Koronavirustauti – miten ohjaan potilasta?
Milloin hoitoon ja milloin jäädä kotiin?
Kun potilaalla on lieviäkin hengitystieinfektion oireita, hänet ohjataan koronavirustestiin. Ammattilainen ohjaa potilasta lepäämään ja sairastamaan rauhassa kotona, kun testi on otettu ja kunnes oireet ovat loppuneet. Sosiaalisia kontakteja tulee välttää. Eristystä muista ihmisistä on syytä jatkaa vielä vuorokausi oireiden loppumisen jälkeen.
Sairastuneen tulee tarkkailla vointiaan, ja tietyt oireet vaativat välitöntä hoitoa. Potilasta ohjataan ottamaan uudelleen yhteyttä puhelimitse terveyskeskukseen, jos oireet lisääntyvät tai kehittyvät vakaviksi, kuten hengenahdistus, yleinen huonovointisuus ja yleistilan heikkeneminen. Lieviksi oireiksi luetaan: nuha, yskä, kurkkukipu, lihassärky tai kuume.
Välitöntä hoitoa vaativat oireet riskiryhmillä
Riskiryhmään kuuluvien tulee ottaa muita herkemmin yhteyttä terveyskeskukseen tai lääkäriin. Jos potilas kuuluu riskiryhmään, häntä kehotetaan ottamaan yhteyttä pikaisesti terveyskeskukseen erityisesti, jos hänelle nousee äkillinen kuume (38 astetta tai yli) JA tautiin liittyy kurkkukipua ja/tai yskää.
Koronavirustaudin riskiryhmiin kuuluu ovat yli 70-vuotiaat henkilöt sekä aikuiset, joilla on jokin seuraavista pitkäaikaissairauksista:
- säännöllistä lääkitystä vaativa sydänsairaus poislukien lievä verenpainetauti,
- säännöllistä lääkitystä vaativa keuhkosairaus
- säännöllistä lääkitystä vaativa diabetes
- krooninen maksan tai munuaisen vajaatoiminta
- vastustuskykyä heikentävä tauti, esim. leukemia, lymfooma, HIV-infektio
- krooninen neurologinen sairaus tai hermolihastauti
- sairaalloinen ylipaino
- henkilöt, jotka tupakoivat päivittäin
- elinsiirto tai tauti, johon saat vastustuskykyä heikentävää hoitoa
Vastustuskykyä heikentävää hoitoa ovat esimerkiksi solunsalpaajat, TNF-alfasalpaaja, kortikosteroidi annoksella >15 mg/vrk yli 2 viikkoa. Näitä käytetään muun muassa syöpäsairauksien sekä reuma- ja muiden kroonisten autoimmuunitautien hoidossa.
Koronavirustaudin riskiryhmät lapsilla
Terveet ja perussairautensa – kuten astman ja diabeteksen – suhteen hoitotasapainossa olevat lapset ja nuoret eivät kuulu taudin riskiryhmään. Jos lapsella on vaikea perussairaus tai puolustuskykyä lamaava eli immunosuppressiivinen lääkitys ja hänelle tulee yllä mainittuja oireita, lapsen vanhempia kehotetaan ottamaan yhteyttä lapsen omaan erikoissairaanhoidon yksikköön.
Välitöntä hoitoa vaativat oireet lapsilla
Välitöntä hoitoa vaativat oireet lapsilla pätevät aina taudinaiheuttajasta tai perussairaudesta riippumatta.
Jos lapsi sairastuu ja hänelle tulee jokin seuraavista oireista, perhettä ohjataan hakeutumaan mahdollisimman pian lääkärin hoitoon:
- hengitysvaikeudet
- iho on sinertävä tai harmaa
- lapsi ei juo tarpeeksi
- lapsi oksentaa voimakkaasti tai jatkuvasti
- lapsi ei herää tai reagoi mihinkään
- lapsi on niin ärtyisä, ettei halua olla sylissä
- oireet häviävät, mutta palaavat sitten kuumeen ja pahemman yskän kera.
Ohjeet koronavirustaudin COVID-19 kotihoitoon
Ohjeistus sairastuneelle
Sairastunutta ohjeistetaan välttämään läheistä kontaktia muihin ja pysyttelemään kotona, kunnes kuume ja muut oireet ovat olleet poissa vähintään kaksi vuorokatta ja oireiden alkusta on kulunut vähintään 10 vuorokautta. Sairastuneelle kerrotaan, että hengitystieinfektio paranee useimmiten noin viikon kotilevolla. Tuona aikana on hyvä olla käyttämättä esimerkiksi taloyhtiön yhteisiä tiloja.
Sairastuneen on huolehdittava riittävästä levosta ja nesteytyksestä. Kuumetta ja särkyä voi lievittää apteekista ilman reseptiä saatavilla lääkkeillä. Sairastuneelle painotetaan hyvän käsi- ja yskimishygienian tärkeyttä. Terveydenhuollon ammattilaisen on hyvä muistuttaa sairastuneelle, että vointia pitää tarkkailla ja soittaa tarvittaessa terveyskeskukseen. Jos sairastunut joutuu lähtemään lääkäriin, häntä ohjeistetaan peittämään suun ja nenän alue suu-nenäsuojuksella.
Ohjeistus sairastuneen läheisille
Kun kotona on hengitystieinfektioon sairastunut henkilö, muut samassa taloudessa asuvat voivat pienentää tartuntariskiä välttämällä lähikosketusta sairastuneen kanssa ja huolehtimalla hyvästä käsihygieniasta. Sairastunutta ja hänen läheistään ohjataan hyvään käsihygieniaan.
Käsienpesu on tärkeää etenkin silloin, kun ollaan kosketuksessa sairastuneeseen tai oleskellaan sairastuneen kanssa samassa tilassa tai käsitellään esimerkiksi nenäliinoja tai pyykkiä. Läheistä ohjataan tarkkailemaan sairastuneen vointia ja ottamaan tarvittaessa puhelimitse yhteyttä hoitavaan tahoon, esimerkiksi terveyskeskukseen tai alueen päivystykseen.
Ohjeistus sairaan lapsen hoitoon
Perheelle on hyvä tähdentää, että jos on mahdollista, vain yksi aikuinen hoitaa sairastunutta. Riskiryhmään kuuluvan henkilön ei tulisi olla sairastuneen ensisijainen hoitaja. Vanhempia ohjataan tarjoamaan lapselle riittävästi nestettä, esimerkiksi vettä ja mehua. Jos ruoka ei maistu esimerkiksi kurkkukivun vuoksi, energiaa saa sokeripitoisesta juomasta.
Vanhemmille on hyvä opastaa, että kun he pitävät sairasta lasta sylissään, tulisi pyrkiä siihen, että lapsi ei yski suoraan vanhemman kasvoille. Lapsen tulee olla poissa päivähoidosta, kunnes kuume on poissa ja muut oireet vähentyneet. Myös muiden, perheen ulkopuolisten, kontaktien välttämisestä tulee muistuttaa vanhempia. Vanhempien tulee tarkkailla lapsen vointia ja soittaa tarvittaessa hoitavaan tahoon, esimerkiksi terveyskeskukseen.
Muita ohjeita tartuntojen ehkäisyyn
Jos mahdollista, muiden samassa taloudessa asuvien tulisi olla toisessa huoneessa. Jos tämä ei ole mahdollista, tulisi etäisyyden sairastuneeseen olla vähintään kaksi (2) metriä. Sairastuneen tulisi esimerkiksi nukkua eri vuoteessa. Jos henkilö kuuluu riskiryhmään, mutta ei voi välttää lähikosketusta sairastuneeseen, kannattaa harkita suu-nenäsuojuksen käyttämistä. Sairastapauksen aikana kotiin ei tule kutsua vieraita.
Hyvästä ilmanvaihdosta huolehtiminen yhteisissä tiloissa on suositeltavaa (esimerkiksi avaamalla ikkunat wc-tiloissa, keittiössä ja kylpyhuoneessa). Käsi- ja yskimishygienian tärkeyden painottaminen sekä henkilökohtaisen pyyhkeen käyttäminen käsien kuivaamiseen ovat hyviä keinoja ehkäistä tartuntoja.
Siivoaminen, pyykinpesu ja puhtaanapito
Potilaita voi ohjeistaa seuraavasti siivoamiseen liittyen:
- Heitä käytetyt nenäliinat ja muut kertakäyttöiset tuotteet roskiin.
- Muista pestä kätesi, jos kosket käytettyihin nenäliinoihin yms.
- Kosketus- ja pöytäpinnat on hyvä pyyhkiä päivittäin tavanomaisella puhdistusaineella.
- Sairastuneiden henkilöiden käyttämiä liinavaatteita, aterimia ja astioita ei tarvitse pestä erikseen.
- Pese liinavaatteet tavanomaiseen tapaan. Kun olet käsitellyt likaisia pyykkejä, pese kätesi huolellisesti vedellä ja saippualla tai desinfioivalla aineella.