Mitä ovat tavanomaiset varotoimet?
Kerron aiheesta tavanomaiset varotoimet hoito- ja hoivatyötä tekeville. Tavanomaiset varotoimet ovat lähes taianomaiset varotoimet, koska oikein käytettynä ne merkittävästi vähentävät mikrobien ja tartuntatautien siirtymistä asukkaasta henkilökuntaan, henkilökunnasta asukkaaseen sekä asukkaasta toiseen. Koska tavanomaiset varotoimet ovat näin tehokkaat ja hyvät toimiessaan oikein, aika-ajoin kannattaa yksiköissä miettiä, että ne omassa yksikössä toimivat. Niitä kannattaa hetkittäin pysähtyä tarkastelemaan.
Tavanomaisia varotoimia ovat asiakkaan ja vierailijoiden ohjaus, huoneen valinta ja varustelu, käsihygienia, työvaatetus, suojaimet, pisto- ja viiltotapaturmaehkäisy, eritetahrojen huolellinen poisto sekä hoitoympäristöstä huolehtiminen. Näistä tavanomaisista varotoimista kaikista tärkeimmät ovat käsihygienia ja suojaimet, ja niistä on sen takia tehty oma luentonsa. Tässä luennossa käsittelen muita kohtia.
Työasulla tarkoitetaan sitä vaatetta, joka päällä tehdään työvuoron aikana hoitotyötä tai siivoustyötä. Työvaatteilla tarkoitetaan asua, joka vaihdetaan päälle kun tullaan töihin ja vaihdetaan pois päältä töistä lähtiessä. Työasun täytyy olla lähihoitajatyössä ja siivoustyötä tehtäessä lyhythihainen. Pitkät hiukset ja pitkä parta pidetään kiinni työvuoron ajan.
Asukkailla usein on omat huoneet, mutta kun he tulevat yhteisiin tiloihin yhteiseen hoitoympäristöön, on tavoitteena, että heillä on päällä puhtaat vaatteet ja heidän kätensä olisivat puhtaat, joko huolella pestyt tai desinfioidut. Hoitoympäristön siivouksesta huolehtivilla tulee olla perehdytys siihen, että he osaavat siivota juuri hoitoympäristöjä. Yksiköllä tulisi olla kirjallinen siivoussuunnitelma, josta käy ilmi esimerkiksi siivouksen työjärjestys. Tämä helpottaa merkittävästi niitä tilanteita, jolloin yksikössä on esimerkiksi lyhytaikainen sijainen.
Viikottaisessa siivouksessa huolehditaan erityisesti ne asukashuoneet, joissa on vain yksi asukas, jolloin viikkosiivous on riittävä. Jos asukas tuhrii tai tahraa huonetta, se tarvittaessa siivotaan useammin. Viikkosiivouksen kuuluu myös se, että yksikön yhteiset tilat käydään huolellisesti niinä päivinä läpi.
Päivittäin siivotaan yhteisissä tiloissa erityisesti kosketuspintoja. Yksikön keittiön kosketuspintoihin kiinnitetään huomiota, erityisesti niihin kosketuspintoihin, joita henkilökunta koskettelee ennen ruoanjakoa kuten kahvat ja hana. Yhteisten tilojen nojat ja valokatkaisijat pyyhitään kerran päivässä. Yksikön ruokapöydät pyyhitään joka ruokailun jälkeen. Henkilökunnan tiloista huolehditaan myös kahvat, näppäimistöt ja henkilökunnan puhelin. Luetellut kosketuspinnat pyyhitään yleispesuaineella, mutta yhteiskäytössä olevissa vessoissa ja kylpyhuoneissa, jotka myös siivotaan päivittäin, pesuaineena käytetään puhdistus- ja desinfektioainetta, joka myös pesee tai puhdistaa. Pelkkä alkoholi ei ole riittävä näille pinnoille.
Pinnat, jotka puhdistetaan joka asukkaan kontaktin välillä, ovat hoitotarvikkeet, esimerkiksi nostolaite, joka puhdistetaan yleispesuaineella. Suihkutuolit, suihkubritsit ja suihkulaveri puhdistetaan puhdistavalla ja desinfioivalla aineella.
Koska eritteissä on niin paljon mikrobeja, eritteet poistetaan välittömästi kun niitä joltain pinnalta löytyy. Tällä tarkoitetaan kaikkia ihmisestä irtoavaa eritettä: virtsaa, ulostetta, sylkeä, oksennusta ja verta. Silloin kun puhutaan eritetahrasta, tarkoitetaan, että eritettä on paikassa, jonne se ei kuulu. Eritetahrojen poisto on tärkeää ja eritetahrojen poistoa varten joka yksikössä tulee olla eritteitä varten tarkoitettu desinfektioaine valmiiksi valittuna ja että kaikki henkilökunnan jäsenet tietävät missä se on. Eritetahrapoistoaineen täytyy olla läpäissyt testi EN13697 ja olla joko klorilli- tai peroksygeenipohjainen.
Eritetahrat poistetaan kaksivaiheisesti. Kun eritetahra löydetään, ensin desinfioidaan kädet ja puetaan suojakäsineet, sen jälkeen erite imeytetään esimerkiksi käsipaperiin, minkä jälkeen eritealueen päälle kaadetaan eritetahradesinfektioainetta, annetaan vaikuttaa hetki ja pyyhitään pois. Sen jälkeen poistetaan käsineet, desinfioidaan kädet uudelleen ja huolehditaan roskat asianmukaisesti pois. Kuivissa eritetahroissa tai ihan pienissä eritetahratäplissä voidaan käyttää yksivaiheista eritetahradesinfektiota, mutta silloin eritetahradesinfektioaineen pitoisuuden tulee olla vahvempi. Oleellista on, että aina kun yksikössä käytetään eritetahrojenpoistoainetta, tulee tietää mikä on oikea vahvuus. Eritetahrapoistoaineen käyttöohjeeseen täytyy perehtyä huolellisesti etukäteen.
Pyykinpesun kulmakivi on se, että likainen ja puhdas pyykki eivät saa joutua kosketuksiin toistensa kanssa. Pyykki viedään pesuhuoneeseen niin, että sitä ei pölytetä ympäriinsä ja että se on mahdollisimman tiiviisti pakattu. Yksikön yksikön omien liinavaatteiden ja yksikön ostamien vaatteiden tulee kestää vähintään 60 asteen pesu. Pesukonetta ei saa täyttää liian täyteen, jotta pyykki pystyy koneessa pyörimään ja pesukone pystyy huolellista työtä tekemään. Pyykinpesukoneen luukkua ja kantta täytyy pyyhkiä säännöllisesti. Puhdasta pyykkiä käsitellään aina desinfioiduin käsin ja esimerkiksi viikkaus tehdään puhtailla pinnoilla. Jos käytetään pesulaa, toimitaan pesulan ohjeiden mukaisesti.
Kaikkeen vereen suhtaudutaan kuin se voisi olla tartunnan vaarallista. Pisto- ja viiltotapaturmia ehkäistäessä muistetaan se, että neulojen tai mun viiltävän uudelleenkorkittaminen eli hylsyttäminen on ehdottomasti kiellettyä. Kaikki neulat ja viiltävät jätteet poistetaan välittömästi käytön jälkeen särmäisjäte- tai riskijäteastiaan. Jäteastian täytyy olla läpäissyt standardi EN ISO 23907:2012. Särmäisjäteastioihin perehdytään ennen niiden käyttöä, jotta tiedetään mikä on niiden maksimiraja, jonka yli astiaa ei saa täyttää. Aina kun on mahdollista valita perinteisen neulan sijaan turvatuote, se otetaan käyttöön.
Kaikissa yksiköissä tulisi olla ohjeet pisto- ja viiltotapaturmien varalta. Ohjeiden pohjaksi löytyy materiaalia esimerkiksi sairaanhoitopiirien ja työterveyslaitoksen sivuilta.
Koska tässä esityksessä ei käyty kaikkia tavanomaisia varotoimia läpi, täydellinen luettelo löytyy esimerkiksi THL:n sivuilta www.thl.fi kun kirjoittaa hakukenttään “tavanomaiset varotoimet”. Siellä voi perehtyä joka kohtaan tarkemmin.