Taustaa
Väestörakenteen muutoksen myötä muistisairauksia sairastavien henkilöiden määrä lisääntyy voimakkaasti. Sairaudesta huolimatta he voivat elää mielekästä elämää kokonaisvaltaisten yksilöllisten palveluiden turvin. Lääkkeettömät menetelmät ovat osa muistisairaiden hoidon kokonaisuutta. Niillä tarkoitetaan fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen ja sosiaalisen toimintakyvyn ja elämänlaadun tukemista mm. mielekkäiden aktiviteettien avulla. Eri menetelmillä voidaan edistää ja tukea esimerkiksi muistisairaiden ja heidän läheistensä hyvinvointia sekä muistisairaiden päivittäisistä toiminnoista suoriutumista. Päivittäisistä toiminnoista suoriutumisen tukemiseen soveltuvia menetelmiä ovat mm. kognitiiviset harjoitteet yhdessä liikunnan tai musiikin, puutarhanhoidon tai luovien harjoitteiden kanssa. Muistisairaiden kokemuksia lääkkeettömistä menetelmistä tulee selvittää ja ymmärtää, jotta niitä voidaan kehittää heidän tarpeitaan parhaiten vastaaviksi.
Tulokset
Muistisairaiden kokemusten mukaan ammattilaisten ohjaamat lääkkeettömät menetelmät ja niihin osallistuminen:
Vahvistaa minuuden kokemusta
- Lisäämällä ymmärrystä itsestä sairauden kanssa: saa ajattelemaan sairaudesta uudella tavalla ja helpottaa sen hyväksymistä
- Vahvistamalla omanarvontuntoa: tukee kokemusta tasa-arvoisesta kohtelusta ja arvostuksesta sekä lisää itsevarmuutta
- Tarjoamalla mahdollisuuksia haastaa itsensä: luo mahdollisuuden oppia uutta ja tunnistaa omat kykynsä
Tuo piristystä arkeen
- Tarjoamalla mahdollisuuden osallistua mielekkäisiin aktiviteetteihin: tukee aktiivisuutta ja merkityksellisyyden kokemusta
- Lisäämällä yhteenkuuluvuuden tunnetta omassa yhteisössä: tarjoaa mahdollisuuden sosiaaliseen kanssakäymiseen ja vertaistuen saamiseen
- Tukemalla positiivista mieltä ja hyvinvointia: tuo mielihyvää ja iloa, tuo mieleen positiivisia muistoja sekä vahvistaa psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia
Myönteisen kokemuksen aikaansaaminen edellyttää, että:
Ympäristö luodaan turvalliseksi
- Ilmapiiri on miellyttävä ja kannustava
- Kaikkia kohdellaan tasa-arvoisesti
- Aktiviteetin ohjaajalla on tässä merkittävä rooli
Toteutuksessa huomioidaan muistisairaiden erityistarpeet
- Sisällön ja toteutuksen suunnittelussa kunnioitetaan muistisairaiden yksilöllisiä mieltymyksiä
- Aktiviteettien saavutettavuus ja soveltuvuus varmistetaan osallistujien fyysiset ja kognitiiviset rajoitteet huomioiden
- Muistisairaille tarjotaan mahdollisuus vaikuttaa itse aktiviteettien toteutukseen
Yhteenveto
Muistisairaat kokevat ammattilaisten ohjaamien lääkkeettömien menetelmien, kuten fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen ja sosiaalisen toimintakyvyn tukemiseen tarkoitettujen musiikki-, liikunta-, taide- ja sosiaalisten aktiviteettien vahvistavan heidän minuuden kokemustaan ja tuovan piristystä arkeen. Lääkkeettömiä menetelmiä ja niiden toteutusta suunniteltaessa ammattilaisten tulee huomioida muistisairaiden erityistarpeet ja luoda heidän osallistumistaan tukeva turvallinen ympäristö positiivisen kokemuksen aikaansaamiseksi.
Aineisto ja menetelmät
Näyttövinkki perustuu vuonna 2022 julkaistuun laadullisten tutkimusten järjestelmälliseen katsaukseen1 . Katsauksen tarkoituksena oli tiivistää tutkimusnäyttöä muistisairautta sairastavien kokemuksista ammattilaisten ohjaamista lääkkeettömistä menetelmistä. Mukaan valittiin ennakkokriteerien perusteella 46 alkuperäistutkimusta. Tulokset pohjautuvat 444 muistisairautta sairastavan henkilön kokemuksiin (ikä 52–99 vuotta) sairauden lievässä tai keskivaikeassa vaiheessa. Heidän kokemuksensa liittyivät erilaisiin lääkkeettömiin menetelmiin tai niiden yhdistelmiin (mm. musiikki, taide ja liikunta eri muodoissa, sosiaaliset aktiviteetit, tukiryhmät, muistelu, kognitiiviset harjoitteet). Katsauksen menetelmällinen toteutus on kuvattu yksityiskohtaisemmin alkuperäisessä julkaisussa. Katsauksen laatu arvioitiin JBI:n järjestelmällisen katsauksen arviointikriteeristöllä.
Käyttökelpoisuus Suomessa
Suomalaisten muistisairaiden henkilöiden kokemuksia ammattilaisten ohjaamista lääkkeettömistä menetelmistä ei ole toistaiseksi tutkittu, mutta tässä katsauksessa esitettyjen muistisairaiden kokemuksien voidaan ajatella olevan samankaltaisia myös suomalaisilla muistisairailla henkilöillä. Katsauksen tulokset edustavat parasta saatavissa olevaa näyttöä aiheesta ja tuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä muistisairaiden palveluita sekä suunniteltaessa ja toteutettaessa muistisairaille henkilöille suunnattuja menetelmiä. Näyttöä sovellettaessa tulee kuitenkin huomioida, että katsaukseen sisällytetyissä tutkimuksissa arvioitiin olevan tutkimusmenetelmällisiä puutteita, jotka heikensivät osin luottamusta saatuihin tuloksiin (heikko tai erittäin heikko näytön aste).
Näyttövinkin laatijat
Tuomikoski, Anna-Maria, sh, TtT, kliinisen hoitotieteen asiantuntija, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
Parisod, Heidi, th/sh, TtT, tutkija, Hoitotyön tutkimussäätiö (Hotus)
Lotvonen, Sinikka, ft, TtT, tutkijatohtori, GeroNursing Centre, Oulun yliopisto
Välimäki, Tarja, TtT, dosentti, Itä-Suomen yliopisto
Editoijat: Marin, Kaisa ja Hamari, Lotta (Hotus)
Sources
Attachments
Näyttövinkki-4-2022
Type:
PDFSize:
274.48 KBUploaded:
29/03/2022 13:46