Millaisin keinoin sairaala- tai pitkäaikaishoidossa olevien ikääntyneiden ravitsemustilaa voidaan parantaa?

Tausta

Sairaalapotilailla vajaaravitsemuksen yleisyys on 20–60 % korkean tulotason maissa. Sairauteen liittyvällä vajaaravitsemuksella tarkoitetaan tilaa, jossa saatavien ravintoaineiden määrä ei vastaa tarvetta ja krooninen sairaus aiheuttaa energian ja typen tarvetta lisäävän tulehduksen. Vajaaravitsemuksella on monia haitallisia seurauksia. Se hidastaa sairauksista ja leikkauksista toipumista, lisää komplikaatioita ja kuolleisuutta sekä heikentää elämänlaatua. Vajaaravitsemuksen toteaa ravitsemusterapeutti tai lääkäri, kun taas vajaaravitsemusriskiseulonnan (esim. NRS 2002- tai MUST-menetelmä) tekee yleensä hoitotyöntekijä. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos suosittelee, että ravitsemushoito kuuluu järjestelmällisesti osaksi potilaiden kokonaishoitoa. Ravitsemushoidolla voi olla mahdollista muun muassa lisätä potilaiden tai asiakkaiden nautitun energian (kcal) ja proteiinin määrää, lihasmassan määrää, toimintakykyä ja liikkumista sekä vähentää kuolleisuutta.

Tulokset

Ikääntyneen avustaminen ruokailussa, vapaaehtoisten tarjoama tuki, vuorovaikutus, sanallinen rohkaisu, positiivinen vahvistaminen ja motivointi sekä välipalojen tarjoaminen voivat lisätä
  • ikääntyneen painoa ja nautitun energian määrää
  • ikääntyneen ja hoitohenkilökunnan myönteisiä kokemuksia ruokailusta
  • ikääntyneen toimintakykyä ja itsenäisyyttä
  • syömiseen käytettyä aikaa
*Lisäksi hyvä ruokailuasento, avustavan henkilön oikea sijoittuminen suhteessa avustettavaan sekä lautasen ja ruokailuvälineiden optimaalinen sijoittelu ovat tärkeitä erityisesti aivoverenkiertohäiriön sairastaneen henkilön ruokailussa avustettaessa.
Ikääntyneen ohjaaminen, esimerkiksi toistamalla oppiminen (spaced retrieval (SR), learning by repeating), Montessorimenetelmä** tai ravitsemusterapeutin konsultaatio voivat
  • lisätä nautitun energian ja proteiinin määrää
  • lisätä itsenäistä ruokailua ja vähentää ahdistusta
  • parantaa elämänlaatua ja mahdollisesti vähentää takaisin sairaalaan joutumista
  • vähentää haasteita ruokailussa
Monipuolisten välipalojen sekä buffet/ravintolatyylisen ruuan tarjoaminen voivat
  • lisätä painoa ja energian saantia
  • parantaa ikääntyneen kokemusta ruokailusta
Ruokailuympäristön miellyttävyys, kuten häiriötön ruokailuaika, positiivinen tunnelma, musiikki, rohkaiseminen, perhetyylinen ruokailuhetki, riittävä valaistus, akvaario ruokailutilassa, kodinomainen kalustus, kattaukseen lisätty kontrasti ja/tai punaiset lautaset voivat
  • lisätä ikääntyneen nauttiman ruuan määrää
  • lisätä kustannusvaikuttavuutta (ruokailuun liittyvät interventiot ovat edullisia toteuttaa ja parantavat ikääntyneiden toimintakykyä ravitsemustilan parantumisen kautta).
  • vähentää ikääntyneiden ahdistuneisuutta ja levottomuutta
Ravintorikkaat välipalat, ravintolisät sekä ruuan täydentäminen, rikastaminen (suurempi määrä = enemmän kaloreita) ja tiivistäminen (enemmän kaloreita pienemmässä määrässä) voivat
  • lisätä ikääntyneiden BMI:tä sekä painoa
  • lisätä ikääntyneiden nautitun energian ja proteiinin määrää
Henkilökunnan tai omaisten osaamisen lisääminen osallistumalla ravitsemukseen ja ruokailussa avustamistaitoihin liittyvään koulutukseen sekä keskusteluryhmiin voivat
  • parantaa ikääntyneen ravitsemustilannetta
  • lisätä ikääntyneen painoa
  • edistää ikääntyneen voimavaroja toteuttaa itsehoitoa
  • lisätä tietoa sekä parantaa hoitohenkilökunnan asennetta ikääntyneitä ihmisiä kohtaan
Moniammatillinen ruokailun edistämiskulttuuri, kuten yhteistyö ja moniammatillinen lähestymistapa ruokailua koskevien esteiden tunnistamiseksi, voi
  • edistää ruokailun nostamista tärkeäksi asiaksi
  • lisätä ikääntyneiden elämänlaatua
Moniosaiset interventiot
  • Ravintolisät yhdistettynä ohjaukseen voivat parantaa Mini Nutritional Assesment (MNA) - pisteitä ja puristusvoimaa
  • Perhetyylinen ruokailutilanne ja henkilökunnan koulutus saattavat lisätä vuorovaikutusta ja nautitun ruuan määrää
  • Ruokailun avustaminen, musiikki (ravintolaympäristön luominen) ja muutos rutiineihin voi lisätä energian saantia ja ikääntyneen painoa
  • Ohjaaminen, ruuan täydentäminen sekä välipalat voivat lisätä nautitun ruuan määrää
  • Ravintolisät yhdistettynä liikuntaan voivat lisätä voimaa ja askelnopeutta
  • Ohjaus ja ravitsemuksen edistäminen voivat edistää proteiinin saantia ilman muutosta BMI:ssä ja MNA-pisteissä
**Montessorimenetelmässä lähtökohtana on jokaisen toimintakyvyn ja mieltymysten tunteminen. Periaatteita ovat toimintakyvyn tukeminen, apuvälineiden ja ympäristön hyödyntäminen sekä henkilön sitouttaminen vastuuroolien avulla.
Millaisin keinoin sairaala- tai pitkäaikaishoidossa olevien ikääntyneiden ravitsemustilaa voidaan parantaa?

Yhteenveto

Näyttövinkissä esitettyjen tulosten perusteella vaikuttavia tapoja parantaa ikääntyneiden potilaiden ravitsemustilaa ovat avustaminen ja ohjaaminen sekä ruuan tarjoamiseen, ruokailuympäristöön ja runsasenergisiin ruokiin panostaminen. Lisäksi moniosaiset interventiot ja moniammatillinen ruokailun edistämiskulttuuri todettiin vaikuttaviksi menetelmiksi. Tulokset tarjoavat tärkeää tietoa hyödynnettäväksi sosiaali- ja terveydenhuollossa ikääntyneiden potilaiden hyvän ravitsemustilan edistämiseksi.

Käyttökelpoisuus Suomessa

Katsauksen tulokset ovat sovellettavissa Suomen sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Tuloksia voidaan hyödyntää vajaaravitsemuksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisessä. Lisäksi tuloksia voidaan hyödyntää terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa sekä osaamisen tukemisessa.
THL on vuonna 2023 julkaissut päivitetyn Ravitsemushoitosuosituksen, josta löytyy tietoa sekä ravitsemustilan arvioinnin, että riittävän ravitsemustilan tukemiseksi: https://www.julkari.fi/handle/10024/146233

Aineisto ja menetelmät

Näyttövinkki perustuu vuonna 2022 julkaistuun katsausten katsaukseen, jonka tarkoituksena oli kartoittaa vaikuttavia interventioita ikääntyneiden hyvän ravitsemustilan edistämiseksi. Katsauksessa oli mukana yhteensä 13 järjestelmällistä katsausta, yksi scoping-katsaus ja yksi mixed-method-katsaus. Alkuperäiskatsaukset oli toteutettu yhdeksässä eri maassa Pohjois-Amerikan, Aasian, Euroopan ja Australian mantereilla. Tutkimuksiin osallistuneet olivat yli 65-vuotiaita sairaala- tai pitkäaikaishoidossa olevia henkilöitä. Tulosten pohjana käytetyssä järjestelmällisessä katsauksessa oli mukana tutkimuksia, joissa ravitsemusta tuettiin energia- ja proteiinijuomilla sekä välipaloilla. Katsaus ei sisältänyt tutkimuksia koskien suoraan verenkiertoon tai maha-suolikanavaan (esim. nenämahaletkun tai PEG-letkun kautta) annettavasta ravitsemuksesta. Katsauksen menetelmällinen toteutus on kuvattu yksityiskohtaisemmin alkuperäisessä julkaisussa. Katsauksen laatu arvioitiin JBI:n arviointikriteeristöllä.*
**Katsauksen laatu: 9/10 (JBI: Checklist for Systematic Reviews and Research Syntheses.)

Näyttövinkin laatijat

Marin, Kaisa 1, sh, TtM, nuorempi tutkija
Kotila, Jaana 2, sh, TtM, kehittämispäällikkö
Hamari, Lotta 1, ft, TtT, vanhempi tutkija
Holopainen, Arja 1, sh, TtT, tutkimusjohtaja
Parisod, Heidi 1, th/sh, TtT, vanhempi tutkija
Kemppainen, Tarja, THM, FT, laillistettu ravitsemusterapeutti

Editoija: Hamari, Lotta 1, ft, TtT, vanhempi tutkija
1 Hoitotyön tutkimussäätiö (Hotus), 2 HUS


Highlight

Sources

Attachments

nayttovinkki-4-2023

Type:

PDF

Size:

247.12 KB

Uploaded:

03/05/2023 10:54