Potilaslähtöinen ammatillinen toiminta
Kuuntele, selvitä ja ota huomioon iäkkään henkilön näkemykset, tavoitteet sekä yksilölliset tarpeet kotiutumiseen liittyvissä asioissa. Keskustele hänen kanssaan siitä, millaisia odotuksia, huolia ja toiveita kotiutumiseen liittyy ja miten hän arvioi selviytyvänsä kotona. Kun iäkäs henkilö osallistuu aktiivisesti oman kotiutumisensa suunnitteluun, sitoutuminen hoitoon ja omahoitoon vahvistuu ja kotona selviytymisen edellytykset paranevat.
Kokemusta turvallisesta kotiutumisesta vahvistavat esimerkiksi seuraavat asiat:
- kotiutumisen suunnittelu tehdään näkyväksi iäkkäälle henkilölle ja hänen läheisilleen
- iäkäs henkilö osallistuu itse tavoitteiden asettamiseen ja päätöksentekoon
- tarvittavat apuvälineet ja tukipalvelut järjestetään ennen kotiutumista
- kuntoutuksessa keskitytään arjen toimintoihin, jotka ovat iäkkäälle henkilölle merkityksellisiä
- kotiutumisen jälkeen tarjotaan sovitut seuranta- ja tukipalvelut hoidon jatkuvuuden varmistamiseksi.
Ammattilaisen tulee tunnistaa omien ennakkokäsitystensä vaikutus kotiutumisen arviointiin. Kotiutumispäätöksiä ei tule tehdä pelkästään iän tai diagnoosin perusteella, vaan ne perustuvat kokonaisvaltaiseen arvioon iäkkään henkilön toimintakyvystä, voimavaroista ja yksilöllisestä tilanteesta. Hoitovastuun siirtyessä yksiköstä toiseen on tärkeää varmistaa, että iäkäs henkilö kokee olevansa mukana hoidon suunnittelussa ja että hänen näkemyksensä huomioidaan.
Turvallinen kotiutuminen edellyttää myös kotiutumiseen liittyvien riskitekijöiden järjestelmällistä tunnistamista. Huomiota tulee kiinnittää esimerkiksi:
- poikkeaviin vitaaliarvoihin tai epävakaaseen terveydentilaan
- heikentyneeseen toimintakykyyn tai kognitiiviseen toimintakykyyn
- monisairastavuuteen ja lääkehoidon muutoksiin
- kaatumisriskiin
- pelkoon kotona selviytymisestä
- sairaalahoitoon johtaneiden oireiden uusiutumiseen
- puutteelliseen ymmärrykseen kotihoito-ohjeista
- riittämättömään sosiaaliseen tukeen tai kotiin järjestettyihin palveluihin.
Myös toimintaympäristön tekijät voivat heikentää kotiutumisen onnistumista. Kiireinen työympäristö voi vähentää aikaa vuorovaikutukselle ja potilasohjaukselle, jolloin iäkkään henkilön ja hänen läheistensä tiedonsaanti jää puutteelliseksi. Samoin liian nopeasti toteutettu kotiutus voi johtaa siihen, että jatkohoidon, kuntoutuksen tai kotiin vietävien palvelujen tarvetta ei ehditä arvioida riittävästi ennen kotiutumista.