Muistisairauksien riskitekijöihin vaikuttamalla voidaan sairastumisen todennäköisyyttä pienentää, mutta tällä hetkellä eteneviin muistisairauksiin ei ole parantavaa hoitoa.
Muistisairauksien lääkehoitoja tutkitaan aktiivisesti. Tällä hetkellä muistisairauksiin on käytössä oireita lievittäviä lääkkeitä, joita ovat asetyylikoniiniesteraasientsyymin estäjät donepetsiili, galantamiini ja rivastigmiini sekä glutamaatin NMDA-reseptorin estäjä memantiini.
Muistisairauksien varhaisella diagnoosilla, hoidolla ja kuntoutuksella voidaan myös parantaa sairastuneiden toimintakykyä, mikä vähentää sairaudesta johtuvaa kuormitusta ja hillitsee hoidon kokonaiskustannusten kasvua.
Lääkkeettömillä hoitokeinoilla, kuten ravitsemuksella, liikunnalla ja älyllisellä ja sosiaalisella aktiivisuudella vaikuttaa olevan monia positiivisia vaikutuksia myös henkilöille, joilla on jo muistisairaus. Erilaisten tukitoimien avulla ihminen voi elää muistisairaudesta huolimatta hyvää ja toimintakykyistä arkea.
Merkittävä osa muistisairauksista jää edelleen diagnosoimatta. Muistisairauksien diagnostiikka ja hoidon arviointi edellyttävät erityisosaamista ja kokemusta, ja tutkimukset ja hoidon seuranta pitää keskittää asiaan erityisesti perehtyneisiin hoitopaikkoihin.
Suomessa sosiaali- ja terveysministeriö laati vuosille 2012-2020 Kansallisen muistiohjelman, joka sisältää tavoitteet aivoterveyden edistämiseksi sekä muistisairauksien varhaisen toteamisen ja hoidon turvaamiseksi.
Vuodesta 2021 eteenpäin muistisairauksien ehkäisyyn ja hoitoon liittyvät tavoitteet sisältyvät laajempaan kansalliseen ikäohjelmaan. Nämä kansalliset ohjelmat ohjaavat sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävän hoito- ja palvelujärjestelmän kehittämiseen muistisairaiden määrän kasvaessa.
Lisätietoa: