Erityisen huolenpidon jakso
Mitä erityinen huolenpito tarkoittaa?
Erityinen huolenpito rajoituksena poistui lastensuojelulaista 1.10.2026 ja sen tilalla puhutaan erityisen huolenpidon jaksosta. Muutoksena aikaisempaan on muun muassa, ettei psykologin lausunto ole ehdoton edellytys päätöksenteossa, ja että jakson aikana käytettävistä rajoituksista säädetään erikseen lastensuojelulain 72 §:ssä (erityiset rajoitukset erityisen huolenpidon jakson aikana).
Erityisen huolenpidon jaksolla tarkoitetaan sijaishuollossa olevalle 12 vuotta täyttäneelle lapselle toteutettavaa erityistä, moniammatillista hoitoa ja huolenpitoa. Erityistä huolenpitoa annetaan lastensuojelulaitoksessa tarkoituksena katkaista lapsen häntä itseään vahingoittava käyttäytyminen ja mahdollistaa kokonaisvaltainen huolenpito. Erityinen huolenpito ei saa olla luonteeltaan rangaistus.
(Lastensuojelulaki 60 a § 1 mom)
Hallituksen esitys eduskunnalle HE 149/2026 vp, s. 130 (Eduskunta)
Intensiivisellä ja moniammatillisella työskentelyllä pyritään luomaan edellytykset sellaisen sijaishuollon järjestämiseen, jossa lapsen tarpeet tulevat mahdollisimman hyvin huomioon otetuiksi.
Milloin erityistä huolenpitoa voidaan järjestää?
Erityisen huolenpidon jakson edellytyksenä on, että
- lapsen suojeleminen erityisillä rajoituksilla (LSL 72 §) on välttämätöntä,
- lapsen oma käyttäytyminen vakavasti vaarantaa hänen henkeään, terveyttään tai kehitystään,
- sijaishuoltoa ei ole lapsen hoidon ja huolenpidon tarve huomioon ottaen mahdollista järjestää muulla tavoin ja
- terveydenhuollon palvelut eivät sovellu käytettäviksi erityisen huolenpidon jakson sijaan.
Sääntelystä on 1.10.2026 poistettu nimenomaisena syynä vakava päihde- tai rikoskierteen katkaiseminen. Lain esitöiden mukaan ”kaikkein vakavimpien päihde- tai rikoskierteiden katkaisemiseen vastattaisiin jatkossa uudella kuntouttavalla suljetulla laitospalvelulla”. Päihde- ja rikoskierteen katkaisu voi kuitenkin olla osa kokonaisharkintaa, kun erityisen huolenpidon jakson tarvetta arvioidaan.
HE 149/2026 vp, s. 130 (Eduskunta)
Tavoitteet ja perusteet
Erityisen huolenpidon tavoitteena on katkaista lapsen itseensä kohdistuva vahingoittava käyttäytyminen ja mahdollistaa lapselle annettava kokonaisvaltainen huolenpito.
Lapsi voi esimerkiksi käyttäytyä itsetuhoisesti, myydä itseään tai olla tilanteessa, jossa häntä pahoinpidellään tai käytetään seksuaalisesti hyväksi. Erityisen huolenpidon järjestämisen edellytyksenä on, ettei sijaishuoltoa ole lapsen hoidon ja huolenpidon tarve huomioon ottaen mahdollista järjestää muulla tavoin.
Jos intensiivinen, niin sanottu kriisihoito, lähihoito tai vierihoito vastaa sisällöltään erityisen huolenpidon jaksoa ja lain edellytykset täyttyvät, lapsesta on tehtävä erityisen huolenpidon jaksoa koskeva päätös. Eduskunnan oikeusasiamies on katsonut, että kyseisissä hoitomuodoissa puututaan siinä määrin lapsen perustuslain suojaamiin henkilökohtaiseen vapauteen ja perhe-elämän suojaan, että hoidosta (erityisestä huolenpidosta) on tehtävä valituskelpoinen päätös, josta ilmenee, että hoito on määräaikainen ja perusteltu.
Sillä ei siis ole merkitystä, mitä nimitystä laitoksessa käytetään erityisestä huolenpidosta. Jos toiminta vastaa sisällöltään erityistä huolenpitoa ja edellytykset sen järjestämiseen täyttyvät, viranhaltijan on tehtävä asianmukainen päätös erityisen huolenpidon jaksosta.
Erityiset rajoitukset erityisen huolenpidon jakson aikana
Erityisen huolenpidon jakso ei 1.10.2026 alkaen ole itsessään rajoitustoimenpide, toisin kuin aiemmin.
Jaksoa koskevaan päätökseen sisältyvät jo lastensuojelulain 72 §:n mukaiset rajoitukset. Jos joudutaan käyttämään muita lastensuojelulain 11 luvun mukaisia rajoituksia, niiden päätöksenteossa noudatetaan, mitä niistä säädetään.
Erityisiä rajoituksia jakson aikana ovat lastensuojelulain 11 luvussa säädettyjen rajoitusten lisäksi:
- lapsen liikkumisen rajoittaminen estämällä häntä poistumasta laitoksen tiloista ilman lupaa tai valvontaa ja
- mahdollisuus tehdä suunnitelmallisesti henkilönkatsastuksia lapsen päihteettömyyden varmistamiseksi.
Rajoituksia voidaan kuitenkin käyttää vain siinä määrin kuin lapsen hoito ja huolenpito edellyttävät. Niiden tarkoituksena on vahvistaa erityisen huolenpidon tavoitteiden toteumista. Jaksona aikana lapsella tulee olla mahdollisuus ulkoiluun laitoksen alueella ja laitoksen harrastus- tai liikuntatiloissa.
(Lastensuojelulaki 60 a § ja 72 §)
HE 149/2026 vp, s. 154
Suunnitelmallisilla henkilönkatsastuksilla seurataan ja arvioidaan lapsen mahdollista päihteidenkäyttöä ja päihteettömyyttä. Erityisen huolenpidon jaksoa koskevaan päätöstä tehtäessä ja jakson aikana tulee arvioida henkilöntarkastusten välttämättömyyttä lapsikohtaisesti.
HE 149/2026 vp, s. 154
Päätöksenteko
Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä valmistelee päätöksen erityisen huolenpidon aloittamisesta tai jatkamisesta. Päätöksen tekee johtosäännön mukaan määräytyvä sosiaalihuollon johtava viranhaltija tai hänen määräämänsä muu virkasuhteessa oleva sosiaalityöntekijä. Lopettamisesta päättää lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä tai muu hyvinvointialueen toimivaltainen sosiaalihuollon viranhaltija. Päätöksen määräaikaisuudesta huolimatta lopettamisesta tulee tehdä nimenomainen päätös.
(Lastensuojelulaki 13 § 1 ja 2 mom ja 60 b § 3 mom)
Päätökseen erityisen huolenpidon jaksosta on kirjattava jakson perusteet, tavoitteet, hoito- ja kuntoutusmuodot ja muut tukitoimet tavoitteiden saavuttamiseksi.
(Lastensuojelulaki 60 b § 1 mom)
Päätöksen tulee perustua erityisen huolenpidon järjestämistä varten tehtyyn moniammatilliseen arvioon lapsen tilanteesta. Arvio perustuu sosiaalityön asiantuntemukseen sekä kasvatukselliseen ja lääketieteelliseen asiantuntemukseen.
(Lastensuojelulaki 60 b § 3 momentti)
Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on esimerkiksi ratkaisussaan EOAK/2630/2024 korostanut, että erityistä huolenpitoa koskevien päätösten perusteluissa tulee näkyä muutakin kuin sosiaalityöntekijän omaan asiantuntemukseen perustuvat arviot tai tiedot. Perustelut on ilmettävä päätöksestä, eikä vasta jälkikäteen annetuista selvityksistä.
EOAK/2630/2024 (oikeusasiamies.fi)
Erityistä huolenpitoa koskevat päätökset on annettava tiedoksi lapsen huoltajalle ja 12 vuotta täyttäneelle lapselle. He saavat hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Päätökset ovat valituskelpoisia ja niissä tulee olla muutoksenhakuohje. Erityiset rajoitukset erityisen huolenpidon aikana (LSL 72 §) sisältyvät varsinaiseen päätökseen erityisen huolenpidon jaksosta, joten niihin ei voi hakea erikseen muutosta.
(Lastensuojelulaki 89 § 1 ja 4 momentti)
Muutoksenhakuohjeen lisäksi lapselle ja huoltajille pitää antaa ymmärrettävällä tavalla tietoa heidän käytössään olevista muutoksenhaku- ja oikeussuojakeinoista.
(Lastensuojelulaki 32 a §)
Kesto
Määräajaksi tehtävä päätös voidaan tehdä enintään 90 vuorokaudeksi kerrallaan. Määräaika lasketaan erityisen huolenpidon tosiasiallisesta aloittamisesta. Päätös erityisen huolenpidon järjestämisestä raukeaa, jollei täytäntöönpanoa ole voitu aloittaa 90 vuorokauden kuluessa päätöksen tekemisestä.
(Lastensuojelulaki 60 b § 1 mom)
Erityistä huolenpitoa voidaan painavilla syillä jatkaa enintään 90 vuorokaudella. Erityisen huolenpidon jakso voi yhtäjaksoisesti kestää pisimmillään 180 vuorokautta. Jatkamisen edellytyksenä on muiden erityisen huolenpidon edellytysten lisäksi, että jatkaminen on lapsen hengen, terveyden tai turvallisuuden ja lapsen tarpeenmukaisten palvelujen järjestämisen kannalta välttämätöntä.
(Lastensuojelulaki 60 b § 2 mom)
Erityinen huolenpito on lopetettava välittömästi, jos
- se osoittautuu tehottomaksi sille asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi tai
- sille ei ole enää tarvetta.
Määräaikainen päätös itsessään ei ole peruste erityisen huolenpidon jatkamiselle, vaan tilannetta on seurattava jatkuvasti. Lopettamisesta päättää lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä.
(Lastensuojelulaki 72 § 3 momentti)
Toteuttaminen
Erityistä huolenpitoa voidaan järjestää lastensuojelulaitoksessa, jonka käytettävissä on erityisen huolenpidon järjestämiseksi riittävä kasvatuksellinen, sosiaalityön, psykologinen ja lääketieteellinen asiantuntemus. Laitoksessa tulee olla tehtävään soveltuvan ammatillisen tutkinnon omaava henkilöstö. Näiden asiantuntijoiden tulee tavata lasta säännöllisesti sekä osallistua lapsen jakson suunnitteluun, toimeenpanoon ja arviointiin. Jakson aikana lapselle on tehtävä tarvittavat lääkärintarkastukset.
(Lastensuojelulaki 60 c § 1 ja 2 mom)
Tilojen täytyy olla asianmukaiset terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan erityisen huolenpidon toteuttamisen kannalta (lastensuojelulaki 60 c § 1 mom). Tilojen tulee olla riittävät muun muassa lapsen harrastustoiminnan, opetuksen ja terapian järjestämiseen, koska erityisen huolenpidon aikana lasta voidaan estää poistumasta näistä tiloista ilman lupaa tai valvontaa.
Erityisen huolenpidon jakso voidaan toteuttaa palvelun tuottamiseen erikoistuneessa lastensuojelulaitoksessa, laitoksen asuinyksikössä tai lapsen omassa sijaishuoltopaikassa.
Jos jakso järjestetään muualla kuin lapsen omassa sijaishuoltopaikassa, hyvinvointialue voi lapsen tilanteen kokonaisarviointi huomioon ottaen irtisanoa lapsen oman sijaishuoltopaikan. Irtisanomisesta päättää hyvinvointialueen johtosäännön mukaan määräytyvä sosiaalihuollon johtava viranhaltija tai hänen määräämänsä muu virkasuhteessa oleva sosiaalityöntekijä. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä valmistelee asian.
(Lastensuojelulaki 60 b § 4 mom)
Irtisanomisessa tulee harkita lähinnä sitä, onko lapsen oma sijaishuoltopaikka enää soveltuva lapselle. Harkinnassa tulee ensisijaisesti ottaa huomioon lapsen etu lastensuojelulain 4 §:n mukaisesti. Irtisanominen ei saa olla säästökeino.
HE 149/2026 vp, s. 133
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 4/2026 vp, s. 15
Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän on suunniteltava, miten lapsen sijaishuolto toteutetaan erityisen huolenpidon jakson jälkeen. Tässä on otettava huomioon palvelujen jatkuvuus lapsen sijaishuoltopaikkaa muutettaessa tai kun lapsi siirtyy erityisen huolenpidon jakson päätyttyä jälkihuoltoon.
(Lastensuojelulaki 60 c § 2 mom)
Lastensuojelulaki ei edellytä, että asiakassuunnitelma olisi tarkistettava erityisen huolenpidon jakson päätyttyä, mutta muut kirjaukset on tehtävä. Suunnittelussa arvioidaan erityisesti sitä, miten sijaishuolto voisi tukea jaksolla saavutettujen tavoitteiden toteutumisen pysyvyyttä. Myös tässä tulee hyödyntää moniammatillista asiantuntemusta.
HE 149/2026 vp, s. 134