Rintasyöpä koskettaa kaikkia sukupuolia, vaikka maailmanlaajuisesti tietoja ja tilastoja transihmisten rintasyövästä on vielä verrattain vähän. Usein sukupuolenkorjaushoitoihin liittyy pitkäkestoinen hormonihoito sekä erilaiset kirurgiset toimenpiteet.
Nykytutkimuksen valossa vaikuttaa siltä, että Y-kromosomi saattaa suojata rintasyövältä. Tästä johtuen transfeminiineillä henkilöillä rintasyövän riski on matalampi, kuin naisen kehoon syntyneillä. Toisaalta pitkä altistus estrogeenille ja lisääntyvä rintakudos lisäävät sairastumisriskiä.
Transmaskuliineilla henkilöillä rintasyöpäriskiin vaikuttavat erityisesti mahdollinen rintakehän muokkaus ja rintakudoksen poisto sekä käytetyt testosteroniannokset.
Rinnat ja estrogeenihoito
Yli 50-vuotiailla transfeminiineillä henkilöillä, jotka ovat käyttäneet estrogeenia yli viisi vuotta, on eri tutkimusten mukaan joko sama riski sairastua rintasyöpään kuin naiskehoon syntyneillä (cis-naiset) tai ainakin 47% korkeampi riski kuin miehillä. Kansainvälisesti suositellaankin, että he kävisivät säännöllisesti mammografiassa kahden vuoden välein.
Estrogeenihoidon myötä rinnat kasvavat. Kasvuun voi liittyä rintakipuja sekä rintojen arkuutta ja kyhmyisyyttä, jotka on tärkeä erottaa rintasyövän oireista. Riski rintasyöpään kasvaa rintakudoksen lisääntymisen ja kiinteytymisen jälkeen.
Rintaimplantit
Rintaimplantit voivat hankaloittaa rintasyövän havaitsemista mutta eivät ole este omatarkkailulle tai mammografialle. Mammografialle implantti ei ole este, mutta kuvia otetaan varjostusten vuoksi tavallista enemmän ja implantin siirtämiseksi tieltä ja rintakudoksen esiin työntämiseen käytetään siihen tarkoitettua vakiintunutta menetelmää.
Rintaimplantti tekee rinnasta kiinteän, jonka vuoksi se voi olla myös haasteellinen tutkia. Implantin sijoittaminen rintalihaksen alle voi vähentää implantin tuntumista ihon läpi ja se saattaa myös ehkäistä implantteja ympäröivän arpikudoksen kovettumista. Rintalihaksen päälle asetetun implantin reunat voivat erottua selvemmin. Implantti tuntuu kovalta ja tarkkarajaiselta tyynyltä.
Implantin ympärille muodostuu arpikapseli, joka tuntuu ympäröivää kudosta kovemmalta. Ajan myötä implantti tai arpikudos saattavat kovettua tai vaihtaa paikkaansa.
Rintakehän muokkaus maskuliinisemmaksi
Rintakehää voidaan muokata maskuliinisemmaksi poistamalla rintakudos kokonaan tai osittain. Kumpikaan vaihtoehto ei poista rintasyövän riskiä kokonaan. Rintasyövälle altistavan geenimuunnoksen kantajalla on myös mastektomian jälkeen 5% riski sairastua.
Mastektomia sekä testosteronihoidot laskevat kuitenkin pienentävät sairastumisriskiä. On hyvä huomata, että liian korkea testosteronimäärä voi muuttua kehossa estrogeeniksi ja siten johtaa kohonneeseen sairastumisriskiin.
Henkilöt, joilla on mieheen viittaava henkilötunnus, eivät saa kutsuja säännöllisiin kunnallisiin mammografiaseulontoihin. Säännölliseen mammografiaan hakeutumista suositellaan kaikille yli 50-vuotiaille transmaskuliineille, jotka eivät ole poistattaneet rintojaan.
Masektomian jälkeen mammografia ei välttämättä onnistu. Sen sijaan rintoja voidaan tutkia ultraäänellä.
Bindaus
Bindauksella pyritään samaan aikaan mahdollisimman litteä rintakehä. Bindaukseen käytetään tyypillisesti joustinsidoksia tai tehdasvalmisteisia bindereitä.
Tutkimuksissa ei ole todettu, että binderin käyttö lisäisi rintasyöpäriskiä. Bindaukseen voi kuitenkin liittyä monia muita oireita, kuten ihoärsytystä, hengitysvaikeuksia ja imunestekierron häiriöitä, erityisesti, jos binderi on liian tiukka. Yleisesti suositellaan binderin poistamista nukkumaan mennessä eikä binderiä tulisi käyttää yli 12 tuntia kerrallaan.
Transihminen potilaana
Transihmisillä eli ihmisillä, jotka eivät samaistu syntymässä merkittyyn sukupuoleen, voi olla kehodysforiaa erityisesti liittyen rintojen koskettamiseen tai mammografiaan. Heille rintojen tutkiminen voi olla nöyryyttävä ja traumaattinen kokemus.
Sukupuolivähemmistöihin kuuluvilla ihmisillä voi olla negatiivisia kokemuksia terveydenhuollosta tai pelkoa siitä, että eivät tule kohdatuksi arvokkaasti. On tärkeää, että he kohtaavat sensitiivistä hoitohenkilökuntaa, joka pystyy antamaan myös tapauskohtaisia neuvoja.