Toimenpideohje epäiltäessä koronaviruksen COVID-19 aiheuttamaa infektiota
Kiinassa todettiin joulukuussa 2019 keuhkokuumetapauksia, joiden aiheuttajaksi on todettu uusi koronavirus.
Kuten muissakin Euroopan maissa, myös Suomessa terveydenhuollon tavoitteena on pyrkiä hillitsemään uuden koronaviruksen aiheuttaman taudin leviämistä ja lieventää sen seurauksia sekä suojata haavoittuvia potilasryhmiä (yli 70-vuotiaat ja perussairaat). Siksi on tärkeää pyrkiä löytämään vakavien, sairaalahoitoa vaativien tapausten lisäksi myös lieväoireiset tapaukset etenkin hoitohenkilökunnan parista.
Yleisesti paras tapa suojautua miltä tahansa hengitystieinfektiolta on noudattaa hyvää käsihygieniaa. Lisäksi tarvittaessa potilasta ja potilasta hoitavaa henkilökuntaa opastetaan käyttämään kirurgista suu-nenäsuojusta.
Kun epäillään uuden koronaviruksen aiheuttamaa infektiota, henkilökunnan asianmukaiseen suojautumiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Terveydenhuollon yksiköissä on hyvä olla suunnitelma tartuntavaarallisen potilaan ohjaamisesta ja eristämisestä toimipisteen sisällä.
COVID-19-testaus
- Hengitystieoireiset sairaalahoitoa vaativat potilaat on aina testattava mahdollisimman nopeasti, kuten myös oireiset sote-työntekijät.
- Mahdollisesti muuntuneen viruskannan aiheuttamat tautitapaukset on tutkittava ja tartuntaketjut selvitettävä viiveettä.
- Muiden oireisten testaus kohdennetaan epidemiatilanteen edellyttämällä tavalla paikallisten tartuntatautiviranomaisten harkinnan mukaan.
- Kaikki ulkomailta Suomeen saapuvat tai palaavat ohjataan rajanylityspaikoilla testeihin erillisten toimintamallien mukaisesti. Välttämättömän Suomesta ulkomaille suuntautuvan matkustamisen mahdollistava oireettomien testaus ja tähän liittyvä todistusten laatiminen toteutetaan tarvittaessa yksityissektorin avulla.
- Kun testauskapasiteettia on käytettävissä, testausta laajennetaan mahdollisimman kattavasti epidemiatilanteen edellyttämällä tavalla tartuntaketjujen nopeaksi katkaisemiseksi:
- sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköt, vastaanottokeskukset, vankilat ja muut laitokset sekä erilaiset työ- ja muut yhteisöt, joissa lähikontakteja ei voi välttää: kaikki henkilöt testataan matalalla kynnyksellä todetun koronatapauksen jälkeen
- koululaiset ja opettajat testataan, jos koulussa on todettu useampi koronatapaus samanaikaisesti
- ikääntyneiden hoiva- ja hoitoyksiköissä testataan uudet asukkaat
- ikääntyneiden hoiva- ja hoitoyksiköissä testataan henkilöstö määrävälein sellaisissa toimintayksiköissä, joissa on todettu useampia tapauksia
- tapausten lähikontaktit testataan erityisesti silloin, kun siitä on erityistä hyötyä karanteenien noudattamisen tai epidemian muun hallinnan kannalta
- testataan potilaat, jotka tulevat leikkauksiin ja muihin toimenpiteisiin, joihin liittyy erityinen tartunnanvaara (THL:n ja toimipisteiden tarkemman riskinarvion perusteella; ml. suun terveydenhuolto)
Koronavilkun kautta hälytyksen saaneet tai jäljityksessä tunnistetut altistuneet henkilöt:
- oireiset testataan mahdollisimman pian kaikissa epidemian vaiheissa
- oireettomat ohjeistetaan hakeutumaan testaukseen mahdollisimman pian Koronavilkun altistumisilmoituksen saamisesta
- lisäksi jäljityksessä tunnistetut oireettomat testataan tartuntatautilääkärin harkinnan mukaan
Varotoimet ja suojautuminen
Jos kliinisen taudinkuvan ja altistumishistorian perusteella päädytään tekemään COVID-19-tutkimuksia, sairaalassa potilas eristetään ja hoidetaan seuraavia varotoimia käyttäen:
- tavanomaiset varotoimet sekä kosketus- ja pisaravarotoimet
- kirurginen suu-nenäsuojus
- suojalasit tai kasvot peittävä visiiri
- pitkähihainen suojatakki
- tarvittaessa muovinen esiliina sekä
- suojakäsineet
Aerosoleja tuottavissa toimenpiteissä, kuten liman imussa hengitysteistä, nebulisaattorihoidossa, bronkoskopiassa, intubaatiossa ja resuskitaatiossa noudatetaan seuraavia varotoimia ja suojautumista:
- tavanomaiset varotoimet sekä kosketus- ja pisaravarotoimet
- FFP3- tai FFP2-hengityksensuojain
- suojalasit tai kasvot peittävä visiiri
- päähine tai hiussuojain
- nestettä läpäisemätön pitkähihainen suojatakki tai pitkähihainen suojatakki ja muovinen esiliina
- suojakäsineet
Suojainten riisumisjärjestys
Oikealla riisumisjärjestyksellä vältetään tilanne, jossa omilla käsillä kontaminoidaan silmien, nenän tai suun limakalvoja tai levitetään mikrobia ympäristöön.
- Riisu suojatakki ja suojakäsineet
- Desinfioi kädet
- Riisu silmäsuojain ja hiussuojain
- Desinfioi kädet
- Riisu kirurginen suu-nenäsuojus/hengityksensuojain
- Desinfioi kädet.
Koronaviruksen COVID-19 laboratoriotutkimukset
Sairaalassa näytteenottaja noudattaa samoja varotoimia kuin muu hoitohenkilökunta.
COVID-19-infektioepäilyn johdosta tehtävät laboratoriotutkimukset eivät saa viivästyttää vakavasti sairastuneen henkilön muita diagnostisia tutkimuksia tai hoitoa.
Jos potilaan COVID-19-infektio varmistuu, häntä hoidetaan eristyksessä varotoimia ja suojaimia käyttäen sairaalan ohjeiden mukaisesti. Sairaalahoidon pitkittyessä eristys- ja varotoimet voidaan tarvittaessa lopettaa, jos potilaasta on otettu kahtena peräkkäisenä päivänä COVID-19-tutkimukset ja ne ovat olleet negatiiviset.
Jos potilaan taudinkuva on lievä, eikä hän tarvitse sairaalahoitoa, ensisijainen näyte on nenänielutikkunäyte. Se voidaan ottaa kosketus- ja pisaravarotoimia noudattaen ja käyttäen seuraavia suojaimia:
- suojakäsineet
- kirurginen suu-nenäsuojus ja suojalasit tai kirurginen suu-nenäsuojus ja kasvot peittävä visiiri tai visiirillinen kirurginen suu-nenäsuojus
- hihallinen suojaesiliina
Hyväkuntoinen potilas voi odottaa tietoa laboratorionäytteiden vastauksista ja jatkotoimista kotonaan välttäen sosiaalisia kontakteja.
Eristys ja sen lopettaminen
Vuode- ja teho-osastolla eristys ja varotoimet voidaan lopettaa, jos potilas on ollut 2 vrk (48 t) oireeton ja oireiden alusta on kulunut vähintään 14 vrk (koko eristysaika enintään 20 vrk). Syvästi immuunipuutteisten potilaiden eristysaika on aina 20 vrk.
Kontrollinäytteiden ottamista eristyksen ja varotoimien lopettamiseksi ei suositella. Ainoa poikkeus ovat syvästi immuunipuutteiset potilaat, ja heidänkin kohdallaan näytteiden otosta päätetään infektiolääkäriä konsultoiden. Jos kontrollinäytteitä otetaan, tehdään vähintään kaksi COVID-19-tutkimusta niin että väliin jää vähintään 24 tuntia. Huomioi, että positiivinen PCR-testi ei välttämättä merkitse sitä, että tarttuvaa virusta esiintyy edelleen.
Jos potilas siirtyy toivuttuaan suoraan kotiin, kotieristystä jatketaan kunnes potilas on ollut oireeton 2 vrk (48 t) ja oireiden alusta on kulunut vähintään 14 vrk (koko eristysaika enintään 20 vrk).
Jos potilas siirretään jatkohoitoon tai kuntoutukseen, kontrollinäytteitä ei tarvitse ottaa edellyttäen, että potilas on ollut oireeton 2 vrk (48 t) ja oireiden alusta on kulunut vähintään 14 vrk (koko eristysaika enintään 20 vrk). Jos potilas siirretään ennen kuin 14 vuorokautta on kulunut oireiden alusta, jatkohoitopaikkaa tiedotetaan eristyksen ja varotoimien jatkumisesta.
Lieväoireinen COVID-19-potilas voi sairastaa kotona. Eristystä kotona jatketaan, kunnes tämä on ollut oireeton 2 vrk (48 t) ja oireiden alusta kulunut vähintään 10 vrk. Jos oireita esiintyy vielä 10 vuorokauden jälkeen, sairastuneen tulee olla kotona, kunnes hän on ollut oireeton vähintään 2 vrk (48 t) ajan. Kontrollinäytteitä ei tarvitse ottaa.
Sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijä voi palata työhön, kun hän on ollut oireeton vähintään 2 vrk (48 t) ja oireiden alusta on kulunut vähintään 10 vrk. Kontrollinäytteitä ei tarvitse ottaa.
Oireettomuudella tarkoitetaan yllämainituissa yhteyksissä sitä, että kuume on poissa ja muut oireet ovat selvästi vähenemässä. Huom. haju- tai makuaistin muutos tai lievä ärsytysyskä ainoana oireena ei vaadi eristyksen jatkamista.
Oireettoman henkilön, jolla on todettu COVID-19-tartunta PCR-testillä, kotieristyksen kesto on 10 vrk näytteenotosta.
Eristämisestä tai työstä, päivähoidosta tai oppilaitoksesta poissaolosta tehdään tartuntatautilain (1227/2016) mukainen päätös. Eristykseen määrättyä henkilöä, joka joutuu olemaan pois työstä, tulee informoida, että tällä on oikeus saada tartuntatautilain mukaista tartuntatautipäivärahaa korvaamaan ansionmenetystä.
Kontaktien kartoitus ja karanteeni
Kontaktien kartoituksen tavoitteena on tunnistaa lähikontaktit mahdollisimman varhain. Alueen epidemiologisesta tilanteesta ja voimavaroista riippuen kontaktit tunnistetaan, listataan ja luokitellaan lähikontakteihin ja muihin kontakteihin.
Lähikontakteilla tarkoitetaan henkilöitä, jotka ovat oleskelleet tartunnan saaneen kanssa kasvotusten tai samassa huoneessa yli 15 minuuttia. Heitä ovat esimerkiksi samassa taloudessa asuvat ja siellä vierailleet henkilöt, COVID-19-tapauksen matkaseurue, luokka- ja työkaverit sekä COVID-19-tapausta hoitanut terveydenhuollon henkilökunta ja COVID-19-näytteitä käsitellyt laboratoriohenkilökunta. Muilla kontakteilla tartuntariski on vähäinen.
Lähikontakteihin otetaan yhteyttä ja heille kerrotaan mahdollisesta tartunnasta sekä kotihoito-ohjeista lieväoireisille ja hoitoon hakeutumisesta, jos heille tulee oireita.
Lähikontakteja neuvotaan välttämään sosiaalisia kontakteja ja matkustamista sekä seuraamaan oireiden kehittymistä 14 vuorokauden ajan viimeisen altistumisen jälkeen.
Kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava lääkäri voi tartuntatautilain (1227/2016) perusteella määrätä lähikontaktin karanteeniin, jos tämän terveydentilan aktiivinen seuranta ei onnistu luotettavasti muilla toimenpiteillä.
Kontaktit ja karanteeni sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöillä
Terveydenhuollon toimintayksiköissä tulee olla tieto kaikista työntekijöistä, jotka ovat hoitaneet COVID-19-infektioon sairastunutta potilasta tai käsitelleet COVID-19-näytteitä. Tieto voi käydä ilmi esimerkiksi työvuorolistoista.
Henkilökunta, joka on hoitanut COVID-19-infektioon sairastunutta potilasta ilman asiaankuuluvia varotoimia ja suojaimia (kirurginen suu-nenäsuojus, kasvot peittävä visiiri, hengityksensuojain FFP2 tai FFP3), jää pois työtehtävistä 14 vrk:n ajaksi ja heitä seurataan aktiivisesti päivittäin oireiden kehittymisen varalta. Työvuoron voi tehdä loppuun kirurgista suu-nenäsuojusta käyttäen. Heitä neuvotaan välttämään sosiaalisia kontakteja ja matkustamista sekä olemaan tavoitettavissa.
Jos 14 vuorokauden karanteeni ei ole toteutettavissa esimerkiksi ilman, että sosiaali- terveydenhuollon yksikön toiminta vaarantuu, työntekijä voi jatkaa työssä tai palata työhön aiemmin. Tämä on mahdollista vain, jos työntekijä käyttää työssään jatkuvasti kirurgista suu-nenäsuojusta eikä hoida vaikeasti immuunipuutteisia potilaita.
Altistuneen työntekijän COVID-19-testausta suositellaan 13 vrk kohdalla ennen työhön paluuta riippumatta siitä, missä hän on altistunut. Testaus voidaan tehdä myös aiemmin, jos työntekijä palaa töihin ennen kuin 14 vuorokauden karanteeni on päättynyt.
Jos työntekijä, joka on saanut kaksi rokoteannosta ja toisesta annoksesta on kulunut viikko, altistuu koronavirustartunnalle, karanteenimääräystä ei tehdä eikä suositella omaehtoista karanteenia. Näin toimitaan riippumatta siitä, missä hän on altistunut.
Kun hoitohenkilökunta on altistunut työssä, työterveyshuolto arvioi COVID-19-tutkimusten tarpeellisuuden ja vastaa niihin ohjaamisesta tarvittaessa.
COVID-19-uusintainfektio
Henkilöllä on aiemmin todettu positiivinen PCR- tai antigeenitesti tai hänellä on lääkärintodistus aiemmin sairastetusta COVID-19-infektiosta ja ensimmäisen COVID-19-infektion oireiden alusta on kulunut alle 6 kuukautta:
- Jos henkilö on oireeton, pääsääntöisesti ei testata.
- Jos oireeton henkilö on kuitenkin jostain syystä testattu ja testi on positiivinen: Huomioi, että positiivinen PCR-testi ei välttämättä merkitse, että tartuttavaa virusta löytyy edelleen.
- Jos henkilö altistuu koronavirustartunnalle, karanteenimääräystä ei tehdä eikä suositella omaehtoista karanteenia.
- Jos henkilö saa COVID-19-infektioon sopivia oireita ja kliininen tila vaati diagnostista selvittelyä, etsitään ensisijassa muuta syytä oireille esim. influenssaa ja muita respiratorisia viruksia.
- Jos muuta syytä ei löydy, mahdollisen uusintainfektion varmistamisesta konsultoidaan infektiolääkäriä ja selvitetään, onko henkilöllä ollut edeltävästi suuren riskin lähikontakti. Lisäksi harkitaan otetaanko PCR-testi ja mietitään onko tarpeen kartoittaa altistuneita. Tulkinnan apuna voidaan käyttää PCR-testin Ct-arvoa ja sen muutosta.
Henkilöllä on todettu aiemmin positiivinen PCR- tai antigeenitesti tai hänellä on lääkärintodistus sairastetusta COVID-19-infektiosta ja ensimmäisen COVID-19-infektion oireiden alusta on kulunut yli 6 kuukautta:
- Jos henkilö on oireeton, altistuu tai saa COVID-19-infektioon sopivia oireita, toimitaan kuten ensimmäisen COVID-19-infektion kohdalla.
Sote-työntekijä, jolla on aiemmin todettu COVID-19-infektio, noudattaa varotoimissa ja suojautumisessa samoja ohjeita kuin muutkin toimintayksikön työntekijät.