Johdanto monikulttuurisuuteen
Monikulttuurinen hoitotyö - opintojakson sisällöstä
Tervetuloa monikulttuurisen hoitotyön verkko-opintoihin. Monikulttuurinen hoitotyö-opintojakso on jaettu osioihin, joissa käsitellään erilaisia kulttuureja hoitotyön kontekstissa, kulttuurista kohtaamista, rasismia ja syrjintää, tulkkien käyttöä hoitotyön tukena sekä kulttuurisen hoitotieteen keskeisimpiä teorioita ja malleja. Näiden lisäksi monikulttuurista hoitotyötä kuvataan esimerkkien valossa. Luennoilla käytämme sekä sanaa asiakas, että potilas. Molempia termejä käytetään niin kirjallisuudessa, kuin käytännön hoitotyössäkin. Tämän opintokokonaisuuden tarkoituksena on tarjota lukijalle välineitä monikulttuuriseen hoitotyöhön ja lisätä kiinnostusta monikulttuurista hoitotyötä kohtaan. Johdanto-osiossa esitellään muutamia peruskäsitteitä, jotka liittyvät monikulttuuriseen hoitotyöhön.
Maahanmuuttajien erilaiset taustat
Globaali maahanmuutto on suuntautunut myös Suomeen, etenkin viimeisimpien vuosikymmenten aikana. Suomi on muuttunut hiljalleen monikulttuuriseksi yhteisöksi. Maahanmuuton seurauksena myös terveydenhuollon henkilöstö kohtaa käytännön työssään ihmisiä eri kulttuurisista lähtökohdista – niin asiakkaina kuin kollegoinaan.
Maahanmuuttajaryhmiä voidaan jaotella monella tavalla. Jako voi perustua henkilön kansalaisuuteen, syntymämaahan, etniseen tai kulttuuriseen alkuperään, uskonnolliseen taustaan tai esimerkiksi kieleen. Maahanmuuttaja-käsitteellä tarkoitetaan usein kaikkia Suomeen muuttaneita henkilöitä, joilla on tarkoituksenaan asettua maahan pidempiaikaisesti asumaan. Maahanmuuttaja voi olla esimerkiksi Suomeen työn, opiskelun tai puolison perässä tullut henkilö, paluumuuttaja, pakolainen, turvapaikanhakija tai paperiton siirtolainen. Usein maahanmuuttajien Suomessa syntyneitä lapsia kutsutaan maahanmuuttajiksi, vaikka sopivampi termi olisi toisen polven maahanmuuttaja tai ensimmäisen polven suomalainen. Maahanmuuttaja-termi on vakiintunut suomalaiseen kielenkäyttöön, vaikka se on saanut osakseen kritiikkiä. Käsitteen katsotaan jakavan ihmiset toisiin ja meihin, mikä asettaa maahanmuuttajat marginaaliseen asemaan.
Viime vuosina on puhuttu paljon pakolaiskriisistä. Suomeen tulleiden turvapaikanhakijoiden määrä on vaihdellut sekä 1990- että 2000-luvuilla, mutta perinteisesti Suomeen on saapunut vuosittain noin 1000–4000 turvapaikanhakijaa. Vuonna 2015 Suomeen saapui poikkeuksellisen paljon kansainvälistä suojelua hakeneita ihmisiä. Joulukuun 2015 loppuun mennessä Suomeen oli saapunut 32 478 turvapaikanhakijaa. Suurin osa näistä turvapaikanhakijoista tuli Irakista (63 %). Näiden lisäksi tulijoita oli esimerkiksi Afganistanista (16 %), Somaliasta (6 %) ja Syyriasta (3 %).
Kulttuuri
Kulttuuri voidaan määritellä lukuisin eri tavoin. Kulttuuri pitää sisällään ajan myötä kehittyneitä ihmisten tapoja, arvoja, uskomuksia ja toimintatapoja. Samaan kulttuuriin kuuluvat ihmiset jakavat nämä arvot, uskomukset, normit ja toimintatavat. Kulttuuri voidaan myös nähdä tiedon ja arvojen järjestelmänä, jonka kautta ihmiset oppivat erilaisia käyttäytymisen ja toiminnan malleja. Kulttuuri pitää sisällään myös kielen, kulttuuriset tavat, tottumukset, uskonnon, ruokakulttuurin ja vaatetuksen. Yksinkertaistettuna kulttuuri tarkoittaa pysyvää käyttäytymisen muotoa.
Kulttuuri välittyy sukupolvelta toisella kasvatuksen ja kielen välityksellä. Kulttuurisia tapoja opitaan olemalla vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. Kulttuurisuutta opitaan kuulemalla, näkemällä, havainnoimalla ja mallintamalla. Kulttuuriset kohtaamisten myötä jokainen ihminen rakentaa omia kokemuksia ja havaintoja, sekä toimii omien valintojensa mukaisesti. Kulttuuri toimii myös perustana yksilön itsetunnon rakentumiselle.
Kulttuurien sisällä voi olla erilaisia alakulttuureja, jotka voivat erota vahvasti valtakulttuurista. Omaa kulttuuria ja toimintatapoja saatetaan toisinaan pitää ainoana oikeana, jolloin voi olla vaikeaa asennoitua toisten tapoihin toimia. Jokainen kulttuurin edustaja on kuitenkin aina yksilö kulttuurin sisällä, jolla on oma tapansa ajatella sekä omat elämänarvot ja -tavat. Kulttuuri yhdistää ihmisiä voimakkaasti, mutta ei tule olettaa, että jokainen henkilö edustaisi tiettyä kulttuuria, vaikka olisikin samasta lähtömaasta tai -taustasta.
Monikulttuurisuus
Suomalainen kulttuuri – kuten muutkin kulttuurit – on monikulttuurinen. Monikulttuurisuus voidaan määritellä lukuisin eri tavoin. Yksi tapa määrittää monikulttuurisuutta on nähdä se eri ihmisryhmien ja erilaisten ihmisten yhteiselona, johon kuuluu saman ajan ja tilan jakaminen. Tähän kuuluu myös erilaisuuden hyväksyminen ja arvostaminen. Monikulttuurinen yhteisö on kulttuurisesti ja etnisesti heterogeeninen. Lisäksi yhteisössä tavoitellaan ihmisten välistä tasa-arvoa ja yhdenmukaisuutta. Monikulttuurinen identiteetti on kokemus siitä, että ihmiset ovat pohjimmiltaan samanlaisia ja erilaisuus voidaan nähdä elämää rikastuttavana seikkana.
On tärkeää tuntea erilaisia kulttuureja ja kulttuurisia tapoja, tottumuksia ja toimintatapoja, jotta hoitotyön asiakas voidaan kohdata avoimesti, ennakkoluulottomasti ja suvaitsevasti. Kulttuurien tuntemus vahvistaa ammatillista osaamista ja helpottaa kohtaamaan asiakkaita eri kulttuurisista taustoista.
Monikulttuurinen hoitotyö
Monikulttuurisella hoitotyöllä viitataan erilaisten kulttuurien parissa tehtävään hoitotyöhön, jonka potilaat ja työntekijät ovat lähtöisin eri kulttuureista ja etnisistä ryhmistä. Monikulttuurisessa hoitotyössä pyritään asiakkaan kulttuuritaustan huomioimiseen sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Tärkeinä arvoina kanssakäymisessä ovat erilaisuuden kunnioitus, tasa-arvoisuus sekä yhdenvertaisuus.
Monikulttuurisessa hoitotyössä terveydenhuollon henkilöstö kohtaa asiakkaiden erilaisia maailmankäsityksiä, arvoja ja toimintatapoja. Hoitotyön ja asiakkaan arvojen yhteensovittaminen on hoitotyön arkea. Sekä hoitajalta että asiakkaalta vaaditaan herkkyyttä ja suvaitsevaisuutta toisten arvoja ja tapoja kohtaan. Myös eettisten ja monikulttuuristen tekijöiden huomioiminen on tärkeää sosiaali- ja terveydenhuollossa. Se lisää palveluiden laatua ja tasapuolisuutta sekä tukee asiakkaiden omaa kulttuuritaustaa ja vakaumuksia.
Hoitotyön toiminta-alueella puhutaan kulttuurisesta kompetenssista, joka tarkoittaa henkilön kulttuurista osaamista, tietoisuutta ja taitoa toimia erilaisissa kulttuurisissa kohtaamisissa. Kulttuurinen kompetenssi ilmenee erityisesti vuorovaikutustilanteissa, jolloin toisen kulttuurinen erilaisuus tulee huomioiduksi ja hyväksytyksi.
Terveydenhuollossa maahanmuuttajan asema voi olla haastava. Ulkomaalaistaustaiseen asiakkaaseen saatetaan suhtautua kielteisesti tai korostetaan liiaksikin kulttuurisia eroja, joilla asiakkaan hoidon kannalta ei olisi merkitystä. Maahanmuuttaja-asiakkaiden – niin kuin kaikkien muidenkin – kohdalla hoidon yhdenvertaisuus, tasapuolisuus ja yksilöllisyys tulee taata.
Monikulttuurinen hoitotyö on tunnustettu omaksi hoitamisen alueeksi ja sen opetus kuuluu terveydenhoitoalan opetussuunnitelmaan. Monikulttuurisen hoitotyön kehittäminen on tärkeä ammattitaidon osa-alue. Monikulttuurisen hoitotyön opetuksen tavoitteena on herättää opiskelijoiden kulttuurista tietoisuutta, välittää laaja-alaista kulttuurien oppimista sekä ennen kaikkea kulttuurisensitiivisyyden sisäistämistä. Monikulttuurisissa hoitosuhteissa otetaan huomioon ihmisten moninaiset kulttuuriset lähtökohdat. Terveydenhuollon ammattilaisten lisäkoulutuksen avulla voidaan lisätä heidän kulttuurista tietoutta sekä vahvistaa kulttuurista osaamista, ymmärrystä ja kompetenssia.
Hoitotyössä huomioitavia asioita
Kulttuurisessa kohtaamisessa tärkeää on kunnioittaa toisen henkilön erilaista taustaa. Taustatekijät voivat olla etnisiä, kulttuurisia tai uskonnollisia. Lisäksi ne voivat liittyä sukupuoleen tai ihonväriin. Hoitajan tulee kohdata asiakas ammatillisesti, ennakkoluulottomasti ja yhteisymmärryksessä asiakkaan ja tämän läheisten kanssa. Usein hoitotyön asiakkaat arvostavat oman kulttuurisen taustan huomioimista asiakaskohtaamisissa.
Kaikilla kulttuureilla on omat erityispiirteensä eikä hoitaja voi eikä hänen tarvitse näitä kaikkia tuntea. Suomen hoitokäytännöt voivat kuitenkin poiketa asiakkaan kotimaan tavoista, joten on tärkeä selittää ja perustella miksi ja miten hoitotoimenpiteitä tehdään.
Jos yhteistä kieltä ei ole, tulee tulkkaus järjestää asiakkaan äidinkielellä tai muulla hänen osaamallaan kielellä. Ainoastaan ammattitaitoinen tulkki on pätevä tulkkaamaan hoitotilanteissa. Tulkkina ei tulisi käyttää puolisoa, sukulaisia, tuttavia tai lapsia. Tulkin käyttö parantaa asiakkaan oikeusturvaa ja vähentää väärinymmärryksen mahdollisuutta. Myös kuvia ja eleitä voidaan hyödyntää puheen tukena. Tulkin kanssa käytävään keskusteluun on hyvä varata riittävästi aikaa, jotta hoitajan ja asiakkaan välinen vuoropuhelu onnistuu ja molemmat tulevat ymmärretyksi. Lisäksi on hyvä muistaa ei-kielellinen viestintä, kuten katsekontakti, kosketus, tila ja etäisyys. Hyvä vuorovaikutus ja asiakkaan huomioiminen yksilöllisesti lisää asiakkaan turvallisuuden tunnetta, joka on hoitamisen kulmakivi. Joustavuus, avoin mieli ja vastaanottavainen asenne ovat monikulttuurisen hoitotyön avaintekijät.