Potilastapaus - miehensä äkillisessä onnettomuudessa menettänyt leski
Tiina on 26-vuotias miehensä äkillisessä onnettomuudessa menettänyt leski. Tiina on masentunut ja väsynyt. Hän tulee akuuttipsykiatrian poliklinikan tapaamiselle ensimmäistä kertaa. Hän on kertonut, että haluaisi keskustella hoitajan kanssa miehensä kuoleman aiheuttamasta surusta. Miten kohtaat hänet hoitajana?
Tutustu Hoitotyön tutkimussäätiön Äkillisesti kuolleen henkilön läheisten tukeminen -hoitosuositukseen ja kokoa vastauksesi suosituksen perusteella. Kerro tai kirjaa ylös lyhyesti ammatillisen toimintasi pääperiaatteet. https://hotus.fi/wp-content/uploads/2026/03/ak-suositus-2026.pdf
Mallivastaus
Kohtaa Tiina aidosti, myötätuntoisesti, yksilöllisesti ja kunnioittavasti hänen tarpeensa huomioiden. Ole rohkeasti ja aidosti läsnä. Suru on yksilöllistä, sillä ei ole kaavaa.
Keskustele hänen kanssaan avoimesti, rehellisesti ja hienotunteisesti. Puhu selkeästi ja vältä ammattikieltä. Ole läsnä ja osoita kiinnostusta sekä myötätuntoa sanallisesti että sanattomasti. Pieni konkreettinen ja myötätuntoinen ele on esimerkiksi nenäliinan ojentaminen, jos Tiina alkaa tapaamisen aikana itkeä.
Aloita kysymällä, mistä hän haluaa tänään keskustella. Kuuntele Tiinaa aktiivisesti ja anna hänelle aikaa puhua menetyksestään. Älä pakota häntä puhumaan.
Pysy tilanteessa rauhallisena ja varaudu vastaanottamaan myös voimakkaita reaktioita. Hillitse omia reaktioitasi, auttajasta ei saa tulla autettava. Muista, ettei ammattilaisen tarvitse tietää vastauksia kaikkiin kysymyksiin. Se ei edes teoriassa ole mahdollista.
Voit kertoa Tiinalle kriisin vaiheista ja antaa hänelle mahdollisuuden ilmaista tunteitaan ja tukea tunteiden ja surun ilmaisussa. Tarvittaessa voit kertoa, ettei hän voi kriisin ja surun yksilöllisyyden vuoksi surra väärin. Esimerkiksi hänen kokemansa masentunut mieliala ja väsymys ovat normaalireaktioita kriisin ja surun keskellä. Toista tarvittaessa tapaamisen aikana esiin tulleita keskeisiä asioita, koska sureva ei välttämättä aina muista kuulemaansa.
Varaa Tiinalle tarvittaessa seuraava aika, kerro hänelle sururyhmien toiminnasta ja kysy tarvitseeko ja saako hän riittävästi konkreettista apua kotiin. Kerro, mihin voi kriisitilanteen akutisoituessa olla yhteydessä ja anna tiedot myös kirjallisena hänen mukaansa. Varmista, että kotimatka ja kotiin meneminen on hänelle turvallista.