Sosiaalipalveluiden, toimeentulotuen ja ehkäisevän toimeentulotuen sekä lasten päivähoidon lisäksi hyvinvointialueen on järjestettävä lapselle ja perheelle heidän tuen tarpeisiinsa perustuen tarpeellisia avohuollon tukitoimia.
Näitä ovat
- tuki lapsen ja perheen ongelmatilanteen selvittämiseen
- lapsen taloudellinen ja muu tuki
- koulunkäynnissä
- ammatin ja asunnon hankinnassa
- työhön sijoittumisessa
- harrastuksissa
- läheisten ihmissuhteiden ylläpitämisessä sekä
- muiden henkilökohtaisten tarpeiden tyydyttämisessä
- lapsen kuntoutumista tukevat hoito- ja terapiapalvelut
- tehostettu perhetyö
- perhekuntoutus sekä
- muut lasta ja perhettä tukevat palvelut ja tukitoimet.
Luettelo ei ole tyhjentävä, eikä sen tarkoituksena ole rajata mahdollisia tukitoimia. Säännöksen tarkoituksena on mahdollistaa myös uusien menetelmien ja tukimuotojen kehittäminen. Tukitoimien täytyy vastata lapsen ja perheen tarpeita ja sopia kulloiseenkin yksilölliseen tilanteeseen.
Luettelossa mainittuja muita lasta ja perhettä tukevia palveluja ja tukitoimia ovat esimerkiksi pienten koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta, kriisityö ja kriisipäivystys, seikkailu- ja perheleirit, tukiasunnot ja turvakotipaikat, taidelähtöiset menetelmät, vauvatyö, nuorten kanssa tehtävä työ ja läheisneuvonpito.
Lastensuojelun asiakkaana olevalle lapselle ja perheelle voidaan edelleen järjestää myös sosiaalihuoltolain mukaisia tukitoimia. Näitä tukitoimia ovat esimerkiksi tukihenkilö ja -perhe, perhetyö, vertaisryhmätoiminta sekä loma- ja virkistystoiminta.
Lastensuojelun tarve saattaa johtua esimerkiksi riittämättömästä toimeentulosta, puutteellisista asumisoloista tai asunnon puuttumisesta. Tällaisessa tilanteessa hyvinvointialueen täytyy järjestää viipymättä tarpeellinen tuki ja korjata asumisoloihin liittyvät puutteet, esimerkiksi järjestää sopiva asunto.
Lastensuojelulla täytyy olla käytössään erilaisia tukitoimia, jotta kukin lapsi ja perhe voi saada juuri tarvitsemaansa tukea. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että yhden perheen kohdalla pitäisi käyttää kaikkia tarjolla olevia tukitoimia.
Lapsen terveyden tai kehityksen kannalta välttämättömät sosiaalihuollon palvelut ja varhaiskasvatus täytyy järjestää asiakassuunnitelman mukaan. Arvio tällaisista välttämättömistä sosiaalihuollon palveluista ei voi rajoittua pelkästään olemassa oleviin palveluihin, vaan kaikki tarvittavat tukitoimet täytyy kirjata ja järjestää, jos sosiaalityöntekijä arvioi ne tarpeellisiksi.
Myös vanhemman tarvitsemat ja hänen asiakassuunnitelmaansa kirjatut palvelut voivat olla lapsen terveyden tai kehityksen kannalta välttämättömiä, jolloin ne täytyy järjestää. Niitä voivat olla esimerkiksi päihdehuollon palvelut.
Kiireellinen avohuollon tukitoimi
Jos lapsi tarvitsee kiireellisesti apua, voidaan avohuollon tukitoimia järjestää kiireellisesti. Edellytyksenä kuitenkin on, että tukitoimet ovat lapsen edun mukaisen huolenpidon toteuttamiseksi sopivia, mahdollisia ja riittäviä.
Avohuollon sijoitus on tietyin edellytyksin mahdollista toteuttaa myös silloin, kun huostaanoton edellytykset täyttyvät. Tällöin lapselle järjestetään kiireellinen avohuollon sijoitus kiireellisen sijoituksen sijaan.
Avohuollon sijoitusta voidaan käyttää kiireellisen sijoituksen sijaan, jos se riittää turvaamaan lapsen terveyden ja kehityksen, eikä sijoituksen aikana tarvitse käyttää rajoitustoimenpiteitä. Kiireellinen avohuollon sijoitus edellyttää huoltajan ja 12 vuotta täyttäneen lapsen suostumusta.
Toimeentulon ja asumisen turvaaminen
Hyvinvointialueella on tietyissä tilanteissa velvollisuus järjestää lastensuojelun asiakkaana oleville lapsille ja perheille sekä itsenäistymässä oleville nuorille taloudellista tukea ja tarpeenmukainen asunto tai muutoin korjata asumisoloihin liittyvät puutteet.
Hyvinvointialueen on viivytyksettä ryhdyttävä toimenpiteisiin riittävän toimeentulon ja tarpeenmukaisen asumisen järjestämiseksi:
- kun lastensuojelun tarve oleelliselta osin johtuu riittämättömästä toimeentulosta, puutteellisista asuinoloista tai asunnon puuttumisesta; tai
- kun riittämätön toimeentulo, puutteelliset asuinolot tai asunnon puuttumien ovat oleellisena esteenä lapsen ja perheen kuntoutumiselle.
Sosiaalityöntekijän tehtävänä on arvioida, milloin kyseessä on säännöksen tarkoittama ”kuntoutuminen” ja mitkä seikat vaikuttavat siihen, että riittämätön toimeentulo, puutteelliset asuinolot tai asunnon puute on oleellisena esteenä lapsen tai perheen kuntoutumiselle.
Hyvinvointialue ei voi jättää tukitoimia järjestämättä vetoamalla määrärahojen puutteeseen, koska kyse on hyvinvointialuetta sitovasta velvoitteesta. Lapsen ja perheen riittämättömään toimeentuloon tai puutteelliseen asumiseen liittyvät seikat tulisi korjata ensisijaisesti ennen muihin lastensuojelutoimenpiteisiin ryhtymistä.
Perheen riittämätön toimeentulo tai puutteelliset asumisolosuhteet eivät voi koskaan yksin muodostaa huostaanoton perustetta. Puutteelliset asumisolosuhteet eivät saa myöskään olla syynä siihen, että lapsi ja hänen hoidostaan ja kasvatuksestaan vastaavat vanhemmat joutuisivat asumaan eri paikoissa.
Hyvinvointialue ei ole toiminnassaan sidottu toimeentulotukea eikä asumista koskeviin yleisiin säännöksiin, vaan sitova velvoite on täytettävä viivytyksettä ja tuen on oltava riittävää puutteen poistamiseksi lastensuojelulain nojalla. Harkintaa tulee käyttää lapsen ja perheen tuen tarpeen mukaisella tavalla.
Lastensuojelun asiakkaille voidaan järjestää taloudellista tukea monella tavalla. Asiakassuunnitelmaan kirjattuna taloudellisena tukitoimena voidaan lastensuojelullisin perustein tukea esimerkiksi lapsen opiskelua tai harrastuksia. Ehkäisevällä toimeentulotuella voidaan ehkäistä esimerkiksi vuokrarästien syntymistä tai tasapainottaa velkakierteeseen joutuneen perheen taloutta. Toimeentulotuella voidaan paitsi tukea lastensuojeluasiakkaita, myös ennaltaehkäistä lastensuojelun tarvetta.
Asiakkaalla on oikeus saada asiassa muutoksenhakukelpoinen päätös. Mainittu koskettaa myös kielteisiä päätöksiä. Tämän jälkeen asiakkaalla on mahdollisuus tehdä oikaisuvaatimus sosiaalihuoltolain mukaisessa järjestyksessä hyvinvointialueelle. Hyvinvointialueen päätöksestä on mahdollisuus valittaa hallintovalituksin hallinto-oikeudelle. Jatkovalituksesta korkeimpaan hallinto-oikeuteen säädetään lastensuojelulain 92 §:ssä.
Menettely
Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä voi kirjoittaa kunnan asuntoviranomaiselle lausunnon, jossa tuodaan esille lastensuojelulain mukaiset edellytykset ja kunnan velvollisuus järjestää riittävä asuminen perheelle tai nuorelle. Viimesijainen vastuu lastensuojelulaissa tarkoitettuihin asumisen ja toimeentulon turvaamiseksi on kuitenkin kunnan sosiaalitoimen viranomaisilla.
Asiakkaalla on oikeus saada asiassa muutoksenhakukelpoinen päätös. Mainittu koskettaa myös kielteisiä päätöksiä. Tämän jälkeen asiakkaalla on mahdollisuus saattaa asia sosiaalihuoltolain mukaisessa järjestyksessä oikaisuvaatimuksella toimielimen tutkittavaksi. Toimielimen päätöksestä on mahdollisuus valittaa hallintovalituksin hallinto-oikeudelle. Jatkovalituksesta korkeimpaan hallinto-oikeuteen säädetään lastensuojelulain 92 §:ssä.
Itsenäistymässä oleva nuori
Jälkihuollon piirissä olevan lapsen tai nuoren oikeudesta toimeentulon ja asumisen turvaamiseen on kerrottu Jälkihuolto –osiossa. Oikeudesta jälkihuoltoon säädetään lastensuojelulain 76 a §:ssä.
Lapsen taloudellinen ja muu tukeminen
Lapselle tulee järjestää avohuollon tukitoimena taloudellista tukea ja muuta tukea koulunkäyntiin, ammatin ja asunnon hankintaan, työhön sijoittumiseen, harrastuksiin, läheisten ihmissuhteiden ylläpitämiseen ja muiden henkilökohtaisten tarpeiden tyydyttämiseen.
Laissa ei määritellä, mitä "muu tukeminen" on. Se voi olla esimerkiksi psykososiaalista tukea ja erilaisia palveluja. Laissa ei säädetä taloudellisen tuen määrästä tai siitä, mihin täsmällisesti sitä pitäisi ohjata. Tärkeää on huomioida lapsen henkilökohtaiset tarpeet.
Usein tarvitaan hyvin konkreettista tukea. Lapsen koulunkäyntiä voi tukea avustamalla perhettä lukion oppikirjojen tai ammattiopistossa tarvittavien työvaatteiden hankinnassa. Kouluikäiset lapset voivat tarvita harrastuksiin ohjaamista sekä taloudellista tukea harrastusmenoihin.
Ammatin hankkimista ja työhön sijoittumista voidaan tukea esimerkiksi nivelluokkien ja työpajatoiminnan kautta. Usein tarvitaan myös moniammatillista yhteistyöverkostoa ja yksilöllistä ohjausta.
Asumisen tukeminen
Joissakin tilanteissa on tarkoituksenmukaista tukea alle 18-vuotiaan lapsen itsenäistä asumista. Itsenäisen asumisen tukeminen voi tarkoittaa esimerkiksi välivuokrausasuntoa, apua asunnon hakemisessa, tuetun asumisen järjestämistä, vuokravakuuden maksamista, asumisohjaajan palveluja tai tukihenkilöä.
Nuorille tarkoitettua tuettua asumista ja tukiasuntoja on muun muassa Nuorisosäätiöllä, Nuorisoasuntoliitolla, Nuorten Ystävät ry:llä sekä eri setlementeillä. Tukea asumiseen voivat tarvita avohuollon asiakkaiden ja jälkihuoltonuorten lisäksi myös sellaiset täysi-ikäiset nuoret, jotka ovat olleet lastensuojelun asiakkaana tai jonka perheessä on ollut tarvetta avohuollon tukitoimille. Muun muassa seuraavat tahot järjestävät tuettua asumista Erityishuoltojärjestöjen liitto Ehjä ry, SPR:n nuorten turvatalo ja Nuorisoasuntoliitto NAL.
Läheisten suhteiden ylläpitäminen
On tärkeää turvata lapsen oikeus pitää yhteyttä ja tavata molempia vanhempiaan. Myös sisaruussuhteiden ylläpito on lapsille erittäin tärkeää. Laissa ei määritellä, keitä kaikkia läheisiin ihmissuhteisiin pitäisi sisällyttää. Lapsen tilanteesta riippuen läheinen voi olla esimerkiksi isovanhempi, täti, setä, eno, kummi tai hyvä ystävä.
Läheisten ihmissuhteiden merkitykseen on kiinnitettävä erityistä huomiota muun muassa erotilanteissa ja lapsen tai vanhempien laitoskuntoutusta suunniteltaessa ja toteutettaessa.
Lapsen kuntoutumista tukevat hoito- ja terapiapalvelut
Lapsen ja nuoren kuntoutumista tukevia hoito- ja terapiapalveluita ovat muun muassa
- kasvatus- ja perheneuvolan palvelut
- lapsen lyhytaikainen kuntouttava hoito avohuollon sijoituksena
- oppimista edistävä tuki ja ohjaus esimerkiksi koulupsykologien ja -kuraattoreiden palveluilla
- erilaiset terapiat ja psykiatrinen hoito
- lasten ja nuorten päihde- ja huumehoitopalvelut
Oppimista edistävää tukea ja ohjausta on myös hyvin toimiva oppilashuolto, jota toteutetaan moniammatillisesti ja eri tahojen yhteistyönä.
Lastensuojelullista kuntoutusta psyykkisissä ja sosiaalisissa vaikeuksissa oleville lapsiperheille järjestetään erilaisissa laitoksissa.
Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut
Lasten ja nuorten päihde- ja huumehoitopalvelut ovat usein katkaisuhoito- tai laitoskuntoutustyyppisiä, jotta irrottautuminen päihteiden käytöstä onnistuisi. Osa laitoksista on tarkoitettu pelkästään lastensuojelun sijaishuollossa oleville lapsille. Lapsen huostaanottoon ja sijaishuoltoon voidaan turvautua vain, jos huostaanoton edellytykset täyttyvät.
Avohuollon palveluja tarjoavat muun muassa Nuorisoasemat. Nuorisoasemien palvelut on tarkoitettu nuorille, jotka ovat huolissaan omasta tai läheistensä päihteiden käytöstä. Palveluja voivat käyttää myös nuorten vanhemmat ja muut läheiset. Apua voi hakea päihteiden käytön aiheuttamien ongelmien lisäksi myös peliongelmaan tai liialliseen ajankäyttöön netissä. Nuorisoasemat ovat yleensä A-Klinikkasäätiön tai hyvinvointialueen järjestämää palvelua.
Hyvinvointialueen terveydenhuollon toimintayksikön on lapsi- ja perhekohtaisessa lastensuojelussa annettava asiantuntija-apua. Lisäksi terveydenhuollon viranomaisten on tarvittaessa järjestettävä lapsen tutkimus sekä hoito- ja terapiapalveluja lapselle. Lasten tarvitsemat seksuaalisen hyväksikäytön tai pahoinpitelyn selvittämiseen liittyvät palvelut tulee järjestää kiireellisinä.
Perhetyö ja tehostettu perhetyö
Perhetyö on sosiaalihuoltolain mukainen palvelu, eikä vaadi lastensuojelun asiakkuutta. Lastensuojelun asiakkaana oleva lapsi ja hänen perheensä ovat kuitenkin oikeutettuja saamaan tarvitessaan sosiaalihuoltolain mukaista perhetyötä tai lastensuojelulain mukaista tehostettua perhetyötä.
Perhetyön ja tehostetun perhetyön keskeinen ero näkyy työskentelyn intensiteetissä. Kaikelle perhetyölle on leimallista lähelle asiakasta viety ja perheen omia voimavaroja tukeva työskentely.
Sosiaalihuoltolain mukainen perhetyö
Perhetyö on asiakkaan ja hänen perheensä hyvinvoinnin tukemista. Tarkoituksena on perheen voimavarojen vahvistaminen ja vuorovaikutuksen parantaminen. Perhetyötä voidaan tehdä ehkäisevänä tai niin sanottuna korjaavana työnä ja sitä tehdään yleisimmin sosiaalitoimen, neuvolan, päivähoidon tai koulun yhteydessä.
Perhetyöllä tarkoitetaan perheen kotona tehtävää työtä, joka voi sisältää esimerkiksi keskusteluapua ja tukea arjen eri toiminnoissa. Perhetyö on käytännön avun ja psykososiaalisen tuen yhdistelmä, jossa keskeistä on aina lapsen edun turvaaminen. Sosiaalihuoltolain mukaista perhetyötä voidaan järjestää laaja-alaisesti ja matalalla kynnyksellä, esimerkiksi lastensuojelun tarvetta ehkäisevänä toimintana.
Lastensuojelun tehostettu perhetyö
Perhetyö on sosiaalihuoltolain mukainen palvelu, eikä vaadi lastensuojelun asiakkuutta. Lastensuojelun asiakkaana oleva lapsi ja hänen perheensä ovat kuitenkin oikeutettuja saamaan tarvitessaan sosiaalihuoltolain mukaista perhetyötä tai lastensuojelulain mukaista tehostettua perhetyötä.
Perhetyön ja tehostetun perhetyön keskeinen ero näkyy työskentelyn intensiteetissä. Kaikelle perhetyölle on tyypillistä lähelle asiakasta viety ja perheen omia voimavaroja tukeva työskentely.
Sosiaalihuoltolain mukainen perhetyö
Perhetyö on asiakkaan ja hänen perheensä hyvinvoinnin tukemista. Tarkoituksena on perheen voimavarojen vahvistaminen ja vuorovaikutuksen parantaminen. Perhetyötä voidaan tehdä ehkäisevänä tai niin sanottuna korjaavana työnä ja sitä tehdään yleisimmin sosiaalitoimen, neuvolan, päivähoidon tai koulun yhteydessä.
Perhetyöllä tarkoitetaan perheen kotona tehtävää työtä, joka voi sisältää esimerkiksi keskusteluapua ja tukea arjen eri toiminnoissa. Perhetyö on käytännön avun ja psykososiaalisen tuen yhdistelmä, jossa keskeistä on aina lapsen edun turvaaminen. Sosiaalihuoltolain mukaista perhetyötä voidaan järjestää laaja-alaisesti ja matalalla kynnyksellä, esimerkiksi lastensuojelun tarvetta ehkäisevänä toimintana.
Lastensuojelun tehostettu perhetyö
Tehostettu perhetyö on intensiivistä, usein perheen kriisitilanteeseen liittyvää tukea, jonka yhtenä elementtinä voidaan pitää myös kontrollia. Tehostettu perhetyö tulee järjestää monialaisena, mikäli perheen tuen tarve tätä edellyttää. Tarvittaessa tukea tulee olla perheen kanssa ympäri vuorokauden.
Perheet, jotka ohjautuvat tehostetun perhetyön piiriin, ovat yleensä haastavassa tilanteessa ja tarvitsevat erityistä tukea ja ohjausta. Tukimuotoa voidaan käyttää esimerkiksi huostaanoton tarpeen ehkäisemiseksi, mikä osaltaan kuvastaa toiminnan intensiteettiä.
Vaikka lastensuojelu voi velvoittaa perheen osallistumaan perhetyöhön, on työskentelyn lähtökohtana aina yhteistyö. Tehostetun perhetyön onnistumisen keskeinen edellytys on, että perhe tunnistaa muutostarpeet ja on motivoitunut työskentelemään ongelmiensa korjaamiseksi. Tehostetun perhetyön aloittamisesta, jakson pituudesta, seurannasta ja arvioinnista päätetään yhdessä lastensuojelun sosiaalityöntekijän ja perheen kanssa.
Perhekuntoutus
Lastensuojelun avohuollon tukitoimena voidaan järjestää myös perhekuntoutusta.
Kuntouttava sijoitus voidaan toteuttaa esimerkiksi lastensuojelulaitoksessa tai päihdehuollon hoitolaitoksessa, jossa on mahdollisuus monipuolisiin perhekuntoutuspalveluihin. Koko perheen sijoittaminen perhehoitoon on myös mahdollista. Perhekuntoutusta voidaan antaa myös raskaana olevalle päihteitä käyttävälle naiselle syntyvän lapsen terveyden turvaamiseksi. Sijoitus hoitoon ja kuntoutukseen perustuu vapaaehtoisuuteen.
Lastensuojelulain nojalla järjestettävän perhekuntoutuksen ajalta voi olla oikeus saada KELA:n myöntämää kuntoutusrahaa. Sen maksamisen edellytyksistä löytyy tarkempaa tietoa KELA:n sivuilta. Kuntoutusraha perhekuntoutuksen ajalta (KELA)
Perhekuntoutuksesta yleisesti
Perhekuntoutusta on tarjolla laitoksessa tapahtuvana ympärivuorokautisena ja päivämuotoisena kuntoutuksena. Lisäksi on tarjolla laitoksen yhteydessä olevia perheasuntoja, joihin perheille tarjottiin tehostettua tukea. Perhekuntoutus tapahtuu laitosympäristössä, joka erottaa sen asiakkaan kotona tapahtuvasta perhetyöstä.
Perhekuntoutus työmuotona soveltuu hyvin osaksi lastensuojelun avohuollon työskentelyä sekä huostaanoton lakkautustyöskentelyä. Sen on käytännössä todettu olevan tehokas apu myös tilanteissa, joissa on olemassa kodinulkopuolisen sijoituksen riski, mutta perhe on motivoitunut perhekuntoutukseen ja perhekuntoutusta on oikea-aikaisesti mahdollista perheelle tarjota.
Perhekuntoutuksessa tarjotaan kuntouttavaa toimintaa koko perheelle suunnitellusti ja tavoitteellisesti. Sen tavoitteena on lasten kasvuolosuhteiden turvaaminen, vanhempien tukeminen kasvatustehtävässä ja perheen omien voimavarojen vahvistaminen. Perheenjäsenten välisen vuorovaikutuksen tukeminen erilaisin toiminnallisin menetelmin, arjen taitojen harjoittelu ja säännöllisen päivärytmin vakiinnuttaminen ovat koko perheen kuntoutuksen kulmakiviä.
Perhekuntoutuksen sopivuus perheen jälleenyhdistämisessä
Lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä on velvollisuus tarkistaa huostassapidon edellytysten voimassaolo säännöllisesti pidettävien asiakassuunnitelmaneuvottelujen yhteydessä ja muulloinkin, kun se osoittautuu tarpeelliseksi. Päätös huostassapidon lakkaamisesta on tarvittaessa tehtävä viranomaisaloitteisesti.
Perheen jälleenyhdistämisvelvoite lisättiin lastensuojelulakiin perustuslakivaliokunnan ehdotuksesta sillä perusteella, että Suomen perustuslaki ja Euroopan ihmisoikeussopimus suojaavat jokaisen oikeutta nauttia yksityis- ja perhe-elämäänsä kohdistuvaa kunnioitusta.
Koko perheen tukemisella perhekuntoutuksen avulla on mahdollista riittävän huolellisesti valmistella perheen jälleenyhdistämistä. Tavoitteena on lapsen huostaanoton lopettaminen ja lapsen kotiutus turvallisesti ja lapsen edun mukaisella tavalla.