Tausta
Teach-back* on ohjauksessa käytettävä vuorovaikutusmenetelmä, jossa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilainen pyytää asiakasta ohjauskeskustelun aikana toistamaan omin sanoin keskeiset käsitellyt asiat. Teach-back-menetelmää voidaan käyttää sellaisenaan tai osana muita ohjausmenetelmiä. Teach-back-menetelmän on osoitettu olevan hyödyllinen laajasti eri asiakas- ja potilasryhmissä sekä ympäristöissä. Menetelmän avulla molemmat ohjauksen osapuolet voivat yhdessä varmistua tiedon ymmärrettävyydestä sekä tunnistaa mahdollisia lisätiedon tai kertauksen tarpeita. Ohjauskeskustelua jatketaan, kunnes henkilö tuntee hallitsevansa omaan tilanteeseensa ja hoitoonsa liittyvät asiat.
Teach-back-menetelmää voidaan hyödyntää esimerkiksi osana pitkäaikaista terveysongelmaa** sairastavan henkilön omahoidon ohjausta. Tätä puoltaa se, että omahoidon ohjauksen on tärkeää olla positiivista, vuorovaikutuksellista ja sen tulee perustua interaktiivisiin opetusmenetelmiin5 sekä potilaan yksilöllisiin kysymyksiin, odotuksiin ja toiveisiin. Lisäksi omahoidon ohjauksen on hyvä perustua teachback-menetelmän kaltaisille näyttöön perustuville ja vaikuttaviksi osoitetuille menetelmille, jotta pelkän tiedon jakamisen sijaan tuetaan laajemmin potilaan tietoon perustuvaa päätöksentekoa ja psykososiaalista hyvinvointia. Tärkeää on, että ohjaus muodostuu luonnolliseksi osaksi henkilön hoidon kokonaisuutta.
Onnistunut teach-back-menetelmän käyttö edellyttää sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilta menetelmään liittyvää osaamista. Ohjauksen laadun kannalta on lisäksi tärkeää, että ohjaukseen liittyvät käsitteet ja menetelmät ovat selkeitä ja yhteisesti ymmärrettyjä.
Selitteet
*Englanninkielisessä kirjallisuudesta menetelmästä käytetään myös käsitteitä tellme, teach-to-goal, show-me, show-back ja closing the loop4 , jotka kaikki kuvaavat potilaan aktiivista roolia ohjauksessa.
**Tässä Näyttövinkissä käytetään käsitettä pitkäaikainen terveysongelma. Käsite viittaa ei-tartunnallisiin pitkäaikaissairauksiin (noncommunicable diseases, NCD), joita ovat esimerkiksi sydän- ja verisuonisairaudet, diabetes sekä keuhko- ja syöpäsairaudet.
Tulokset
Teach-back*-menetelmä soveltuu osaksi ohjausta
- yksilöllisesti harkiten kaikille terveydenhuollon asiakas- ja potilasryhmille (jatkossa asiakas)
- erityisesti silloin, jos asiakkaalla on heikko lukutaito, kognitiivisten kykyjen alenemaa tai esimerkiksi ikään liittyvää muistamattomuutta
- esimerkiksi:
- pitkäaikaiseen terveysongelmaan** liittyvässä omahoidon ohjauksessa
- kotiutumisen yhteydessä toteutettavassa ohjauksessa
Teach-back-menetelmän toteuttamisessa on tärkeää huomioida, että
- työyksiköissä on yhtenäiset käytännöt menetelmän käyttöön
- menetelmä vakiinnutetaan käyttöön ja sitä käytetään säännöllisesti
Yhtenäinen, vakiintunut ja säännöllinen teach-back-menetelmän käyttö luo parhaat edellytykset sille, että potilas ymmärtää omaa terveysongelmaansa, hoitoaan sekä komplikaatioiden ehkäisyä ja että hänellä on ajantasaiset tiedot ja taidot oman toimijuutensa tueksi.
Teach-back-menetelmän avulla on mahdollista
vahvistaa asiakkaan
- tietoa omasta terveysongelmastaan ja siihen liittyvistä asioista1
- terveydenlukutaitoa (health literacy)
- omahoitotaitojen kehittymistä
- toimijuutta omassa hoidossaan ja sen toteuttamisessa
- yleistä tyytyväisyyttä hoitoon
- onnellisuutta
- minäpystyvyyden tunnetta
- elämänlaatua
Toimijuuden vahvistuminen voi näkyä esimerkiksi hoitovälineiden, kuten inhalaattorin, käytön parempana hallintana, ravitsemustottumusten kehittymisenä terveellisempään suuntaan ja omaseurannan (esim. paino, verensokeriseuranta) aktiivisempana toteuttamisena. Lisäksi teach-back-menetelmän käytöllä on mahdollista vahvistaa asiakaslähtöistä vuorovaikutusta ja vanhempien toimijuutta astmaa sairastavien lasten ohjaustilanteissa.
vähentää
- asiakkaan kotiutumisen jälkeisiä suunnittelemattomia uusintakäyntejä
- syöpää sairastavien oirekokemusta ja ahdistusta
- sektiota odottavien naisten ahdistusta
ESIMERKKEJÄ TEACH-BACK-MENETELMÄN KÄYTTÖÖNOTOSSA KÄYTETYISTÄ TUKIMENETELMISTÄ
- potilaiden osallistuminen käyttöönoton suunnitteluun
- koulutuksen järjestäminen ammattilaisille
- arviointi- ja seurantastrategiat ja -työkalut
- esimerkiksi tarkistuslistat
- interaktiivinen ja tekninen tuki
- esimerkiksi teach-back-menetelmän käytön kirjaaminen potilastietojärjestelmään
- jatkuvana tukena esimerkiksi muistutukset teach-backmenetelmän käytöstä
- ohjausta toteuttavien keskinäisten suhteiden vahvistaminen
- esimerkiksi teach-back-lähettiläiden kouluttaminen työyksiköihin
- rakenteiden uudistaminen teach-back-menetelmän integroimiseksi osaksi toimintoja
Katsauksessa ammattilaisten teach-back-koulutusten sisällöt vaihtelivat, yleisimmin koulutukseen sisältyi neljä sisältöaluetta, jotka olivat 1) potilaiden tarpeiden tunnistaminen, 2) potilaan suosiman oppimistyylin määrittäminen, 3) sopivien materiaalien valitseminen sekä 4) esimerkin antaminen, miten teachback-menetelmää voi käyttää vuorovaikutuksessa potilaan kanssa.
Yhteenveto
Teach-back-ohjausmenetelmän avulla voidaan monipuolisesti tukea henkilön hyvinvointia sekä osaamista ja toimijuutta omassa hoidossa. Menetelmää voidaan yksilöllisesti harkiten käyttää kaikilla asiakas- ja potilasryhmillä, erityisesti silloin, jos asiakkaalla on ymmärtämisen ongelmia tai kielellisiä haasteita. Teachback-menetelmän käyttöön on tärkeää olla sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä yhtenäinen käytäntö, jonka toteutuksessa ovat mukana kaikki yksikön ammattilaiset. Näin taataan parhaat edellytykset menetelmän onnistuneelle toteuttamiselle. Yleisimmin menetelmää hyödynnetään jäsentyneissä mutta yksinkertaisissa ohjausaiheissa. Se soveltuu moniin erilaisiin toimintaympäristöihin, kuten sairaaloihin, perusterveydenhuoltoon tai päivystyspoliklinikoille. Menetelmä on hyödyksi erityisesti akuuttihoitoa tarjoavissa yksiköissä, joissa ohjauksen ymmärtämisen varmistamiselle jää harvoin aikaa.
Käyttökelpoisuus Suomessa
Tuloksia voidaan hyödyntää soveltuvin osin kaikissa niissä sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä, joissa ohjataan asiakkaita ja potilaita. Tuloksia voidaan hyödyntää myös sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattilaisten koulutuksessa.
Teach-back-menetelmää käytettäessä on tärkeää tiedostaa siihen toisinaan liittyvä kokemus stigmasta esimerkiksi tilanteissa, joissa asiakkaalla on kielellisiä haasteita tai ymmärtämisen vaikeuksia. Ammattilaisen on tärkeää pitää esillä sitä, ettei menetelmän tarkoituksena ole arvostella tai arvioida henkilöä. Menetelmän tavoitteena on sen sijaan varmistaa tiedon ymmärrettävyys, tukea muistamista sekä tunnistaa yhdessä lisätiedon tarve.
Aineisto ja menetelmät
Tämä Näyttövinkkipäivitys perustuu kolmeen järjestelmälliseen katsaukseen, joista kaksi on lisätty mukaan tähän päivitykseen. Vuonna 2020 julkaistussa järjestelmällisessä narratiivisessa katsauksessa tunnistettiin teach-back-menetelmän käyttöönottotapoja ja merkitys terveydenhuollossa. Katsauksessa oli mukana 20 tutkimusta, joista suurimmassa osassa (n = 15) teach-back oli osana jäsenneltyä ohjausmenetelmää ja ohjaus vaihteli lyhyistä ohjaustapaamisista monivaiheisiin ohjauskokonaisuuksiin. Tutkimusten laatu arviointiin vaihtelevaksi, mutta yli puolessa (n = 13) laatu oli vähintään kohtalainen. Vuonna 2021 julkaistussa järjestelmällisessä monimenetelmäkatsauksessa3 tarkasteltiin teach-back-menetelmää syöpää sairastavien potilaiden ohjauksessa. Katsauksessa oli mukana viisi tutkimusta, jotka täyttivät vähintään 70 % katsauksessa käytetyistä laadunarviointikriteereistä.
Tämä päivitys korvaa Näyttövinkin 9/2017, joka perustui vuonna 2016 julkaistuun järjestelmälliseen katsaukseen. Tutkimusten (n = 10) kohderyhmänä olivat avoterveydenhuollon vastaanotoilla tai sairaalassa hoidettavana olleet sydänsairautta (n = 4), keuhkoahtaumatautia tai astmaa (n = 4) tai diabetesta (n = 2) sairastavat aikuiset (> 18 v). Yhdessä tutkimuksista teach-back-menetelmä oli ainoana ohjauskäytäntönä, muissa tutkimuksissa se oli osana muuta ohjausinterventiota.
Kaikkien katsausten menetelmällinen toteutus on kuvattu yksityiskohtaisemmin alkuperäisissä julkaisuissa. Katsausten laatu arvioitiin JBI:n järjestelmällisen katsauksen arviointikriteeristöllä.
Näyttövinkin laatijat
Päivitystyöryhmä
Virtanen, Heli, 1,2, sh, TtT, dosentti, yliopisto-opettaja, tutkija
Palonen, Mira, 3 , sh, TtT, vanhempi tutkija
Eskolin, Silja-Elisa, 3 , sh/th, TtM, TM, nuorempi tutkija
1 Turun yliopisto, 2 Varsinais-Suomen hyvinvointialue (Varha), 3 Hoitotyön tutkimussäätiö sr
Näyttövinkki 9/2017: Hannele Siltanen ja Heli Virtanen
Sources
Attachments
nayttovinkki-6-2024
Type:
PDFSize:
191.32 KBUploaded:
10/09/2024 14:59