Tietoa hoito- ja hoivatyötä tekeville: Milloin tarvitaan suojaimia?
Tässä esityksessä käydään läpi milloin hoito- ja hoivatyössä tarvitaan suojaimia osana infektiotorjunnan tavanomaisia varotoimia.
Kohderyhmänä on erityisesti ympärivuorokautista pitkäaikaista hoitoa ja hoivaa tarjoavien toimintayksiköiden hygieniayhdyshenkilöt ja muu henkilöstö.
Hoitotyössä tarvitaan suojaimia, koska niiden käyttö on osa tavanomaisia varotoimia, joita tulee noudattaa kaikkien sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden hoidossa ja huolenpidossa riippumatta siitä tiedetäänkö asiakkaan sairastavan tarttuvaa tautia. Tavanomaisista varotoimista on oma esityksensä. Oikein käytettynä kertakäyttösuojaimet suojaavat henkilökuntaa ja työvaatteita mikrobeilta ja vähentävät niiden leviämistä hoitoympäristöön ja asukkaisiin. Useimmiten hoitotyössä käytettäviä suojaimia ovat suojakäsineet, suojaesiliina ja suu-nenäsuojus. Työnantajan velvollisuus on tarjota työntekijöilleen työssä tarvittavat suojaimet ja koulutusta niiden käyttöön, ja toisaalta työntekijän velvollisuus on käyttää suojaimia annettujen ohjeiden mukaan.
Yleisimmin hoitotyössä käytettäviä suojaimia ovat varmasti suojakäsineet. Kertakäyttöisten tehdaspuhtaiden suojakäsineiden tehtävänä on suojata työntekijää vereltä ja eritteiltä ja toisaalta myös ihoa ärsyttäviltä aineilta. Oikein käytettynä suojakäsineet vähentävät mikrobien siirtymistä työntekijästä asukkaaseen ja hoitoympäristöön sekä päinvastoin hoitoympäristöstä ja asukkaasta työntekijään.
Suojakäsineitä on tärkeää käyttää oikeissa tilanteissa, mutta toisaalta niiden tarpeetonta käyttöä tulee välttää. Käsineitä tarvitaan silloin, kun käsitellään verta tai eritteitä, tai kun koskee kontaminoitunutta hoitoympäristöä ja/tai hoitovälineitä. Käsineitä tarvitaan myös kun kosketaan haavoihin, rikkoutuneeseen ihoon tai limakalvoihin. Käsineiden käyttö on osa kosketusvarotoimia esimerkiksi MRSA-kantajan hoidossa. Käsineitä käytetään myös ihoa ärsyttäviä aineita, kuten desinfiointiaineita käsitellessä. Käsineitä ei kuitenkaan yleensä tarvita silloin, kun kosketaan terveeseen ihoon esimerkiksi verenpainetta mitatessa, hiuksia kammatessa tai taluttaessa asukasta. Yleensä myös ruokatarjottimen voi viedä asukkaalle puhtain paljain käsin.
Käsineiden käyttö ei koskaan saa johtaa mun käsihygienian laiminlyömisen, mikä tarkoittaa sitä, että käsineet puetaan aina desinfioituihin ja kuiviin käsiin. Kädet desinfioidaan myös aina välittömästi käsineiden riisumisen jälkeen. Käsineet ovat myös asukas- ja työvaihekohtaisia, mikä tarkoittaa sitä, että ne vaihdetaan aina tehtävästä toiseen siirryttäessä. Puhtaaseen kosketaan aina puhtailla käsineillä. Käsineet kädessä ei saa liikkua paikasta toiseen, ei keräillä tavaroita, eikä tarpeettomasti kosketella hoitoympäristön pintoja. Kertakäyttökäsineitä ei koskaan pestä eikä desinfioida, vaan ne laitetaan välittömästi käytön jälkeen jäteastiaan.
Usein lähihoidossa tarvitaan myös suojaesiliina suojaamaan työasua eritteiltä ja kastumiselta. Suositeltavinta on käyttää kertakäyttöistä hihallista suojaesiliinaa. Sitä tarvitaan esimerkiksi kun on vaara veri- tai eriteroiskeista. Tällaisia tilanteita syntyy esimerkiksi vuodepotilasta hoidettaessa ja haavahoitojen yhteydessä. Esiliinan käyttö on myös osa kosketusvarotoimia. Jos kuitenkin käytetään monikäyttöistä suojaesiliinaa esimerkiksi avustaessa asukasta peseytymisessä, tulee esiliinan olla tilanne- ja asukaskohtainen ja se laitetaan pesuun heti käytön jälkeen.
Kertakäyttöisen suu-nenäsuojuksen tarkoitus on suojata sekä asukasta että työntekijää pisarateitse leviäviltä mikrobeilta ja eriteroiskeilta. Suu-nenäsuojusta tarvitaan siis silloin kun on vaara eriteroiskeista. Suu-nenäsuojuksen käyttö on myös osa pisaravarotoimia esimerkiksi hoidettaessa influenssasairasta asukasta ja työskennellessä alle metrin etäisyydellä tällaisesta asiakkaasta.
Suu-nenäsuojainta käyttäessä on huomioitava, että sitä ei käytön aikana saa laskea kaulalle vaan se laitetaan käytön jälkeen välittömästi suoraan jäteastiaan. Joskus on tarve suojautua myös suojalaseilla tai visiirillä varustetulla suu-nenäsuojaimella esimerkiksi kovin yskivää ja pärskivää influenssapotilasta hoidettaessa.
Suojaimet puetaan aina vasta kun niitä tarvitaan ja ne riisutaan välittömästi käytön jälkeen, mieluiten asukashuoneessa. Jos käytetään samanaikaisesti useita eri suojaimia on niiden pukemis- ja riisumisjärjestykseen syytä kiinnittää huomiota.
Ensin desinfioidaan kädet ja sitten puetaan suu-nenäsuojus ja esiliina, jonka jälkeen kädet desinfioidaan uudelleen ennen suojakäsineiden pukemista. Riisuessa on syytä välttää tilannetta, jossa likaantuneista suojaimista voisi levitä mikrobeja hoitoympäristöön tai iholle. Ensin riisutaan suojakäsineet ja suojaesiliina, jonka jälkeen desinfioidaan kädet ennen suu-nenäsuojaimen riisumista omilta kasvoilta. Tämän jälkeen lopuksi desinfioidaan kädet vielä uudelleen.
Kuten alussa todettiin, kaikkien asiakkaiden hoidossa tulee noudattaa tavanomaisia varotoimia, mutta toisinaan niiden lisäksi tarvitaan myös esimerkiksi kosketusvarotoimia MRSA-kantajan tai oksennus-ripulitautia sairastavan hoidossa. Suojainten käytön kannalta se tarkoittaa sitä, että suojakäsineitä ja suojaesiliina käytetään myös asukkaan lähiympäristöön koskettaessa. Pisaravarotoimia tarvitaan esimerkiksi influenssaa sairastavan hoidossa ja tällöin suu-nenäsuojusta käytetään lähihoidossa työskennellessä alle metrin säteellä asukkaasta.
Hyvästä käsihygieniasta on äärimmäisen tärkeää huolehtia ennen suojainten pukemista ja välittömästi niiden riisumisen jälkeen. Suojaimet on hyvä säilyttää alkuperäispakkauksessaan mielellään asukashuoneessa, ne puetaan ja riisutaan asukashuoneessa ja ne ovat asukas- ja työvaihekohtaisia. Niiden kanssa ei siis kuljeta käytävillä, haeta tavaroita tai kosketa esimerkiksi tietokoneen näppäimistöön. Kertakäyttösuojaimet laitetaan aina välittömästi roskiin käytön jälkeen.
Lisätietoa infektioiden ehkäisystä ja tartuntojen torjunnasta löytyy THL:n infektiotaudit-verkkosivustolta.