Tausta
Maailmanlaajuisesti aivoinfarkti aiheuttaa sen sairastaneille korkeaa kuolleisuutta ja merkittävää pysyvää haittaa. Myös yhteiskunnalliset kustannukset ovat mittavat. Aikaisempi tutkimus osoittaa, että aivoinfarktipotilaat hyötyvät varhain aloitetusta moniammatillisesta kuntoutuksesta siihen erikoistuneissa AVH-yksiköissä. Kuntoutuksen jatkuminen kuitenkin keskeytyy usein akuutin osastovaiheen jälkeen. Haasteeksi on muodostunut tehokkaiden ja optimaalisten kuntoutusvaihtoehtojen löytyminen, jotta potilaan hoito ja kuntoutus pystytään takaamaan parhaalla mahdollisella tavalla. Käypä hoito -suosituksen mukaan aivoinfarktiin sairastumisen jälkeen potilaan toimintakykyä voi parantaa ainakin vuoden ajan ja avokuntoutuksen tulisi olla osana organisoitua AVH-potilaan hoitoketjua. Lisäksi kotona toteutettava kuntoutus vahvistaa asiakaslähtöistä kuntoutusta ja moniammatillista yhteistyötä.
Tulokset
Vaikutukset yksilötasolla
- Kuuden kuukauden jälkeen kotiutumisesta varhennettua kotikuntoutusta saaneet potilaat kykenivät selviytymään hieman paremmin päivittäisistä toiminnoistaan ja olivat myös niissä aktiivisempia.
- Varhennettu kotikuntoutus hyödytti erityisesti niitä potilaita, joille aivoinfarkti oli aiheuttanut kohtalaisen aivovamman.
- Varhennetun kotikuntoutuksen piirissä olevat potilaat olivat todennäköisesti myös tyytyväisempiä saamiinsa palveluihin.
Vaikutukset yhteiskuntatasolla
- Varhennetun kotikuntoutuksen palveluiden hyödyntäminen vähensi potilaiden sairaalassaoloaikaa noin viidellä hoitopäivällä.
- Varhennettu kotikuntoutus vähensi pitkäaikaisen laitoshoidon tarvetta.
- Kustannusten suhteen tulokset olivat ristiriitaisia. Joidenkin tutkimusten mukaan kotikuntoutus tuotti kustannussäästöä lyhentämällä sairaalassaoloaikaa, kun taas toisten tutkimusten mukaan se aiheutti enemmän kustannuksia sairaalakuntoutukseen verrattuna.
Yhteenveto
Varhennettu kotikuntoutus voi edistää merkittävästi potilaan aivoinfarktista toipumista vähentäen samalla yhteiskunnallisia kustannuksia. Tämän vuoksi kotona tapahtuvaa kuntoutusta tulisi käyttää lisänä aivoinfarktiyksiköissä järjestelylle laitoskuntoutukselle laadukkaan ja tehokkaan aivoinfarktin jälkeisen kuntoutuksen toteutumiseksi.
Aineisto ja menetelmät
Näyttövinkki perustuu vuonna 2017 julkaistuun hyvälaatuiseen järjestelmälliseen Cochrane-katsaukseen, joka oli vuonna 2012 laaditun katsauksen päivitys. Katsaus oli 17 alkuperäistutkimuksen meta-analyysi. Katsauksessa vertailtiin varhaisen kotiuttamisen palvelujen (Early supported discharge services; EDS) ja perinteisen osastoilla tapahtuvan kuntoutuksen välisiä eroja suhteessa muutamiin yksilö- ja yhteiskuntatasolla tapahtuviin muutoksiin.
Mukana oli tutkimuksia yhdeksästä maasta, myös Norjasta, Ruotsista ja Tanskasta. Tutkimuksissa oli yhteensä 2 422 aivoinfarktin seurauksena, pääosin kohtalaisen aivovamman saanutta, 60–80-vuotiasta potilasta. Potilaiden toimintakykyä ja päivittäisistä toiminnoista selviytymistä arvioitiin erilaisin mittarein. Hoidon ja kuntoutuksen kestoa sekä kustannusvaikutusta arvioitiin muiden muassa potilastietojen perusteella. Katsauksen menetelmällinen toteutus on kuvattu yksityiskohtaisemmin alkuperäisessä julkaisussa*. Katsauksen laatu arvioitiin JBI:n järjestelmällisen katsauksen arviointikriteeristöllä**.
Käyttökelpoisuus Suomessa
Järjestelmällisen katsauksen tuloksia voidaan hyödyntää Suomessa, koska meillä aivoinfarktin jälkeinen kuntoutus on keskittynyt pitkälti avo- tai laitoskuntoutukseen. Varhennetun kotikuntoutuksen kaltaista toimintaa on jo järjestettynä valtakunnallisella tasolla potilaan sairaalasta kotiutumisen jälkeen. Tämä tapahtuu moniammatillisen kotiutustiimin toimesta. Sen tehtävänä on järjestää tarvittaessa myös pidempiaikaista hoitoa ja turvata kuntoutuksen jatkuvuus. Organisoidun, moniammatillisen kotikuntoutuksen toteutuminen vaihtelee alueittain. Sen vuoksi toimintatapojen yhtenäistäminen on tärkeää kuntoutusprosessin oikea-aikaisuuden, sen laadun ja potilaan yksilöllisen kuntoutuksen toteutumisen takaamiseksi.
Näyttövinkin laatijat
Konttila Jenni, TtT, sh, post doc -tutkija, Oulun yliopisto
Jarva Erika, TtM, ft, väitöskirjatutkija, Oulun yliopisto,
Saarela Kaisa-Mari, TtM, ft, väitöskirjatutkija, yliopisto-opettaja, Oulun yliopisto
Editoijat: tutkijat Tuija Leppäkoski ja Kristiina Heikkilä, Hotus
Sources
Attachments
nayttovinkki-3-2021
Type:
PDFSize:
592.84 KBUploaded:
28/06/2021 10:51