Lastensuojelulaitosten on kirjattava kaikki lastensuojelulain 11 luvun mukaiset rajoitustoimenpiteet. Jos kyseessä on määräajaksi tehtävä rajoitus, päätöksestä on käytävä selvästi ilmi rajoituksen kesto (milloin rajoitus päättyy). Jos rajoitustoimenpide lopetetaan päätettyä aikaisemmin, rajoituksen lopettamisesta on tehtävä erillinen päätös.
Useimmista rajoitustoimenpiteistä tehdään lisäksi päätös ja osaan näistä päätöksistä saa hakea muutosta. Seuraavassa rajoitustoimenpiteet on eritelty sen mukaan, tehdäänkö niistä päätös ja onko siihen muutoksenhakuoikeus. Rajoituskohtaisilla sivuilla on kerrottu rajoituksista, niiden toteuttamisesta ja päätöksenteosta tarkemmin.
Rajoitukset, joista tehdään muutoksenhakukelpoinen päätös
- Yhteydenpidon rajoittaminen
- Aineiden ja esineiden haltuunotto (ei päätöstä jos omaisuus palautetaan)
- Aineiden ja esineiden haltuunotto (jos omaisuutta ei palauteta)
- Lähetysten luovuttamatta jättäminen
- Liikkumisvapauden rajoittaminen
- Eristäminen
- Erityinen huolenpito
Päätöksistä saavat hakea muutosta 12 vuotta täyttänyt lapsi ja huoltaja. Yhteydenpidon rajoittamista koskevasta päätöksestä saa hakea muutosta myös henkilö, jonka yhteydenpitoa lapseen on päätöksellä rajoitettu.
Muutoksenhakuoikeus on myös sellaisesta päätöksestä, jonka on tehnyt muu kuin sosiaalitoimen viranhaltija (esimerkiksi laitoksen johtaja).
Kaikki rajoitukset on lisäksi kirjattava asianmukaisesti.
Rajoitukset, joista on tehtävä päätös, mutta ei muutoksenhakuoikeutta
- Omaisuuden ja lähetysten tarkastaminen
- Henkilönkatsastus
- Yhteydenpidon rajoittamisen lopettaminen
Kaikki rajoitukset on lisäksi kirjattava asianmukaisesti.
Rajoitukset, joista ei tehdä nimenomaista päätöstä
- Henkilöntarkastus
- Kiinnipitäminen
- Aineiden ja esineiden haltuunotto (jos omaisuus palautetaan)
Rajoitukset on kuitenkin kirjattava asianmukaisesti.
Kuuleminen ja lapsen mielipiteen selvittäminen
Rajoitustoimenpiteiden osalta asianosaisia ovat lapsen huoltaja tai muu laillinen edustaja (esimerkiksi edunvalvoja) ja 12 vuotta täyttänyt lapsi. Yhteydenpidon rajoittamista koskevissa asioissa asianosainen on lisäksi henkilö, johon yhteydenpitoa rajoitetaan. Ennen päätöksentekoa on asianosaisille varattava tilaisuus tulla kuulluksi hallintolain mukaisesti. Myös alle 12-vuotiaan lapsen mielipide on selvitettävä ennen rajoituspäätöksen tekemistä.
Päätös voidaan tehdä asianosaista kuulematta muun muassa silloin, kun
- kuuleminen saattaa vaarantaa päätöksen tarkoituksen toteutumisen,
- kuuleminen aiheuttaisi asian viivästymisen, mikä aiheuttaisi huomattavaa haittaa ihmisten terveydelle, yleiselle turvallisuudelle tai ympäristölle.
Lapselle on hänen ikäänsä ja kehitystasoaan vastaavalla tavalla turvattava oikeus saada tietoa häntä koskevassa lastensuojeluasiassa ja mahdollisuus esittää siinä mielipiteensä. Lastensuojelun tarvetta arvioitaessa, lasta tai nuorta koskevaa päätöstä tehtäessä ja lastensuojelua toteutettaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota lapsen tai nuoren mielipiteisiin ja toivomuksiin.
Lapsen mielipide on selvitettävä hienovaraisesti ja niin, ettei tästä aiheudu tarpeettomasti haittaa lapsen ja hänen vanhempiensa tai muiden läheisten ihmisten välisille suhteille. Lapsen mielipiteen selvittämisen tapa ja pääasiallinen sisältö on kirjattava lasta koskeviin asiakasasiakirjoihin. Lapsen mielipide voidaan jättää selvittämättä vain, jos selvittäminen vaarantaisi lapsen terveyttä tai kehitystä tai jos se on muutoin ilmeisen tarpeetonta.
Hallintolain mukaan asianosaisille on toimitettava kuulemisen kohteena olevat asiakirjat alkuperäisinä tai jäljennöksinä taikka varattava muutoin tilaisuus tutustua niihin. Mielipiteen selvittämisen ja kuulemisen yhteydessä lapselle ei kuitenkaan saa antaa sellaisia tietoja, jotka vaarantavat hänen kehitystään tai ovat vastoin lapsen muuta erittäin tärkeää yksityistä etua.
Myös muiden henkilöiden oikeutta saada tietoa asiaan vaikuttavista asiakirjoista voidaan joutua rajoittamaan. Tällainen tilanne saattaa syntyä tehtäessä päätöstä yhteydenpidon rajoittamisesta, kun perhettä ja lasta koskevia tietoja ei voida kokonaan luovuttaa ulkopuoliselle. Tietoa ei tule antaa asianosaiselle, jos antaminen olisi esimerkiksi vastoin lapsen etua tai muuta erittäin tärkeää yksityistä etua. Jos kaikkia tietoja ei voida antaa, on asiasta tarvittaessa tehtävä valituskelpoinen päätös.
Rajoituksen lapsikohtainen arviointi
Sijaishuoltopaikassa on arvioitava rajoituksen käyttöä yhdessä lapsen kanssa heti, kun hän kykenee ymmärtämään asian merkityksen.
Tieto käytettävissä olevista oikeussuojakeinoista
Lapselle ja hänen huoltajalleen (tai muulle henkilölle, jota yhteydenpidon rajoitus koskettaa) on viipymättä annettava tieto heidän käytettävissään olevista muutoksenhaku- ja oikeussuojakeinoista sekä mahdollisuudesta oikeusavun saamiseen. Tiedot antaa päätöksen tehnyt henkilö. Tietojen antaminen pitää sisällään myös sen, että lapselle on kerrottava mistä hän saa apua ja neuvoa muutoksenhaun tai kantelun tekemiseen.
Jos lapseen on kohdistettu rajoitus hänen ollessaan tilassa, jossa hän ei ole kyennyt ymmärtämään toimenpiteen merkitystä, hänelle on annettava tiedot heti, kun hän kykenee ymmärtämään asian merkityksen.
Tiedot on annettava ymmärrettävässä muodossa ja saavutettavalla tavalla ottaen huomioon lapsen ikä ja kehitystaso sekä vastaanottajan kommunikaatiomenetelmä.
Lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä on erityinen vastuu siitä, että lapsi saa riittävät tiedot oikeuksistaan sekä niistä toimenpiteistä, joihin hänen asiassaan on ryhdytty tai ollaan ryhtymässä. Lapselle on järjestettävä riittävä mahdollisuus tavata henkilökohtaisesti hänen asioistaan vastaavaa sosiaalityöntekijää muiden läsnä olematta ja keskustella itseään ja sijaishuollon toteuttamista koskevista asioista.