Lastensuojelulaitokset

Lastensuojelulaitoksia ovat lastenkodit, koulukodit ja muut näihin rinnastettavat lastensuojelulaitokset. Muita lastensuojelulaitoksia ovat esimerkiksi vastaanottokodit ja nuorisokodit. 
Lastensuojelulaitoksia ylläpitävät lähinnä valtio, hyvinvointialueet ja yksityiset yhteisöt.

Milloin laitoshoito on tarpeen? 

Perhehoito on lapsen pysyväisluontoisessa sijoituksessa ensisijainen ratkaisu. Laitoshuoltoa järjestetään, jos lapsen sijaishuoltoa ei voida järjestää lapsen edun mukaisesti riittävien tukitoimien avulla perhehoidossa tai muualla. Esimerkiksi jos lapsen oireilu on erityisen haastavaa, voi laitoshoito on paras ratkaisu, koska lapsen hoito ja kasvatus edellyttävät tällöin erityistä ammatillista osaamista.
Hyvin järjestettyä laitoshoitoa voidaan usein pitää parhaana ratkaisuna sijaishuollon järjestämiseksi myös silloin, kun lapsen sijoitus on väliaikainen. Tällöin laitoshoidossa pyritään myös työskentelemään kiinteästi lapsen vanhempien kanssa ja mahdollistamaan tiivis yhteydenpito lapsen ja hänen vanhempiensa välillä.

Lastensuojelulaitoksen tilat

Laitoksessa täytyy olla riittävät ja asianmukaiset tilat. Asuinyksikköjä voi olla yksi tai useampia.
Yhdessä asuinyksikössä saa olla korkeintaan seitsemän lasta. Samaan rakennukseen voi olla sijoitettuna enintään 24 lasta tai nuorta. Jos lapselle järjestetään laitoshoitoa yhdessä vanhemman, huoltajan tai muun henkilön kanssa, voidaan yhdessä hoitaa useampaakin lasta. 
Kiireellisissä tapauksissa voidaan tilapäisesti poiketa hoidettavien lukumäärästä. 
Lapsella tulee olla mahdollisuus riittävään yksityisyyteen ja rauhalliseen yksinoloon. Lisäksi laitoksessa pitää olla tilaa myös yhdessäololle. Tavoitteena on tilava, viihtyisä, kodinomainen ja turvallinen tila.

Henkilökunnan määrä

Lastensuojelulaitoksessa täytyy olla riittävästi henkilökuntaa.
  • Jokaisessa yksikössä täytyy olla vähintään seitsemän hoito- ja kasvatustehtävissä toimivaa työntekijää.
  • Jos samassa rakennuksessa on useampi asuinyksikkö, hoitohenkilökuntaa pitää olla vähintään kuusi henkilöä yksikköä kohden.
  • Jos työntekijä asuu yhdessä hoidettavien lasten tai nuorten kanssa, voidaan henkilöstön määrästä poiketa.
Määrällä tarkoitetaan henkilötyövuosia; esimerkiksi 50 %:ta työaikaa tekevä lasketaan määrään vain puolikkaana. Henkilöstömäärää koskevaa sääntelyä tulee noudattaa myös loma-aikoina.
Hoito- ja kasvatushenkilöstön määrässä ja henkilöstörakenteessa on huomioitava yksikön asiakaskunnan erityistarpeet ja toiminnan luonne. Henkilöstön riittävästä määrästä, osaamisesta ja perehdytyksestä on huolehdittava siten, etteivät niihin liittyvät puutteet aiheuta rajoitusten käyttämistä, lapsen turvallisuutta vaarantavia ja ihmisarvoa alentavia rajoitustoimenpiteiden toteuttamistapoja ja käytäntöjä.

Henkilökunnan pätevyys

Hoito- ja kasvatustehtävässä toimivalla lastensuojelulaitosten henkilökunnalla tulee olla riittävä pätevyys tehtäväänsä. Lastensuojelulaitoksessa on oltava lasten ja nuorten tarvitsemaan hoitoon ja kasvatukseen nähden riittävä määrä sosiaalihuollon ammattihenkilölaissa tarkoitettuja sosiaalihuollon ammattihenkilöitä sekä muuta henkilöstöä.
Johtajalla pitää olla tehtävään soveltuva korkeakoulututkinto, alan tuntemus ja riittävä johtamistaito.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisten lastensuojeluyksiköiden henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista on säädetty erikseen. Näitä yksiköitä ovat valtion koulukodit ja vankilan perheosasto.
Sijoitetuilla lapsilla voi olla takanaan useita sijoituksia ja useita traumatisoivia kokemuksia. Lasten tilanteet ovat kuitenkin aina yksilöllisiä, ja siksi tuen tarpeet voivat olla keskenään hyvin erilaisia. Siksi on erityisen tärkeää, että sijaishuoltopaikan henkilöstöllä on riittävä koulutus, kokemus ja ammattitaito tehtäväänsä. Henkilöstöltä vaaditaan hyvin laaja-alaista ammattitaitoa sekä kykyä työskennellä vaativissakin tilanteissa.
Aluehallintovirastot ovat tehneet tarkempia linjauksia henkilöstön kelpoisuudesta. Aluehallintovirastot ja Valvira yhdistyvät 1.1.2026 valtakunnalliseksi Lupa- ja valvontavirastoksi.

Lastenkoti, nuorisokoti

Lastenkodeissa ja nuorisokodeissa arjesta pyritään luomaan mahdollisimman kodinomaista, turvallista ja kuntouttavaa. Normaalin arjen lisäksi eri laitoksilla on luonnollisesti omia erityisalueitaan, erityisen kiinnostuksen kohteita ja osaamisen alueita.
Näitä erityispiirteitä ja laitosten erilaista profilointia kannattaa tarkastella siinä vaiheessa kun etsitään lapselle sijaishuoltopaikkaa.

Mistä arki muodostuu?

Tyypillinen arki muodostuu lastensuojelulaitoksissa seuraavantyyppisistä asioista.

1. Päivärytmi

Päivärytmi pyrkii olemaan mahdollisimman säännöllinen ja rutiininomainen. Säännöllisyys tuo lasten elämään ennustettavuutta, turvallisuuden tunnetta ja tunnetta elämänhallinnasta. Päivä etenee normaalien rutiinien mukaisesti:
  • aamupala
  • koulu/kerho/päivähoito
  • lounas
  • päiväunet
  • välipala
  • päivällinen
  • ulkoilua/leikkiä/harrastuksia
  • iltapala
  • nukkumaanmeno.
Huostaan otetuille lapsille normaali arki itsessään on jo kuntouttavaa. Säännöllisen päivärytmin opetteluun voi kulua runsaasti aikaa ja hoitohenkilökunnan resursseja.

2. Harrastukset

Kaikille lapsille pyritään löytämään heidän kiinnostustaan vastaavia harrastus- ja liikuntamahdollisuuksia. Yksilökohtainen harrastusmahdollisuuksien kartoittaminen ja hyödyntäminen on erittäin tärkeää lapsen hoidon ja kuntoutumisen näkökulmasta.

3. Lasten palaverit

Lasten asioissa pidetään monenlaisia palavereja vaihdellen eri laitosten käytäntöjen mukaan. Tyypillisiä ovat laitoksen sisäiset osastopalaverit, joissa käydään läpi lapsen arkea ja tilannetta. Palavereissa laaditaan lapselle kasvatus- ja hoitosuunnitelma ja/tai arvioidaan sitä yhdessä muiden työntekijöiden kanssa.
Palavereja pidetään luonnollisesti myös lasten vanhempien kanssa sekä erilaisia viranomaispalavereja, esimerkiksi koulun kanssa. Tavoitteena on lapsen kokonaisvaltainen hyvinvoinnin lisääntyminen ja lapsen edun mukainen kehitys.

4. Koti-illat

Jotta elämä laitoksessa olisi mahdollisimman kodinomaista, niin useat laitokset järjestävät niin sanottuja koti-iltoja, jolloin kaikki asukkaat ovat kotona. Koti-illoissa puuhastellaan yhdessä ja tavoitteena on lisätä lasten ja nuorten yhteenkuuluvuuden tunnetta ja hoitopaikan yhteishenkeä.

5. Yhteistyö lapsen syntymävanhempien kanssa

Lapsen tasapainoisen kehityksen, lapsen huollon jatkuvuuden ja sijaishuollon onnistumisen kannalta tärkeää on sijaishuoltopaikan yhteistyö lapsen syntymävanhempien kanssa sekä sijoittajan yhteistyö perheen ja lapsen kanssa.

6. Hoidossa käytettäviä menetelmiä

Useissa laitoksissa käytetään omahoitajaa eli lapselle nimetään saapumisvaiheessa omahoitaja/-t, jotka ovat päävastuussa lapsen asioista. Omahoitajan tehtävänä on tukea lasta kotiutumaan laitokseen, luoda kokonaiskuvaa lapsen sen hetkisestä ja aikaisemmasta elämästä ja kasvuympäristöstä, pitää yhteyttä viranomaisverkostoihin, rakentaa lapsen arkea laitoksessa jne.
Perhekeskeisyys on pääsääntöisesti lastensuojelulaitosten työtapana. Perheiden kanssa pyritään hyvään yhteistyöhön ja tarkoituksena on yhteisten tavoitteiden luominen lapsen kasvua koskevissa asioissa, lapsen ja vanhempien välisen yhteydenpidon edellytysten luominen sekä yleinen lapsen ja perheen välisen suhteen tukeminen.
Toiminnallisuus on osoittautunut hyväksi tavaksi työskennellä huostaan otettujen lasten ja nuorten kanssa. Erilaiset seikkailu-, toimintaelämykset ja kokemukset ovat hyvä lähtökohta lapsen kuntoutumiselle. Toiminnallisuuden kautta päästään usein pureutumaan myös vaikeisiin tunne-elämän ongelmiin.

Koulukoti

Koulukoteja on yhteensä seitsemän. Näistä viisi on valtion ylläpitämiä ja kaksi yksityisiä. Valtion koulukodit ovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Opetushallituksen (OPH) tulosohjaamia, taloudellista voittoa tavoittelemattomia lastensuojelun laitoshuollon yksiköitä.
Valtion koulukodit Opetushallitus (OPH) 
Valtion koulukoteja ovat
Yksityisiä koulukoteja ovat

Valtion koulukodit nuoren ja perheen tukena vaikeimmissakin elämäntilanteissa

Valtion koulukodit tuottavat lastensuojelun ja erityisopetuksen palveluita. Koulukodeista saa tukea kun tapahtumat lapsen, nuoren ja perheen elämässä ovat johtaneet turvattomuuteen, koulupoissaoloihin, ristiriitoihin, päihteisiin, rikoksiin, karkailuun ja kun tuntuu, että elämään tarvitaan mielenterveyttä suojaavia tekijöitä. Koulukodit työskentelevät perheiden kanssa ja tukevat vanhemmuutta erilaisissa eteen tulevissa haasteissa.
Koulukodin kasvatuksessa painotetaan nuoren psyykkistä kasvua tukevia ja suojaavia tekijöitä. Suojaavia tekijöitä koulukodissa ovat esimerkiksi vakaa ja kuntouttava arki, turvalliset vuorovaikutussuhteet, yhteisön tarjoamat osallistumismahdollisuudet ja sosiaalisten verkostojen vahvistaminen. 
Työntekijät tarjoava nuorelle mallia tunteiden sääntelyssä ja ovat nuoren tukena haasteellisissa tilanteissa. Jokainen nuori saa kaksi nimettyä omaohjaajaa, jotka toimivat lapsen ja perheen rinnalla ja lähimpänä tukena koko sijoituksen ajan.  

Monipuolinen asiantuntijuus ja hyvinvoivat työntekijät

Nuoren iänmukaisen kehityksen turvaamiseksi valtion koulukodeilla on hoidon, kasvatuksen ja opetuksen erityisasiantuntijoita sekä luotettavia yhteistyökumppaneita.
Osaavat ja hyvinvoivat työntekijät ovat toiminnan tärkein voimavara. Valtion koulukodeissa työskenteleviltä edellytetään lainmukaista kelpoisuutta niin lastensuojelun kuin perusopetuksenkin tehtävissä. Erityistason työ koulukodeissa edellyttää myös erikoistumis- ja täydennyskoulutusta. Työnohjauksen ohella työntekijöiden kouluttaminen on valtion koulukodeille yksi laadukkaan ja kehittyvän työn tae. Työntekijöiden hyvinvointia tuetaan muun muassa Aslak-kuntoutuksella, tyky- toiminnalla sekä kulttuuri- ja liikuntaseteleillä.

Valtion koulukotien toiminnan valvonta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Opetushallituksen (OPH) tulosohjaus sekä eduskunnan oikeusasiamiehen ja sijoittaja- ja sijaintihyvinvointialueiden tarkastuskäynnit merkitsevät koulukodeille jatkuvaa toiminnan järjestämiseen ja lainmukaisuuteen liittyvää valvontaa.
Koulukodeissa on käytössä sähköinen IMS-toiminnanohjausjärjestelmä, jolla koulukodit pyrkivät itse varmistamaan mahdollisimman laadukkaan toiminnan.
THL:n asettaman Valtion koulukotien ja Vanajan vankilan perheosaston johtokunnan keskeisenä tehtävänä on kehittää, valvoa ja yhteen sovittaa lastensuojeluyksiköiden toimintaa sekä tehdä aloitteita niiden tuloksellisuuden ja toimintaedellytysten parantamiseksi.

Valtion koulukotien palvelut

Koulukoteja on yhteensä seitsemän. Näistä viisi on valtion ylläpitämiä ja kaksi yksityisiä. Valtion koulukodit ovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Opetushallituksen (OPH) tulosohjaamia, taloudellista voittoa tavoittelemattomia lastensuojelun laitoshuollon yksiköitä. Valtion koulukodit Opetushallitus (OPH)
Valtion koulukoteja ovat
Yksityisiä koulukoteja ovat

Valtion koulukodit nuoren ja perheen tukena vaikeimmissakin elämäntilanteissa

Valtion koulukodit tuottavat lastensuojelun ja erityisopetuksen palveluita. Koulukodeista saa tukea kun tapahtumat lapsen, nuoren ja perheen elämässä ovat johtaneet turvattomuuteen, koulupoissaoloihin, ristiriitoihin, päihteisiin, rikoksiin, karkailuun ja kun tuntuu, että elämään tarvitaan mielenterveyttä suojaavia tekijöitä. Koulukodit työskentelevät perheiden kanssa ja tukevat vanhemmuutta erilaisissa eteen tulevissa haasteissa.
Koulukodin kasvatuksessa painotetaan nuoren psyykkistä kasvua tukevia ja suojaavia tekijöitä. Suojaavia tekijöitä koulukodissa ovat esimerkiksi vakaa ja kuntouttava arki, turvalliset vuorovaikutussuhteet, yhteisön tarjoamat osallistumismahdollisuudet ja sosiaalisten verkostojen vahvistaminen. 
Työntekijät tarjoava nuorelle mallia tunteiden sääntelyssä ja ovat nuoren tukena haasteellisissa tilanteissa. Jokainen nuori saa kaksi nimettyä omaohjaajaa, jotka toimivat lapsen ja perheen rinnalla ja lähimpänä tukena koko sijoituksen ajan. 

Monipuolinen asiantuntijuus ja hyvinvoivat työntekijät

Nuoren iänmukaisen kehityksen turvaamiseksi valtion koulukodeilla on hoidon, kasvatuksen ja opetuksen erityisasiantuntijoita sekä luotettavia yhteistyökumppaneita.
Osaavat ja hyvinvoivat työntekijät ovat toiminnan tärkein voimavara. Valtion koulukodeissa työskenteleviltä edellytetään lainmukaista kelpoisuutta niin lastensuojelun kuin perusopetuksenkin tehtävissä. Erityistason työ koulukodeissa edellyttää myös erikoistumis- ja täydennyskoulutusta. Työnohjauksen ohella työntekijöiden kouluttaminen on valtion koulukodeille yksi laadukkaan ja kehittyvän työn tae. Työntekijöiden hyvinvointia tuetaan muun muassa Aslak-kuntoutuksella, tyky- toiminnalla sekä kulttuuri- ja liikuntaseteleillä.

Valtion koulukotien toiminnan valvonta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Opetushallituksen (OPH) tulosohjaus sekä eduskunnan oikeusasiamiehen ja sijoittaja- ja sijaintihyvinvointialueiden tarkastuskäynnit merkitsevät koulukodeille jatkuvaa toiminnan järjestämiseen ja lainmukaisuuteen liittyvää valvontaa.
Koulukodeissa on käytössä sähköinen IMS-toiminnanohjausjärjestelmä, jolla koulukodit pyrkivät itse varmistamaan mahdollisimman laadukkaan toiminnan.
THL:n asettaman Valtion koulukotien ja Vanajan vankilan perheosaston johtokunnan keskeisenä tehtävänä on kehittää, valvoa ja yhteen sovittaa lastensuojeluyksiköiden toimintaa sekä tehdä aloitteita niiden tuloksellisuuden ja toimintaedellytysten parantamiseksi. 

Valtion koulukotien palvelut

Koulukodin palvelut ovat laaja-alaisia. Ne vastaavat monenlaisiin lapsen ja nuoren tarpeisiin eri elämän vaiheissa. Palvelut muodostavat kuntouttavan kokonaisuuden, jossa yhdistyvät huolenpito, hoito, kasvatus ja opetus.
Koulu
Koulukodissa on oma peruskoulu. Koulunkäynti tapahtuu pienryhmässä ja erityisopettajien lisäksi koulussa työskentelee koulunkäyntiavustajia. Koulunkäyntiä tuetaan monin erilaisin keinoin asumisyksiköiden sekä moniammatillisen tiimin toimesta. Koulunkäynti sujuukin yleensä hyvin, koska yksilöllisellä opetuksella on mahdollista poistaa oppimisen esteitä, tukea oppilaan omia vahvuuksia ja löytää uusia voimavaroja. Näin kaikki suorittavat oppivelvollisuutensa loppuun.
Peruskoulun päättötodistus
Päättötodistuksen merkitys nuoren kehitystä ja valintamahdollisuuksia luovana sekä syrjäytymistä estävänä tekijänä on merkittävä. Koulukodissa säännöllinen koulunkäynti onnistuu ja oppimista tukevat arjen vakautuminen ja voimia antava vapaa-ajan vietto sekä harrastustoiminta.

Osastohoito

Osastosijoitus on tarkoitettu nuorille, jotka hyötyvät vahvarakenteisesta ja moniammatillisesta toimintaympäristöstä. Osasto on kodinomainen, turvallinen ja jokaisella nuorella on oma huone. Nuorelle on tarjolla paljon harrastusmahdollisuuksia. Toimintatavat ovat yksilöllisiä, yhteisöllisiä, perhekeskeisiä ja ne edistävät nuoren tavoitteiden mukaista eheytymistä. Lisäksi tavanomaisen terveydenhuollon lisäksi huolehdimme siitä, että nuori saa tarvittaessa psykiatrista hoitoa tai tutkimusta.

Erityinen huolenpito

Erityinen huolenpito tarkoittaa kokonaisvaltaista hoitoa, kasvatusta ja huolenpitoa sekä yksilöllistä erityisopetusta sellaisille nuorille, joiden toiminta erityisen vakavasti vaarantaa heidän terveyttään ja kehitystään. Erityistä huolenpitoa järjestetään esimerkiksi aggressiivisesti käyttäytyvien, karkailevien, paljon rikoksia tekevien tai päihderiippuvaisten nuorten elämäntilanteen tasaamiseksi.
Tavoitteena on lapsen hyvinvointia uhkaavan tilanteen pysäyttäminen, vakauttaminen ja arviointi. Sijoitus erityisen huolenpidon osastolle on määräaikainen, pisimmillään 90 vuorokautta. Moniammatillinen työryhmä arvioi jatkuvasti lapsen tilannetta. Erityinen huolenpito on resursoitu muita osastoja vahvemmin. Erityisen huolenpidon päätyttyä nuori siirtyy suunnitellusti hänelle sopivaan jatkopaikkaan.

Itsenäistymisharjoittelu

Itsenäistymisharjoittelu on suunnattu alle 18-vuotiaille nuorille, jotka ovat siirtymässä itsenäiseen elämään täysi-ikäisyyden lähestyessä. He asuvat koulukodin yhteydessä toimivassa yksikössä tai koulukodin asunnossa. Nuori saa tiivistä tukea aikuiselta vahvistaessaan itsenäiseen elämään tarvittavia taitojaan ja valmistautuessaan uusiin haasteisiin. Nuorelle tarjoutuu mahdollisuus suorittaa peruskoulu loppuun, jatkaa opintojaan ja hyödyntää harrastusmahdollisuuksia.

Jälkihuolto

Valtion koulukotien jälkihuollossa tuetaan nuoren koulukotisijoituksen jälkeistä elämää joko takaisin kotiin muutettaessa tai nuoren muuttaessa omaan asuntoon.
Yhdessä nuoren kanssa laaditaan elämänhallintaa tukeva jälkihuollon suunnitelma. Nuorta tuetaan yksilöllisen tarpeen mukaan asumiseen ja itsestä huolehtimiseen liittyvissä asioissa, kuten raha-asioiden hoitamisessa, toimeentulon hankkimisessa, viranomaiskäynneillä, sosiaalisten suhteiden hoitamisessa sekä harrastuksissa. 
Lisäksi nuorta tuetaan ja ohjataan hakemaan apua esimerkiksi fyysiseen tai psyykkiseen terveyteen liittyvissä sekä mahdollisesti päihteisiin tai rikoksiin liittyvissä asioissa. Tavoitteena on tukea nuorelle tärkeitä ihmissuhteita ja auttaa nuorta löytämään hyvät, arkea tukevat rutiinit.

Vastaanottokoti

Mikä on vastaanottokoti?

Vastaanottokodeilla tarkoitetaan pääasiassa sellaista yksikköä, jonka tehtävänä on selvittää ja arvioida lastensuojelun tarpeessa olevan lapsen sekä hänen perheensä elämäntilannetta.
Sijoitukset vastaanottokodeissa kestävät tavallisesti korkeintaan puoli vuotta ja tänä aikana tehdään lapsen edun mukainen ja perhettä tukeva arvio ja ehdotus lapsen hoito- ja kasvatussuunnitelmasta sekä perheen kuntoutussuunnitelma. Vastaanottokoti vastaa sijoituksen aikana lapsen kasvun ja kehityksen tukemisesta sekä huolehtii tarvittaessa erityishoidon ja kuntoutuksen järjestämisestä ja toteuttamisesta.
Vastaanottokodissa työskennellään yhdessä, lapsen, vanhempien, perheen verkostojen ja viranomaisverkoston kanssa ja arvioidaan vanhempien hoito- ja kasvatuskykyä sekä vanhempien edellytyksiä ja voimavaroja turvata lapsen edun mukainen huolenpito.
Sijoituksen aikana vastaanottokodin tehtävänä on käydä vanhempien kanssa keskustelua siitä, miten perheen ongelmat vaikuttavat lapseen ja hänen kehitykseensä. Lapsen tai perheen sosiaalityöntekijä motivoi, ohjaa ja tukee vanhempia omien ongelmiensa tunnistamisessa ja tuen vastaanottamisessa.
Vastaanottokodissa olon aikana tehdään ratkaisu siitä, palaako lapsi kotiin vai sijoitetaanko hänet lyhyt- tai pitkäaikaisesti kodin ulkopuolelle. Vastaanottokodin keskeisenä tavoitteena on auttaa perheitä löytämään vaihtoehtoja ratkaista lapsen hoitoon ja kasvatukseen liittyvät pulmat.
Jos päädytään kodin ulkopuoliseen sijoitukseen, niin lapselle etsitään hänen tarpeisiinsa vastaava sijaishuoltopaikka joko lastensuojelulaitoksessa, perhekodissa tai muualla. Tavoitteena on valmistella suunnitelmallinen ja lapsen tarpeen mukainen sijoitus mahdollisimman hyvässä yhteistyössä perheen kanssa.

Vastaanottokotien toiminnan ominaispiirteitä

Vastaanottokotien perustehtävänä on tehdä arvio siitä, missä lapsen turvallinen ja tarpeiden mukainen hoito ja huolto tulee tapahtua. Toisena keskeisenä vastaanottokodin tehtävänä on tehdä lapsen ja hänen läheistensä kanssa mahdollisesti tarvittavaa kriisityötä.
Vastaanottokodissa, kuten muissa lastensuojelun sijaishuoltopaikoissa, lasten ja nuorten perushoito on olennainen osa arkirutiineja. Perushoidon merkitys korostuu pienten lasten kohdalla. Arki pyritään luomaan normaalin arjen rutiinien mukaiseksi, jolloin päivärytmi ja muu arkielämä muokkaantuvat säännöllisiksi.
Perushoidon lisäksi vastaanottokotien keskeinen tehtävä on huolehtia lapsen ja perheen tilanteen arvioinnista.

Arvioinnin tavoitteena on arvioida esimerkiksi

  • mistä syystä kasvu ja kehitys on tämän lapsen kohdalla vaarantunut
  • pystyvätkö vanhemmat ottamaan vastuun lapsesta
  • kykenevätkö vanhemmat tarjoamaan lapselle riittävän hyvän vanhemmuuden ja turvallisen kasvuympäristön
  • saako lapsi ikätasoonsa nähden riittävän hyvän hoidon ja huolenpidon
  • ovatko vanhemmat valmiita ottamaan vastaan apua ja ymmärtävätkö vanhemmat, miksi he ottavat tarjottua apua vastaan.
Arviointi tehdään yhteistyössä lapsen, vanhempien, perheen verkostojen ja viranomaisverkoston kanssa.

Arvioinnin lähtökohtana ovat lapsen yksilölliset tarpeet

  • arvioidaan lapsen hyvinvointia; fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kehitystä
  • havainnoidaan lapsen toimintaa; leikkiä, käyttäytymistä, vuorovaikutusta
  • keskustellaan vanhempien kanssa heidän näkemyksistään
  • konsultoidaan tarvittavia viranomaisia; lastenpsykiatria, psykologia jne.
  • tarjotaan lapselle mahdollisuus keskustella hoitohenkilökunnan kanssa kaikista lasta mietityttävistä asioista.

Vanhempia tuetaan oman tilanteensa selvittelyssä ja vanhemmuudessa

  • tehdään perhetyötä
  • tuetaan arjen vanhemmuutta, usein "kädestä pitäen"
  • tarvittaessa motivoidaan hakeutumaan omaan hoitoon; usein mielenterveys- ja päihdepalvelujen piiriin
  • motivoidaan ja autetaan pitämään lapseen yhteyttä sijoituksen aikana
  • autetaan ymmärtämään lapsen tilannetta ja hyväksymään mahdollinen sijaishuoltoon sijoittaminen
  • tuetaan vanhempia heidän omassa kriisissään ja tuetaan hakemaan apua tarvittaessa.
Highlight

Sources