Tausta
Kansallisen rokotusohjelman tavoitteena on antaa paras mahdollinen suoja rokotteilla ehkäistävissä olevia tauteja vastaan. Suomessa rokotusohjelman mukaiset rokotteet ovat maksuttomia ja vapaaehtoisia. Lapsuusiän rokotuksista vastaavat pääosin neuvolat ja kouluterveydenhuolto ja rokotuksia saa antaa vain lääkäri tai asianmukaisen rokotuskoulutuksen saanut sairaanhoitaja, terveydenhoitaja tai kätilö. Ammattihenkilö tekee rokotuspäätöksen yhdessä rokotettavan tai hänen vanhempiensa kanssa. Lasten rokotuskattavuutta seurataan valtakunnallisen rokotusrekisterin avulla. Suomessa rokottamattomuus on harvinaista. Kouluikäisistä lapsista noin 0,7 %:lla ei ole perusrokotuksia. Rokotussuojan haasteena on hyvästä rokotuskattavuudesta huolimatta kattavuuden alue- ja rokotekohtainen vaihtelu. Tieto rokottamiseen epäilevästi suhtautuvien näkökulmasta auttaa ymmärtämään vanhempien näkemysten taustalla olevia syitä ja siten kehittämään rokotuskattavuutta.
Rokotteista voi aiheutua haittavaikutuksia, mutta ne ovat yleensä lieviä, hoidettavissa olevia ja ohimeneviä. Rokottamisen todellisia vasta-aiheita ovat yliherkkyys jollekin rokotteen sisältämälle ainesosalle, rokotteesta aiheutunut aikaisempi vakava reaktio, vakava immuunipuutos tai selvittelyvaiheessa oleva kouristustauti. Rokotuksilla saatavat hyödyt ovat sekä yksilöllisiä että yhteiskunnallisia.
Tulokset
Laadullisten tutkimusten järjestelmällisen katsauksen tulokset1 toivat esille erilaisia tekijöitä, jotka vanhempien kuvausten perusteella voivat joko lisätä tai vähentää heidän rokotusmyönteisyyttään
1. Lapsen terveyteen ja sairauksiin liittyvät tekijät
Vanhempien rokotusmyönteisyyttä mahdollisesti lisäävät tai vähentävät tekijät
- Lapsen näkeminen haavoittuvana ja suojeltavana (A*)
Vanhempien rokotusmyönteisyyttä mahdollisesti vähentävät tekijät
- Rokottamispäätöksen näkeminen henkilökohtaisena valintana ja vastuuna (A)
- Halu arvioida rokotusten riskejä ja hyötyjä yksilöllisesti oman lapsensa kohdalla (A)
- Luonnonmukaisten menetelmien suosiminen ja rokotteiden kokeminen ”ei-luonnonmukaisena” (A)
- Itsensä näkeminen parhaana asiantuntijana omaa lasta, myös rokotteita, koskevissa asioissa (B)
- Erilaiset uskomukset, esimerkiksi uskontoon liittyvät, saattavat myös vähentää joidenkin vanhempien rokotusmyönteisyyttä (C)2
2. Sosiaalisiin suhteisiin liittyvät tekijät
Vanhempien rokotusmyönteisyyttä mahdollisesti lisäävät tai vähentävät tekijät
- Sosiaaliset verkostot, jotka muovaavat käsityksiä rokotuksista (A)
- Rokotenäkemykset, joiden myötä hakeudutaan samanhenkisten ja samalla tavalla ajattelevien seuraan (B)
3. Poliittiset tapahtumat, suhteet ja prosessit
Vanhempien rokotusmyönteisyyttä mahdollisesti vähentävät tekijät
- Epäluottamus rokotuksista vastaavia instituutioita ja järjestelmiä (B) sekä viranomaisia tai asiantuntijoita kohtaan (C)
- Epäluottamus asiantuntijajärjestelmien taustalla olevia tavoitteita ja intressejä kohtaan (B)
- Kokemukset valtakulttuurista vieraantumisesta, julkisten palveluiden riittämättömyydestä ja omien prioriteettien erisuuntaisuudesta suhteessa julkisen vallan prioriteetteihin (B)
- Ajankohtaiset ja aiemmin tapahtuneet rokotuksiin liittyvät skandaalit tai ristiriidat (C)
4. Vanhempien kokemukset ja palveluiden saatavuus
Vanhempien rokotusmyönteisyyttä mahdollisesti lisäävät tai vähentävät tekijät
- Aikaisemmat kohtaamiset terveydenhuollossa (A)
- Aiemmat onnistuneet kohtaamiset saattavat lisätä ja epäonnistuneet vähentää rokotusmyönteisyyttä.
- Rokottamisen kokeminen sosiaalisena tapahtumana (C)
- Tilanteen kokeminen sosiaalisesti kannustavana saattaa lisätä ja tilanteen kokeminen negatiivisena (esim. kokemus arvostelun kohteena olemisesta) heikentää rokotusmyönteisyyttä
Vanhempien rokotusmyönteisyyttä mahdollisesti vähentävät tekijät
- Sosioekonomiset haasteet rokotuspalveluiden saavutettavuudessa, kuten perheen heikko taloudellinen tilanne tai kulkuyhteyksiin liittyvät ongelmat (A)
- Rokotuspalveluiden epämieluisana koetut ominaisuudet, kuten terveyspalveluiden toimintamallien kankeus ja resurssien puutteesta johtuvat pitkät odotusajat (B)
Yhteenveto
Vanhempien itsensä kuvaamat tekijät, jotka vaikuttavat heidän näkemyksiinsä lapsensa rokottamisesta, ovat moniulotteisia ja ne muovautuvat osana sosiaalisia prosesseja. Näiden tekijöiden ymmärtäminen on keskeistä vanhempien rokotusmyönteisyyden vahvistamiseksi ja riittävän rokotuskattavuuden varmistamiseksi. Tuloksissa esitettyihin tekijöihin tulee kiinnittää huomiota lapsiperheitä kohdattaessa ja ohjattaessa terveydenhuollossa, rokotteista ja rokottamisesta viestittäessä, rokotuspalveluita järjestettäessä ja rokotuksia antavien terveydenhuollon ammattihenkilöiden koulutuksessa. Rokottamista pohtiville perheille tulee esimerkiksi terveydenhuollossa tarjota mahdollisuus keskustella huolistaan ja saada tarvitsemaansa lisätietoa. Lisäksi tulee varmistaa palveluiden riittävä resursointi sekä rokotteita antavien terveydenhuollon ammattihenkilöiden rokotusosaaminen ja osaamisen ylläpito täydennyskoulutuksen avulla. Luottamuksen menettämistä suhteessa rokotustoimintaan ja siitä vastaaviin tahoihin voidaan ehkäistä avoimen ja rauhallisen keskustelun sekä läpinäkyvän tieteen, päätöksenteon ja viranomaistoiminnan kautta.
Käyttökelpoisuus Suomessa
Tuloksia voidaan soveltaa suomalaisessa terveydenhuollossa, kun halutaan ymmärtää eri tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa vanhempien näkemyksiin lapsuusiän rokotuksista. Tulokset koskien sosioekonomisia haasteita ja rokotuspalveluiden saavutettavuutta eivät suoraan ole sovellettavissa Suomeen, koska Suomessa kansallisen rokotusohjelman mukaiset rokotukset ovat tarjolla ilmaiseksi kaikille. Katsauksen jälkeen julkaistun suomalaisen laadullisen tutkimuksen tulokset olivat tarkastelujen tulosten kanssa samansuuntaisia. Tuloksissa kuitenkin korostui terveydenhuoltojärjestelmään ja - viranomaisiin liittyvät luottamustekijät sekä vanhempien huolet ja/tai kokemukset rokotusten mahdollisista haittavaikutuksista, mikä on syytä myös huomioida sovellettaessa tuloksia Suomeen. Lisäksi muissa tutkimuksissa rokotuksiin suhtautumiseen on todettu olevan yhteydessä myös muita tekijöitä, kuten vanhempien alhainen koulutustaso ja tiedon puutteet, jotka eivät tulleet katsaukseen kootuissa tutkimuksissa vanhempien itsensä kertomina esille.
Aineisto ja menetelmät
Näyttövinkki perustuu vuonna 2021 julkaistuun laadullisten tutkimusten järjestelmälliseen katsaukseen, jossa kuvattiin vanhempien näkemyksiä lasten rokottamisesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Katsaus sisälsi 27 laadullista tutkimusta, joista 8 oli toteutettu matalan tulotason maissa ja 16 korkean tulotason maissa. Tulokset analysoitiin ja yhdistettiin metaetnografisella lähestymistavalla. Katsauksen menetelmällinen toteutus on kuvattu yksityiskohtaisemmin alkuperäisessä julkaisussa1 . Katsauksen laatu arvioitiin JBI:n järjestelmällisen katsauksen arviointikriteeristöllä.**
GRADE-CERQual (Confidence in the Evidence from Reviews of Qualitative research) asteikko (A–D) on yksi tapa arvioida luottamusta laadullisilla tutkimuksilla tuotettuihin tuloksiin (= näytönaste). Vahvinta luottamusta edustaa A ja heikointa D.
**Katsauksen laatu: 9/10 (JBI: Checklist for Systematic Reviews and Research Syntheses.)
Näyttövinkin laatijat
Kylmämaa, Toni, 1, sh, TtM-opiskelija
Marjamaa, Natalia, 1, sh, TtM-opiskelija
Rossi-Rämänen, Henna, 1, th, TtM-opiskelija
Kääriäinen, Maria, 1, th/sh, TtT, professori
Immonen, Kati, 2, bioanalyytikko, TtM, yliopettaja
Parisod, Heidi, 3, th/sh, TtT, tutkija
Nurmi, Johanna, 4, VTT, yliopistonlehtori
Grym, Kirsi, 5, th/sh, TtM, puheenjohtaja
Editoijat: Marin, Kaisa, 3, sh, TtM, tutkija ja Hamari, Lotta, 3, ft, TtT, tutkija
1 Oulun yliopisto, 2 Oulun ammattikorkeakoulu, 3 Hoitotyön tutkimussäätiö sr. (Hotus) 4 Turun yliopisto 5 Suomen Terveydenhoitajaliitto, STHL ry
Sources
Attachments
nayttovinkki-2-2023-1
Type:
PDFSize:
209.23 KBUploaded:
03/03/2023 12:14