Tausta
Suomessa valtaosa 75 vuotta täyttäneistä asuu omassa kodissaan. Etäpalveluiden** avulla voidaan mahdollistaa iäkkäiden kotona asuminen mahdollisimman pitkään sekä tunnistaa sairastumisriskejä ja ehkäistä mahdollisesti kalliimpia, korjaavia toimia. Etäpalveluilla voidaan parantaa iäkkäiden turvallisuutta ja edistää yhteydenpitoa terveydenhuollon ammattilaisiin sekä sosiaalista kanssakäymistä perheen tai ystävien kanssa, joko henkilökohtaisesti tai ryhmämuotoisesti.
Iäkkäät suhtautuvat etäpalveluihin pääosin myönteisesti ja teknologiset ratkaisut on koettu toimiviksi, turvallisiksi ja saavutettavuutta lisääviksi sekä kustannustehokkaiksi vaihtoehdoiksi perinteisten palveluiden rinnalla. Käyttöön liittyvät haasteet ja aiemmat negatiiviset kokemukset voivat estää iäkkäiden etäpalveluiden käyttöä kotona. Näin ollen on tärkeää, että iäkkäät itse voivat osallistua palveluiden suunnitteluun. Erityisen tärkeää on riittävä kotona selviytymisen tukeminen sairaalasta kotiutuessa, jolloin komplikaatioiden riski on kasvanut.
Selite**Terveydenhuollossa etäpalveluilla tarkoitetaan asiakkaan terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää hoidon, ohjauksen ja tukemisen toteutumista etäteknologioita, kuten puhelin- ja videoyhteyksiä, hyödyntämällä. Etäpalvelu on reaaliaikaista ääni- tai videoyhteydellä tuotettua palvelua, jossa voidaan hyödyntää aiemmin tuotettua tietoa. Etäteknologiaa käytetään muun muassa lääkehoidon ja ruokailun varmistamiseen. Lisäksi erilaisia turvapalveluja kuten turvarannekkeita, valvonta- ja kulunseurantalaitteita sekä oven avauksesta hälyttäviä ovivahteja on myös otettu käyttöön monilla alueilla. Tässä Näyttövinkissä etäpalveluilla tarkoitetaan erityisesti viestintään ja etäseurantaan kohdennettujen etälaitteiden käyttöä, joiden avulla terveydenhuollon ammattilaisten on mahdollista pitää yhteyttä iäkkäiden henkilöiden kanssa tai seurata heidän terveydentilaansa.
Tulokset
Etäpalveluiden avulla voidaan vähentää sairaalasta kotiutuneiden korkeassa uusintakäyntiriskissä olevien iäkkäiden:
- riskiä suunnittelemattomiin uusintakäynteihin sairaalassa*
- (n = 9 tutkimusta, RR = 0,59, 95 % CI 0,45–0,77, z = 3,94, p < 0,001; Chi2 = 20,65, p = 0,01, I2 = 56 %)
- kuolleisuutta*
- (n = 4 tutkimusta, RR = 0,72, 95 % CI 0,53–0,98, z = 2,12, p = 0,03; Chi2 = 2,30, p = 0,68, I2 = 0 %)
On myös viitteitä siitä, että etäpalveluiden avulla voidaan edistää korkeassa uusintakäyntiriskissä olevien iäkkäiden elämänlaatua* (n = 7 tutkimusta, SMD = 0,24, Z = 2,04, p = 0,04; Chi2 = 60,19, p < 0,00001, I2 = 83 %), mutta tutkimusten välinen vaihtelu (heterogeenisyys) on suurta, joten tuloksiin on suhtauduttava varauksella.
*Verrattuna tavanomaiseen hoitoon. Huom. Tällä voidaan tarkoittaa esimerkiksi, että kontaktia ei ole lainkaan kotiutumisen jälkeen tai erilaisia kasvokkain tapahtuvia seurantamenetelmiä.
Yhteenveto
Näyttövinkin pohjana toimivassa järjestelmällisessä katsauksessa todettiin sairaalasta kotiutuneiden iäkkäiden henkilöiden saamien etäpalveluiden vähentävän kuolleisuutta sekä riskiä suunnittelemattomiin uusintakäynteihin sairaalassa. Katsauksen laatijat suosittelevat liittämään etäpalveluita osaksi sairaalasta kotiutumisen suunnitelmaa niille iäkkäille, joiden arvioidaan olevan erityisessä riskissä palata suunnittelemattomasti sairaalaan saman vaivan vuoksi. Esimerkkinä etäpalveluista puhelinkontaktit voivat olla helppo ja kustannustehokas menetelmä ikääntyneiden hoidossa, sillä ne eivät vaadi monimutkaisen teknologian käytön hallintaa tai uusia kalliita laitteita.
Aineisto ja menetelmät
Näyttövinkki perustuu vuonna 2023 julkaistuun järjestelmälliseen katsaukseen1 , jonka tarkoituksena oli tunnistaa ja koota yhteen sairaalasta kotiutumisen yhteydessä tarjottujen etäpalveluiden vaikutuksia terveyteen liittyviin hoitotuloksiin iäkkäillä suuressa uusintakäyntiriskissä olevilla aikuisilla. Katsaukseen sisällytettiin 14 tutkimusta (n = 3517 tutkittavaa). Tutkimukset oli toteutettu Australiassa (n = 4), Italiassa (n = 2), Yhdysvalloissa (n = 2), Argentiinassa (n = 1), Kanadassa (n = 1), Kiinassa (n = 1), Ranskassa (n = 1), Singaporessa (n = 1) ja Tanskassa (n = 1). Katsauksen menetelmällinen toteutus on kuvattu yksityiskohtaisemmin alkuperäisessä julkaisussa1 . Katsauksen laatu arvioitiin JBI:n järjestelmällisen katsauksen arviointikriteeristöllä***.
Käyttökelpoisuus Suomessa
Tuloksia voidaan soveltaa suomalaiseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon, jossa iäkkäiden etäpalveluita hyödynnetään jo esimerkiksi kotihoidon ja asiakkaan välisessä yhteydenpidossa videoyhteyden välityksellä tai välittämällä tietoja ja dokumentteja älypuhelimella. Etäpalveluiden käytössä on huomioitava, että palveluiden soveltuvuutta seurataan tapauskohtaisesti. Lisäksi monet palvelut edellyttävät omaa tietokonetta tai mobiililaitetta sekä vahvaa tunnistautumista, jollaisia ei kaikilla iäkkäillä ole käytössään.
Lisätietoa
- Etäpalveluita koskeviin periaatteisiin voi tutustua esimerkiksi: Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) https://valvira.fi/sosiaali-ja-terveydenhuolto/etapalvelut
- Hotus-hoitosuositus®: Etäyhteydellä toteutettava pitkäaikaissairautta sairastavan omahoidon ohjaus https://hotus.fi/hoitosuositus/
Näyttövinkin laatijat
Heino, Helena, th, AmO, TtM-opiskelija,Turun yliopisto
Eränen, Maria, sh, TtM-opiskelija, Turun yliopisto
Järvinen, Outi, th, TtM-opiskelija, Turun yliopisto
Niela-Vilén, Hannakaisa, kätilö, TtT, dosentti, yliopistonlehtori, Turun yliopisto
Palonen, Mira, sh, TtT, dosentti, erikoistutkija, Hoitotyön tutkimussäätiö sr
Moksén, Sanna, sh, TtM, osastonhoitaja, digihoitaja, Pirkanmaan hyvinvointialue (PIRHA)
Manner, Taru, sh, TtM, digitalisaation hankepäällikkö, Pirkanmaan hyvinvointialue (PIRHA)
Editointi: Silja-Elisa Eskolin, nuorempi tutkija ja Mira Palonen, Hoitotyön tutkimussäätiö sr
Sources
Attachments
nayttovinkki-2-2025
Type:
PDFSize:
184.5 KBUploaded:
01/04/2025 15:54