Koronavirustartuntojen torjunta
Koronavirustartuntojen torjunta pitkäaikaishoidon ja -hoivan toimintayksiköissä
Näitä ohjeita voidaan soveltaa sosiaalihuollon sellaisissa toimintayksiköissä, jotka tarjoavat pitkäaikaista hoitoa ja hoivaa esimerkiksi ikääntyneille ja vammaisille, sekä kotisairaanhoidon palveluiden järjestäjille ja tuottajille.
Uusi koronavirus tarttuu pisara- ja kosketustartuntana, kun henkilö yskii ja aivastaa. Virus voi tarttua myös tahrautuneiden käsien ja pintojen välityksellä.
Tartuntoja ehkäistään samalla tavoin kuin muitakin hengitystieinfektioiden aiheuttajia eli noudattamalla huolellista käsi- ja yskimishygieniaa sekä huolehtimalla hoitoympäristön asianmukaisesta siivouksesta.
Miten torjutaan tartuntojen leviämistä toimintayksikköön?
Terveydenhuollon ammattilaisen tehtävänä on huolehtia, että töihin ei tulla sairaana. Tämä on erityisen tärkeää, jos on hengitystieinfektion oireita tai jos työntekijä on palannut ulkomailta, erityisesti epidemia-alueelta. Henkilökunnan vaihtuvuuden tulee olla mahdollisimman vähäistä ja samojen hoitajien ei pidä työskennellä useammassa kuin yhdessä yksikössä. Koronavirusaikana tulee huolehtia myös siitä, että pitkäaikaishoidon yksiköissä vierailut järjestetään turvallisesti.
Hoitohenkilökunta on avainasemassa toimintayksikköön saapuvien uusien potilaiden tai asukkaiden mahdollisten hengitystieinfektio-oireiden seurannassa.
Miten torjua tartuntojen leviämistä eri toimintayksiköissä?
On tärkeää, että kotisairaanhoidon asiakkaille ja henkilökunnalle sekä pitkäaikaishoidon asukkaille ja henkilökunnalle tiedotetaan tartuntatautitilanteesta. Tiedotuksessa tulee korostaa huolellista käsi- ja yskimishygieniaa henkilökunnalle, asukkaille ja vierailijoille sekä omaisille.
Eri toimintayksiköissä on varmistettava, että saatavilla on nestesaippuaa ja käsipyyhepaperia tai alkoholipitoista käsihuuhdetta ja että ne on sijoitettu asianmukaisesti. Toimintayksiköissä tulee huolehtia henkilökunnan asianmukaisesta suojautumisesta.
Lisävarotoimista tiedotetaan asukashuoneen ovella pitkäaikaishoidon yksiköissä. Hoitohenkilökunnan tulee noudattaa hengitystieinfektiota sairastavan asukkaan hoidossa tavanomaisia varotoimia sekä kosketus- ja pisaravarotoimia. Olennaista on seurata, tuleeko asukkaille hengitystieinfektion oireita. Myös henkilökunnan oireita tulee seurata yhteistyössä työterveydenhuollon kanssa.
Ammattilaisten tulee varmistaa asianmukaisten suojainten saatavuus jokaisessa toimintayksikössä. Suojaimia ovat kertakäyttöiset suojakäsineet, kirurginen suu-nenäsuojus ja suojalasit tai visiirillinen kirurginen suu-nenäsuojus sekä hihallinen suojatakki/esiliina.
Toimintayksiköiden tulisi tarjota henkilökunnalle ohjeistusta ja koulutusta infektioiden ehkäisy- ja torjuntakäytännöistä. Henkilökunnalla tulee olla tiedossa miten toimia eri vuorokaudenaikoina, jos asiakkaalla epäillään koronavirusinfektiota.
Kotihoidossa noudatetaan kaikkien asiakkaiden hoidossa aina tavanomaisia koronavirukseen liittyviä varotoimia.
Miten torjutaan tartuntojen leviämistä toimintayksiköiden ja erikoissairaanhoidon välillä?
Asukkaiden siirtämistä hoitopaikasta tai yksiköstä toiseen tulee välttää, jos se ei ole heidän hoitonsa turvaamiseksi välttämätöntä.
Hoidon rajauksia koskevat päätökset on tehtävä yhteisymmärryksessä asukkaan kanssa, tarvittaessa omaisia kuullen. Lääketieteellisten perusteiden mukainen hoito on järjestettävä, samoin jatkohoito erikoissairaanhoidon jälkeen.
Terveydenhuollon ammattilaisten velvollisuus on raportoida mahdollisista hengitystieinfektion oireista, kun potilas tai asukas siirtyy sairaalaan tai toiseen toimintayksikköön.
Miten toimitaan jos epäillään koronavirusinfektiota?
Jos epäillään koronaviruksen aiheuttamaa infektiota (COVID-19) esimerkiksi potilaalla, asukkaalla, työntekijällä tai vierailijalla, toimitaan alueellisten ja THL:n toimenpideohjeiden mukaan. Tarvittavista jatkotoimista vastaa hoitava lääkäri, tarvittaessa infektiolääkäriä konsultoiden.