Tausta
Mielenterveyden häiriöt, kuten vaikea masennus ja skitsofrenia, ovat yksi kansanterveyden suurimmista haasteista. Mielenterveyden häiriöt vaikuttavat ihmisten aktiivisuuteen, toimintakykyyn, kognitiivisiin toimintoihin ja sosiaalisiin suhteisiin, ollen suurin yksittäinen syy työkyvyttömyyseläkkeisiin. Mielenterveyden häiriöt maksavat vuosittain EU:lle yli 600 miljardia euroa ja Suomelle noin 11 miljardia euroa. Mielenterveysasiakkaiden sitoutuminen mielenterveyspalveluihin saattaa olla haastavaa ja siksi tarvitaan uudenlaisia, vaikuttavia hoitomuotoja. Lyhytkin virkistystoiminta luonnossa kohottaa itsetuntoa ja mielialaa, lievittää stressiä ja ahdistusta, vahvistaa sosiaalista yhtenäisyyttä ja lisää fyysistä aktiivisuutta riippumatta henkilön sukupuolesta, iästä tai terveydentilasta. Tässä Näyttövinkissä luontoperustaisella terapeuttisella virkistystoiminnalla tarkoitetaan suunniteltua ja ohjattua toimintaa, joka voi sisältää esimerkiksi luonnossa liikkumista, puutarhan hoitoa, liikuntalajeja tai leirejä.
Tulokset
Järjestelmällisen katsauksen tulosten perusteella kokemukset luontoperustaisesta terapeuttisesta virkistystoiminnasta muodostivat kaksi alla esiteltyä pääteemaa.
1. Luontoperustainen, terapeuttinen virkistystoiminta koetaan nautinnollisena ja sosiaalisesti osallistavana kokemuksena, joka edistää merkityksellisten ihmissuhteiden ja yhteyksien muodostumista. Nämä edistävät yhteenkuuluvuuden tunnetta ja vähentävät sosiaalista eristäytymistä (B*).
Luontoperustaiseen terapeuttiseen virkistystoimintaan osallistumisen koetaan
- lisäävän mielihyvää sekä mahdollisuuksia pitää hauskaa, osallistua ja kokea positiivisia tunteita.
- elvyttävän, kun huomio kääntyy pois negatiivisista ja stressaavista kokemuksista.
- mahdollistavan sosiaalisen osallisuuden, merkityksellisten ihmissuhteiden muodostamisen sekä yhteyden tunteen luonnon ja eläinten kanssa.
2. Luontoperustainen terapeuttinen virkistystoiminta edistää mielenterveyden ongelmista toipumista ja asiakkaan psykososiaalista ja fyysistä hyvinvointia. Luonto koetaan sosiaalisena ja kulttuurisena ympäristönä, joka edistää psykososiaalista hyvinvointia sekä mielenterveyttä (B*).
Luontoperustaiseen terapeuttiseen virkistystoimintaan osallistumisen koetaan
- vahvistavan mielen hyvinvointia ja edistävän henkilökohtaista kasvua.
- auttavan voittamaan pelon ja ahdistuksen sekä lisäävän itseluottamusta ja motivaatiota, mikä auttaa tekemään myönteisiä muutoksia elämään.
- lisäävän itseluottamusta ja tietoisuutta itsestä, mikä vahvistaa identiteettiä.
- vähentävän sairauteen liittyvää stigmaa.
- luovan psyykkisesti turvallisen ympäristön, mikä puolestaan mahdollistaa sosiaalisen osallistumisen.
- edistävän fyysistä terveyttä mahdollistamalla liikkumisen lisäämisen sekä terveellisten elämäntapojen ylläpitämisen. Olo koetaan energisemmäksi, rentoutuneemmaksi ja virkeämmäksi.
* GRADE-CERQual (Confidence in the Evidence from Reviews of Qualitative research) asteikko (A–D) on yksi tapa arvioida luottamusta laadullisilla tutkimuksilla tuotettuihin tuloksiin (= näytönaste). Vahvinta luottamusta edustaa A ja heikointa D.
Yhteenveto
Katsauksen tulosten perusteella mielenterveysasiakkaat ovat kokeneet luontoperustaiseen virkistystoimintaan ja ulkoiluun osallistumisen mielekkäänä ja sosiaalisesti osallistavana kokemuksena, joka mahdollistaa uusien ihmissuhteiden muodostamisen. Säännöllinen terapeuttinen luontoperustainen virkistystoiminta edistää toipumista sekä psykososiaalista ja fyysistä hyvinvointia. Lisäksi liikunnan on todettu olevan tehokas keino vähentää muun muassa masennus- ja ahdistusoireita.
Aineisto ja menetelmät
Näyttövinkki perustuu vuonna 2020 julkaistuun järjestelmälliseen katsaukseen, jossa tarkasteltiin kuntoutusyksiköiden mielenterveysasiakkaiden kokemuksia luontoperustaisesta terapeuttisesta virkistystoiminnasta. Katsauksessa oli mukana yhteensä 18 laadullista tutkimusta, joissa aineistonkeruumenetelminä käytettiin yksilöhaastatteluja, osallistujahavaintoja ja fokusryhmähaastatteluja. Tutkimuksiin osallistuneet olivat kuntoutusyksiköissä asuvia aikuisia, joilla oli diagnosoitu mielenterveyden häiriö, ja jotka oli ohjattu luontoperustaiseen virkistystoimintaan mielenterveyspalveluiden kautta. Tutkimuksista uutettiin 84 löydöstä, joista muodostettiin kuusi kategoriaa ja kaksi pääkategoriaa. Katsauksen menetelmällinen toteutus on kuvattu yksityiskohtaisemmin alkuperäisessä julkaisussa. Katsauksen laatu arvioitiin JBI:n arviointikriteeristöllä.*
Käyttökelpoisuus Suomessa
Tulokset ovat sovellettavissa suomalaiseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Tulosten pohjalta voidaan perustella luontoperustaisen terapeuttisen virkistystoiminnan tärkeyttä sekä edistää mielenterveysasiakkaiden erilaisten hoitomuotojen ja palveluiden kehittämistä. Palvelut voivat sisältää sekä kuntouttavia että ennaltaehkäiseviä elementtejä edistäen asiakkaiden mielenterveyden palautumista sekä psykososiaalista ja fyysistä hyvinvointia. Terveysalan ammattihenkilöt voivat hyödyntää Näyttövinkin tuloksia niin yksilö- kuin ryhmämuotoisessa toiminnassa.
Lisämateriaalia: https://www.mielenterveystalo.fi/fi/omahoito/hyvinvointia-luonnosta
Näyttövinkin laatijat
Matinlompolo, Noora 1,2, sh, TtM-opiskelija
Mensonen, Marjo 1,2, sh, TtM-opiskelija
Nyman, Eija 1,2, sh, TtM-opiskelija
Kati Immonen 3, bioanalyytikko, TtM, yliopettaja
Kääriäinen, Maria 1, th/sh, TtT, professori
Paakkolanvaara, Jane-Veera 4, PsM, psykoterapeutti, väitöskirjatutkija
Editoijat: Marin, Kaisa 5 sh, TtM, tutkija ja Hamari, Lotta 5, ft, TtT, tutkija
1 Oulun yliopisto, 2 Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue (Pohde), 3 Oulun ammattikorkeakoulu, 4 Tampereen yliopisto, 5 Hoitotyön tutkimussäätiö sr. (Hotus)
Sources
Attachments
nayttovinkki-3-2023
Type:
PDFSize:
178.35 KBUploaded:
03/05/2023 11:20