Rokotteiden antojärjestys Suomessa
STM:n mukaan koronavirusrokotteita hankitaan Suomessa koko väestölle. Koronavirusrokotteita saadaan Suomeen aluksi vain rajoitetusti, ja siksi rokotteita tarjotaan aluksi vain tietyille kohderyhmille. THL:n nimittämä Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä esitti marraskuussa 2020 suosituksen, jonka mukaan koronarokotusten kohderyhmät päätetään lääketieteellisen riskinarvion pohjalta. Valtioneuvosto hyväksyi Suomen koronarokotestrategian 2.12.2020.
Kun saatavilla on lisää tietoa uusista koronarokotteista, niiden myyntiluvista ja maahan saapumisesta, lääketieteellisten riskiryhmien rokotuksia koskevaa arviointia jatketaan ja listausta voidaan tarkentaa niin, että perussairauksia sairastavat jaetaan useampaan ryhmään riskin suuruuden perusteella. Lisäksi priorisointilistausta täsmennetään tällöin sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten että muun väestön osalta.
Lääketieteellisessä riskinarviossa huomioidaan sekä tieto Suomessa todetuista COVID-19-tautitapauksista että kansainvälinen tutkimustieto koronavirustaudin riskiryhmistä. Tieto sairastumisen riskistä yhdistetään tietoon siitä, missä määrin rokotukset vähentäisivät kohderyhmässä tapahtuvia vakavia tautitapauksia, ennenaikaisia kuolemia ja elinvuosien menetystä.
Ryhmiä määriteltäessä on lisäksi huomioitava EU:n lääkeviranomaisen EMA:n myöntämän myyntiluvan ehdot siitä, minkä ikäisille mitäkin rokotetta voidaan antaa ja siitä, liittyykö rokotteiden käyttöön muita rajoitteita.
Rokotusjärjestys:
1. Koronapotilaita hoitava terveydenhuollon henkilöstö sekä ympärivuorokautisen hoivan henkilöstö ja asukkaat
Tähän ryhmään lukeutuvia ovat:
- Teho-osastojen henkilökunta
- Todettuja tai epäiltyjä covid-19-potilaita hoitavien vuodeosastojen ja päivystysosastojen sekä ensihoidon henkilökunta
- Todettuja tai epäiltyjä covid-19-potilaita hoitavien infektiovastaanottojen henkilökunta, koronanäytteenottojen henkilökunta ja koronavirusdiagnostiikkaa tekevä laboratoriohenkilökunta
- Sosiaalihuollon asumispalvelujen ja laitoshoidon tehostetun palvelun toimintayksikköjen eli ympärivuorokautisen hoivan henkilökunta ja asukkaat (ryhmiä 3 ja 4 voidaan rokottaa samaan aikaan)
- Kriittinen sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö rajatusti, esimerkiksi elinsiirtoyksikköjen henkilökunta
- Edellä mainittujen ryhmien kokonaismäärä on noin 100 000 ihmistä, kun mukaan lasketaan vain ikääntyneiden hoivapalvelut.
2. Ikääntyneet ja henkilöt, joilla on vakavalle koronavirustaudille altistavia perussairauksia
Tähän ryhmään lukeutuvia ovat:
- ≥80-vuotiaat mukaan lukien samassa taloudessa asuvat omaishoitajat
- 75–79-vuotiaat mukaan lukien samassa taloudessa asuvat omaishoitajat
- 70–74-vuotiaat mukaan lukien samassa taloudessa asuvat omaishoitajat
- <70-vuotiaat, joilla on vakavalle koronavirustaudille erittäin voimakkaasti altistava sairaus*
- <70-vuotiaat, joilla on vakavalle koronavirustaudille altistava sairaus**
Väestöstä yli 70-vuotiaita on kaikkiaan noin 800 000.
*Vakavalle koronavirustaudille erittäin voimakkaasti altistavia sairauksia ovat esimerkiksi krooninen vaikea munuaissairaus, vaikea immunosuppressiivinen tila (elinsiirto, akuutti syöpähoito) ja vaikea krooninen keuhkosairaus.
** Vakavalle koronavirustaudille altistavia sairauksia ovat esimerkiksi sepelvaltimotauti ja kirroottinen maksasairaus.
3. Muu väestö
Miten rokotukset järjestetään?
Suomessa kunnat vastaavat rokotusten antamisesta omalla alueellaan. Kunnat tekevät rokotusten järjestämisessä yhteistyötä oman sairaanhoitopiirinsä ja erikoisvastuualueen (ERVA) kanssa.
THL ohjaa ja tukee kuntia ja alueellisia viranomaisia rokotusten toteuttamisessa. THL antaa ohjeita muun muassa rokotteiden kylmäketjun järjestämisestä sekä kehittää koulutusmateriaaleja terveydenhuollon ammattilaisille ja viestintämateriaaleja rokotteen ottaville kansalaisille.
Mitä rokotusjärjestelyissä tulee huomioida?
- Rokotteiden säilyttämisessä ja rokotejärjestelyissä on oltava erityisen huolellinen, jotta rokotteita ei mene hukkaan
- Rokotukset pitää suunnitella yhteistyössä eri tahojen kanssa siten, että tarvittaessa toimintaa pystytään muuntamaan joustavasti tilanteen mukaan
- On huolehdittava siitä, että paikallisella tasolla ohjeistukset ovat selkeät ja että rokotukset järjestetään turvallisesti yksiköiden toiminnan luonne huomioiden.
- On varmistettava, että eri toimintayksiköitä varten tehty ohjeistus välittyy myös yksittäisiin toimipisteisiin
- Koronavirukseen liittyvät ajantasaiset kansalliset ja alueelliset viranomaisohjeet pitää huomioida ja niitä tulee soveltaa, kun rokotuksia suunnitellaan ja toteutetaan.
- Rokotuspaikoissa on oltava toimiva potilastietojärjestelmä, jonka kautta rokotustiedot siirtyvät ajantasaisesti Valtakunnalliseen rokotusrekisteriin.
