Taustaa
Suomessa on yli miljoona yli 65-vuotiasta kansalaista. Heistä suurin osa toimii arjessaan itsenäisesti ja yhteiskunnan erilaisissa verkostoissa aktiivisesti kuten perheidensä tukena, tekemällä vapaaehtoistyötä ja harrastamalla yksin tai yhdessä. Hyvät sosiaaliset suhteet ja yhteisöllisyyden kokemukset ovat yhteydessä elämänlaatuun sekä koettuun tyytyväisyyteen ja terveyteen. Sosiaalisten tarpeiden täyttyminen on yhteydessä hyvään itsetuntoon ja tyytyväisyyteen huolimatta sairauksista ja toimintakyvyn rajoituksista sekä pidempään itsenäiseen elämään. Toisaalta osa ikääntyneistä kokee yksinäisyyttä, jonka on todettu olevan eräs keskeinen kuolleisuutta lisäävä riskitekijä. Ikääntyneiden yksilölliset sosiaaliset tarpeet tulisi huomioida yksinäisyyden välttämiseksi, sillä osallistuminen ja osallisuus sekä liittymisen tunne ovat ihmisten perustarpeita5 . Sosiaaliset tarpeet tulee huomioida erityisesti niiden ikääntyneiden elämässä, jotka käyttävät kotihoidon palveluja, ja joilla ei ole aktiivisia läheisverkostoja.
Tulokset
Sosiaalisten tarpeiden monimuotoisuus ja yksilöllisyys, sillä
- sosiaaliset tarpeet rakentuvat elämänkulun aikana eri tavoin, mm. persoonallisuus ja kulttuuri vaikuttavat ikääntyneiden tarpeisiin ja odotuksiin sosiaalisista verkostoista
Sosiaalisten suhteiden läheisyyden ja etäisyyden säätelemisen kunnioittaminen, sillä
- yhtäältä ikääntyneiden sosiaaliset verkostot pienevät luonnostaan eläkkeelle siirtymisen jälkeen ja iän karttuessa, jolloin läheisverkostojen merkitys korostuu
- toisaalta harrastus- ja ystäväverkostot laajenevat
- vanhuuden ikävaiheen menetyksiä ja muutoksia voidaan käsitellä oman sukupolven edustajien kanssa ja yhteisyyden kokemukset voivat muodostua merkityksellisiksi
Sosiaalisten suhteiden merkitysten ymmärtäminen, sillä
- sosiaalisissa verkostoissa annetaan ja vastaanotetaan sosiaalista tukea kuten konkreettista apua, emotionaalista, tiedollista sekä arviointi- ja päätöksentekotukea
- sosiaalisen yhteisyyden ja terveyden väliset vaikutukset ilmenevät molempiin suuntiin; vähäinen yhteys saattaa jopa lisätä fyysisen terveyden alentumisen riskiä kun taas sosiaaliset suhteet ylläpitävät ikääntyneiden itsenäistä suoriutumista
- verkostojen rakenne ja toiminta sekä niiden merkitys ilmenevät läheisverkostossa tunnesiteinä ja muissa verkostoissa asemaan sekä käyttäytymiseen liittyvinä tekijöinä kuten osaamisen ja kunnioituksen kokemuksina
Sosiaalisten tarpeiden ja vastavuoroisuuden ymmärtäminen, sillä
- ikääntyneet eivät halua tulla kohdelluksi vain sairaina, heikkoina avun tarvitsijoina, vaan myös hyödyllisinä, osaavina ja itsenäisinä kansalaisina, mikä vahvistaa ikääntyneiden kokemusta oman elämän merkityksellisyydestä
Yhteenveto
Jokaisella yksilöllä on oikeus sosiaalisten tarpeidensa huomioon ottamiseen. Erityisesti yksinäisyyttä kokevien ikääntyneiden tulisi saada kokea sosiaalista yhteisyyttä erilaisissa sosiaalisissa verkostoissa yksilöllisten tarpeidensa pohjalta. Sosiaaliset tarpeet ovat kulttuurisesti ja yksilöllisesti monimuotoisia sisältäen tekijöitä, jotka suoraan tai välillisesti vahvistavat terveyttä ja hyvinvointia sekä lisäävät elämän merkityksellisyyttä annettuna ja vastaanotettuna sosiaalisena tukena. Elämänkulkuun kuuluu ikääntyminen ja ikääntymiseen puolestaan kuuluu oikeus elää yksilöllistä sosiaalista elämää.
Aineisto ja menetelmät
Näyttövinkki perustuu vuonna 2018 julkaistuun tasoltaan hyvään katsaukseen, jossa selvitettiin yli 65-vuotiaiden kotona asuvien ikääntyneiden sosiaalisia tarpeita* . Katsaukseen hyväksyttiin 15 tutkimusta. Tutkimukset olivat menetelmiltään laadullisia (n = 5), määrällisiä (n = 8) tai monimenetelmällisiä (mixed methods) (n = 2). Tulosten kuvaamisessa hyödynnettiin SCM-mallia (Social Convoy Model), SST-teoriaa (Socio-emotional Selectivity Theory) ja SPF-SA teoriaa (Social Production Function Theory of Successful Aging). Katsauksen menetelmällinen toteutus on kuvattu yksityiskohtaisemmin alkuperäisessä julkaisussa. Katsauksen laatu arvioitiin JBI:n järjestelmällisen katsauksen arviointikriteeristöllä** .
Käyttökelpoisuus Suomessa
Katsauksen tuloksia voidaan soveltaa Suomessa, sillä esimerkiksi kotihoito on pitkälti keskittynyt ainoastaan ikääntyneiden tarvitsemiin hoitotoimenpiteisiin ja heidän perustarpeista (ravinto, puhtaus) huolehtimiseen ja niissä avustamiseen sekä nykyisin myös kuntoutumisen edistämiseen. Samalla myös ikääntyneiden sosiaaliset tarpeet useimmiten ohitetaan tai niiden oletetaan toteutuvan työn ohessa. Yksilölliset sosiaaliset tarpeet ovat erilaisiin verkostoihin ja niissä tapahtuvaan keskinäiseen vuorovaikutukseen liittyviä odotuksia (perhe-, ystävä- ja harrastuspiirit). Siten iäkkäiden sosiaalisten tarpeiden toteutumisesta tulee huolehtia myös kotihoidossa ja muissa ikääntyneille suunnatuissa palveluissa.
Näyttövinkin laatijat
Pikkarainen Aila, tt, THM, KM, lehtori, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Hyvinvointi, sosiaali- ja terveysala
Saarela Kaisa-Mari, ft, TtM, väitöskirjatutkija, Oulun yliopisto, ProKuntoutus
Konttila Jenni, sh, TtT, post doc-tutkija, Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto
Editoija: Tuija Leppäkoski, tutkija, TtT, Hotus
Sources
Attachments
nayttovinkki-10-2021
Type:
PDFSize:
259.93 KBUploaded:
03/12/2021 14:21