Mihin teen lastensuojeluilmoituksen?
Tee lastensuojeluilmoitus viipymättä. Nopea toiminta on erityisen tärkeää silloin, kun asiaan liittyy rikos. THL ei tutki tai selvitä lastensuojeluilmoituksia, vaan ne tehdään lapsen hyvinvointialueelle.
- Tee ilmoitus ensisijaisesti lapsen asuinkunnan hyvinvointialueelle. Katso tarkemmat ohjeet ja yhteystiedot hyvinvointialueen verkkosivuilta.
- Helsingin kaupunki ei kuulu hyvinvointialueeseen, vaan huolehtii itse sosiaali- ja terveyspalveluistaan.
- Ota yhteyttä hyvinvointialueen sosiaalipäivystykseen tai hätäkeskukseen (112), jos tilanne on kiireellinen tai teet ilmoituksen virka-ajan ulkopuolella. Hätänumeroon voi myös soittaa, jos et voi kiireellisessä tilanteessa selvittää lapsen asuinpaikkaa tai hyvinvointialueen lastensuojelun yhteystietoja.
Miten teen lastensuojeluilmoituksen?
Voit tehdä ilmoituksen hyvinvointialueelle
- puhelimitse
- kirjallisesti lomakkeella (THL:n pdf-muodossa oleva lomake on vain tulostettava tai tallennettava lomake. Joidenkin hyvinvointialueiden verkkosivuilta löydät sähköisen lomakkeen, jolla voit tehdä lastensuojeluilmoituksen.)
- käymällä virastossa
- lastensuojeluilmoitusta ei suositella tehtävän suojaamattomalla sähköpostilla, koska tiedot ovat arkaluonteisia.
THL:n tai hyvinvointialueen lomaketta voi käyttää, jos se helpottaa ilmoituksen tekemistä tai jos haluaa varmistaa, että ilmoitus kirjataan sanatarkasti oikein. Lomakkeen käyttäminen ei kuitenkaan ole välttämätöntä. Myös puhelinsoitto riittää. Löydät hyvinvointialueen verkkosivuilta yhteystiedot ja tarkemmat ohjeet ilmoituksen tekemiseen.
THL ei tutki tai selvitä lastensuojeluilmoituksia vaan lomake tulee toimittaa lapsen asuinkunnan hyvinvointialueelle tai Helsingin kaupungille.
Mitä minun täytyy kertoa?
Kerro
- tiedossasi olevat lapsen henkilötiedot
- ilmoituksen syy
- onko lapselle ja / tai hänen huoltajalleen kerrottu lastensuojeluilmoituksesta
Milloin on velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus?
Ilmoitusvelvollisen henkilön tulee tehdä lastensuojeluilmoitus, kun epäilee, että lapsen mahdollinen lastensuojelun tarve pitäisi selvittää.
Ilmoituksen taustalla voi olla hyvin erilaisia seikkoja. Niitä voivat olla esimerkiksi
- lapsen tarpeiden laiminlyönti
- lapsen heitteillejättö
- pahoinpitely tai seksuaalinen hyväksikäyttö, tai niiden uhka
- puutteet hoidossa tai huolenpidossa
- lapsen huoltajan päihde- tai mielenterveysongelmat, jaksamattomuus, oman hoidon laiminlyöminen
- arjen tukiverkon puute, jos se vaarantaa lapsen hyvinvoinnin
- lapsen oma päihteidenkäyttö, mielenterveysongelmat, rikoksilla oireilu tai itsetuhoisuus
- vanhemman ja lapsen väliset vakavat vuorovaikutusongelmat
- jatkuva koulunkäynnin laiminlyönti
- jos yksilöllisen oppilashuollon tarve johtuu vain oppimisvaikeuksista tai esimerkiksi terveydentilaa heikentävistä tekijöistä kouluympäristössä, ei asioita ole yleensä perusteltua "delegoida" lastensuojelulle
- perusteet lastensuojeluilmoituksen tekemiselle täyttyvät, jos koulu ei pysty omalla tuellaan ja oppilashuollon palveluiden avulla turvaamaan lapsen koulunkäyntiä ja vanhemmat suhtautuvat asiaan välinpitämättömästi
- lapsen suhteeton vastuu perheen arjesta esimerkiksi vanhemman sairauden vuoksi
- heikko taloudellinen tilanne, joka vaarantaa lapsen huolenpidon tai kehityksen
Jos et ole varma, pitäisikö lastensuojeluilmoitus tehdä, kysy ensin neuvoa sosiaalityöntekijältä kertomatta lapsen henkilöllisyyttä. Tärkeintä on, että teet ilmoituksen viipymättä. Sosiaalihuollon ammattilaiset arvioivat, johtaako ilmoitus kiireellisiin toimenpiteisiin ja tuleeko palvelutarpeen arviointi aloittaa. Sinun ei tarvitse huolehtia siitä.
Älä jätä ilmoitusta tekemättä, vaikka arvelisitkin, että joku muu on jo tehnyt ilmoituksen. Älä myöskään jätä ilmoitusta tekemättä, vaikka tietäisit, että perhe on jo lastensuojelun asiakas. Uusi ilmoitus tai useat ilmoitukset auttavat näkemään kokonaistilanteen paremmin.
Kuka voi tehdä lastensuojeluilmoituksen?
Kuka tahansa voi tehdä lastensuojeluilmoituksen. Ilmoituksen voivat tehdä esimerkiksi
- lapsi itse
- hänen vanhempansa
- naapuri
- läheinen
- muu henkilö, joka on huolissaan lapsesta
Näillä ihmisillä ei ole kuitenkaan ilmoitusvelvollisuutta. Vaitiolovelvollisuus ei estä tekemästä lastensuojeluilmoitusta.
Kenellä on velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus?
Suomessa monien tahojen työntekijöillä on velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus, jos he ovat tehtävässään saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää mahdollista lastensuojelun tarpeen selvittämistä.
Näitä tahoja ovat
- sosiaali- ja terveydenhuolto ja lasten päivähoito
- sosiaali- tai terveydenhuollon palvelujen tuottaja
- opetustoimi
- nuorisotoimi
- opetuksen tai koulutuksen järjestäjä
- poliisitoimi
- Rikosseuraamuslaitos
- palo- ja pelastustoimi
- seurakunta
- muu uskonnollinen yhdyskunta
- vastaanottokeskus
- hätäkeskustoimintaa harjoittava yksikkö
- koululaisten aamu- tai iltapäivätoimintaa tarjoava yksikkö
- Tulli
- Rajavartiolaitos
- ulosottoviranomainen
- Kansaneläkelaitos
Sinulla on velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus, jos
- työskentelet yllämainitun tahon palveluksessa vakituisesti, määräaikaisesti tai sijaisena
- olet luottamustoimessa jossakin tahossa
- työskentelet vastaavissa tehtävissä itsenäisenä ammatinharjoittajana
- sinulla toimeksiantosuhde jonkun tahon kanssa
- olet perheneuvoja
- olet terveydenhuollon ammattilainen
Sinun täytyy tehdä ilmoitus viipymättä. Velvollisuus koskee myös sijaisia. Vaitiolovelvollisuus ei estä tekemästä lastensuojeluilmoitusta. Ainoan poikkeuksen tähän tekee papin rippisalaisuus.
Jos arvelet, että lapsi on lastensuojelun tarpeessa, sinun täytyy tehdä ilmoitus. Et saa delegoida ilmoituksen tekemistä esimerkiksi esimiehellesi, sillä se voi viivästyttää ilmoitusta. Lastensuojeluilmoituksen tekemisessä pitää olla matala kynnys. Jos et ole varma, pitäisikö sinun tehdä lastensuojeluilmoitus, kysy asiaa kunnan sosiaalityöntekijältä kertomatta lapsen henkilöllisyyttä.
Voit myös täyttää ilmoitusvelvollisuutesi ottamalla yhteyttä sosiaalihuoltoon yhdessä lapsen tai hänen huoltajansa kanssa.
Estääkö vaitiolovelvollisuus ilmoituksen tekemisen?
Vaitiolovelvollisuus ei estä tekemästä lastensuojeluilmoitusta. Sinun täytyy tehdä ilmoitus, jos lapsen tilanne niin vaatii. Ainoan poikkeuksen tähän tekee papin rippisalaisuus.
Voiko ilmoituksen tehdä nimettömänä?
Jos sinulla on ilmoitusvelvollisuus, et voi tehdä ilmoitusta anonyymisti. Huoltajalla ja / tai lapsella on oikeus tietää, kuka ilmoituksen on tehnyt.
Jos sinulla ei ole työn puolesta velvollisuutta tehdä lastensuojeluilmoitusta, voit tehdä sen nimettömänä. Jos sosiaalitoimen työntekijä tietää henkilöllisyytesi, hän ei voi luvata, että tieto salataan lapselta ja hänen huoltajaltaan. Heillä on pääsääntöisesti oikeus tietää, kuka on tehnyt lastensuojeluilmoituksen. On kuitenkin tilanteita, joissa yksityishenkilön henkilöllisyyden paljastuminen voisi vaarantaa lapsen edun tai ilmoittajan turvallisuuden. Lapsen etu voi vaarantua esimerkiksi silloin, jos joku hänelle läheinen henkilö tekee lastensuojeluilmoituksen, ja ilmoittajan henkilötietojen antaminen johtaisi tämän tärkeän ihmissuhteen katkeamiseen. Muita syitä salaamiseen voivat olla esimerkiksi väkivallan tai muiden vastatoimenpiteiden uhka. Silloin ilmoituksen tekijää voidaan suojella.
Jos ilmoituksen tekijän henkilöllisyys salataan, sosiaalitoimen työntekijän täytyy merkitä muistiin salaamisen perusteet.
Pitääkö huoltajalle tai lapselle kertoa lastensuojeluilmoituksen tekemisestä?
Jos jokin asia lapsen tilanteessa mietityttää, se kannattaa ottaa puheeksi jo varhain. Lapsen ja / tai huoltajan kanssa on hyvä keskustella lastensuojeluilmoituksesta ja ilmoituksen syystä mahdollisuuksien mukaan jo etukäteen. Lisäksi tulee huomioida mahdollisuus tehdä yhdessä yhteydenotto sosiaalihuoltoon. Huoltajille on myös tärkeää kertoa velvollisuudesta tehdä lastensuojeluilmoitus.
Mitään ehdotonta ohjenuoraa keskustelun toteuttamiseen ei kuitenkaan ole, vaan asiassa on syytä toimia tilanteen edellyttämällä tavalla. Kiireellisessä tilanteessa ilmoitus on aina tehtävä välittömästi, vaikkei asiasta ole ollut mahdollista keskustella etukäteen. Muussakaan tilanteessa ilmoituksen tekemistä ei saa aiheetta viivästyttää.
On myös erityistilanteita, joissa ilmoituksen tekemisestä ei pidä keskustella etukäteen. Jos epäilet, että lapsi on joutunut pahoinpitelyn tai seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi, ota yhteyttä lastensuojeluun ilman, että keskustelet lapsen tai hänen huoltajansa kanssa. Voit aluksi myös kysyä neuvoa lastensuojelusta kertomatta lapsen henkilöllisyyttä.
Joissain yksittäistapauksissa tiedon antaminen saattaisi vaarantaa lastensuojelun tarkoituksen toteutumisen. Läheiset voivat esimerkiksi viedä lapsen pois maasta tai yrittää estää lastensuojelun tarpeen selvittämisen. Tällöin tietoja voidaan jättää antamatta.
Miten ja mihin ilmoitusta koskevat tiedot kirjataan?
Lastensuojeluilmoitukset talletetaan sosiaalihuollon asiakasrekisteriin.
Myös puhelimitse saapuneet ilmoitukset tulevat aina kirjalliseen muotoon.
Lastensuojelun työntekijän täytyy merkitä lasta koskeviin asiakasasiakirjoihin asiakkuuden vireille tulosta lähtien
- kaikki lastensuojelutoimenpiteisiin vaikuttavat tiedot sekä
- toimenpiteiden suunnittelun, toteuttamisen ja seurannan kannalta tarpeelliset tiedot.
Myös ilmoituksen tekijä kirjaa tiedon ilmoituksen tekemisestä ja sen sisällöstä lasta koskeviin asiakirjoihin, jos sillä on merkitystä tuon tahon toiminnan hoitamiseksi tai lapselle kuuluvan palvelun järjestämiseksi.
Terveydenhuollossa merkintä tehdään lapsen potilaskertomukseen. Kun ilmoitus on tehty aikuisten sosiaali- tai terveyspalveluista, tieto lastensuojeluilmoituksesta merkitään vain, jos sillä on merkitystä aikuisen palvelu- tai hoitosuhteeseen.
Mitä tapahtuu lastensuojeluilmoituksen jälkeen?
Ensimmäisenä lastensuojelun sosiaalityöntekijät arvioivat, onko lapsi kiireellisen lastensuojelun tarpeessa. Lisäksi he tekevät palvelutarpeen arvioinnin ja selvittävät lastensuojelun tarpeen.
Ilmoittajalle ei ilmoituksen tekemisen johdosta synny oikeutta saada salassapidettävää tietoa lastensuojelusta.
Muistilista: lastensuojeluilmoituksen vastaanottaminen puhelimessa
Puhelimessa
Varmista lapsen nimi tai henkilötunnus (tarkista asiakastietojärjestelmästä puhelun aikana, jos mahdollista).
Tarkista, että puhelu on tullut oikeaan paikkaan.
Katso, onko lapsi jo asiakkaana ja onko lapselle määritelty vastuusosiaalityöntekijä.
Pyydä ilmoittajan yhteystiedot mahdollista myöhempää yhteydenottoa varten (jos ilmoittaja haluaa pysyä nimettömänä, kysy perustelut). Kerro "saako perhe tietää ilmoittajan" -periaatteesta
Pyydä ilmoittajaa kertomaan havaintonsa ja tietonsa lapsesta ja muusta perheestä.
- Mitkä ovat konkreettiset havainnot?
- Onko ilmoittaja itse havainnut vai onko kyse toisen käden tiedosta?
- Koskeeko ilmoitus perheen kaikkia lapsia? Onko kaikilla sama tilanne ja millä tavalla?
Onko ilmoittaja itse tehnyt asialle jotain jo aiemmin?
Onko hän ollut huolta aiheuttavasta asiasta yhteydessä muihin tahoihin (onko esim. tehty ilmoitus poliisille)?
Miten ja missä ongelmia on yritetty aiemmin ratkoa?
Onko perhe (myös lapsi) tietoinen ilmoituksen teosta?
Mitä ilmoittaja odottaa lastensuojelulta?
Anna ilmoittajalle palautetta ilmoituksen tekemisestä.
- Kerro yleisellä tasolla, miten lastensuojelussa työskennellään ilmoituksen jälkeen.
- Kerro, että ilmoittajan on tärkeää tehdä uusi ilmoitus, jos tilanne jatkuu samanlaisena.
Kerro, että tarvittaessa ja mahdollisuuksien mukaan ilmoittaja kutsutaan mukaan esim. alkutapaamiseen.
- Monialainen yhteistyö
- Lastensuojelu antaa ilmoituksen tehneelle viranomaistaholle tiedon lastensuojeluilmoituksen vastaanottamisesta sekä ilmoittaa asiaa hoitavan toimiston tai työntekijän nimen ja yhteystiedon.
Arvioi kiireellisten toimenpiteiden tarve
- Onko lapsi vaarassa?
- Onko epäily pahoinpitelystä tai seksuaalisesta hyväksikäytöstä?
- Onko lapsi yksin ja vailla aikuisen huolenpitoa, mutta vanhempiin ei saada yhteyttä?
- Onko joku muu viranomainen jo arvioinut tilanteen kiireelliseksi?
- Muut mahdolliset kysymykset.
Puhelun jälkeen
- Kirjaa ilmoitus asiakastietojärjestelmään (asiakastietoihin). Kirjaa myös, mitä on sovittu ilmoittajan kanssa.
- Katso, onko lapsella aiempaa asiakkuutta, entä muilla perheenjäsenillä.
- Kirjaa oma arviosi tilanteesta sekä se, mitä olet jo selvittänyt.
Rippisalaisuus
Evankelis-luterilainen kirkko
Kirkkolaissa on rippisalaisuutta koskeva säännös. Yksityisessä ripissä tai muuten sielunhoidossa papille uskottua asiaa ei saa ilmaista, eikä myöskään sitä henkilöä, joka papille on uskoutunut. Säännös rajoittuu ainoastaan tilanteeseen, jossa
- on kyse yksityisestä ripistä tai sielunhoidosta ja
- ripin vastaanottajana on pappi tai virassa oleva lehtori.
Myös papin ja lehtorin on tehtävä lastensuojeluilmoitus ja ilmoitus poliisille silloin, kun asia ei ole tullut ilmi yksityisen ripin tai sielunhoidon piiriissä.
Evankelis-luterilainen kirkko ohjeistaa työntekijöitään ohjeessaan Rippisalaisuus ja vaitiolovelvollisuus kirkossa.
Ortodoksinen kirkkokunta
Ortodoksisen kirkkokunnan pappi ei saa todistajana eikä muuten ilmaista, mitä hänelle on uskottu synnintunnustuksessa tai muuten sielunhoidossa. Myöskään sitä henkilöä ei saa paljastaa, joka on uskoutunut papille.
Jos henkilö ilmaisee synnintunnustuksessa tai muuten sielunhoidossa yleisen lain mukaan ilmiannettavan rikoksen olevan hankkeissa, papin on kehotettava häntä ilmoittamaan asiasta viranomaisille tai sille, jota vaara uhkaa. Jos henkilö ei suostu siihen, papin on annettava asiasta viranomaisille tietoa sen verran kuin on mahdollista asianomaisen suoraan tai välillisesti tulematta ilmi.
Lastensuojelulain 25 §:n mukaiset ilmoitusvelvollisuudet ei koske ortodoksisen kirkkokunnan papin rippisalaisuuden alaista tietoa. Muista tiedoista on ilmoitusvelvollisuus. Lisäksi muilla henkilöillä kuin papilla ("palveluksessa olevat" ja "luottamushenkilöt") on ilmoitusvelvollisuus lastensuojeluun ja poliisille.
Muut uskonnolliset yhdyskunnat
Muiden uskonnollinen yhdyskuntien palveluksessa olevilla ja luottamushenkilöillä on ilmoitusvelvollisuus lastensuojeluun ja poliisille. Muilla uskonnollisilla yhteisöillä tarkoitetaan uskonnonvapauslain 2 luvun mukaisia yhteisöjä.
Muillakin uskonnollisilla yhdyskunnilla kuin evankelis-luterilaisella kirkolla ja ortodoksisella kirkkokunnalla voi olla rippiä tai muuta sielunhoitoa koskevia omia määräyksiä.