistä hyvinvointialueella on oikeus päättää?
Hyvinvointialueella on oikeus päättää sijaishuollon aikana
- lapsen olinpaikasta
- hoidosta
- kasvatuksesta
- valvonnasta ja muusta huolenpidosta
- opetuksesta
- terveydenhuollosta.
Huostaanoton tarkoitus määrittää ne rajat, joiden puitteissa päätösvalta siirtyy hyvinvointialueelle.
Lisäksi hyvinvointialueella on oikeus käyttää puhevaltaa huostaanotetun lapsen passia koskevassa asiassa antaen passilaissa tarkoitetun suostumuksen passihakemukseen.
Kuka edustaa lasta?
Kun huostaanotetun lapsen asioita käsitellään eri viranomaisissa, huoltaja on lapsen edustaja. Hyvinvointialueella on kuitenkin oikeus tulla kuulluksi ja käyttää itsenäistä puhevaltaa huostaanotetun lapsen asioissa siltä osin, kuin se on tarpeellista sijaishuollon tarkoituksen toteuttamiseksi.
Huoltaja edustaa lasta myös oikeuskysymyksissä.
Lapsen huoltajalla on oikeus käyttää lapsen puolesta puhevaltaa kaikissa lapsen omaisuutta ja taloutta koskevissa asioissa.
Huoltajan ja lastensuojelun yhteistyö
Lastensuojelun työntekijöiden tavoiteltava mahdollisimman hyvää yhteistyötä huoltajien kanssa. Kun päätetään esimerkiksi lapselle tehtävistä terveydenhuollon toimenpiteistä tai opetuksen järjestämisestä, täytyy tämä pyrkiä aina tekemään hyvässä yhteistyössä lapsen, huoltajan ja vanhempien kanssa.
Eri vaihtoehdoista täytyy keskustella lapsen huoltajien ja lapsen kanssa, ellei kyse ole esimerkiksi kiireellisestä terveydenhuollon toimenpiteestä. Kun lapselle järjestetään hänen tarpeittensa mukaista opetusta, on välttämätöntä selvittää myös huoltajien käsitykset siitä, miten ja missä opetusta tulisi lapselle antaa.
Lastensuojelun tehtävä on tukea lapsen lisäksi myös vanhempia, huoltajia tai muita lapsen kasvatuksesta vastaavia henkilöitä. Vanhemmalle tulee laatia asiakassuunnitelma vanhemmuuden ja kuntoutumisen tukemiseksi, ellei tämä ole ilmeisen tarpeetonta.
Sijaishuollon aikana on otettava huomioon tavoite perheen jälleenyhdistämisestä lapsen edun mukaisella tavalla.
Huoltajalla on oikeus hakea huostaanoton lopettamista. On kuitenkin tärkeää varmistaa, että huoltaja on selvillä huostaanoton lopettamisen edellytyksistä, niin ettei lapsi altistuisi jatkuvaan epävarmuuteen ja katteettomiin toiveisiin.