Tausta
Suomessa synnyttäjien keski-ikä on noussut vähitellen ja keskimäärin neljännes synnyttäjistä on 35 vuotta täyttäneitä. Lapsettomuustutkimuksiin ja -hoitoon hakeutuu vuosittain arviolta 3000‒4000 paria tai itsellistä henkilöä. Hoitoihin hakeutuvien määrä on nousussa, johtuen hedemällisyyden laskusta 35 ikävuoden jälkeen. Samalla hedelmöityshoitojen onnistumisprosentti laskee iän noustessa. Vuonna 2022 koeputkihedelmöityshoidoissa alle 30-vuotiailla synnytykseen eteni 32,8 prosenttia tehdyistä alkion siirroista ja yli 30-vuotiailla 18,3 prosenttia.
Avusteiset lisääntymismenetelmäta (Medically Assisted Reproduction, MRA) ovat yleisiä lapsettomuuden hoidossa. Hedelmöityshoitojen avulla raskaaksi tulleet voivat kohdata erityisiä fyysisiä ja emotionaalisia haasteita äitiyteen siirtymisessä ja heille on tärkeää tarjota yksilöllisen tilanteen huomioon ottavaa tukea hedelmöityshoitojen ja raskauden aikana sekä vanhemmaksi tultaessa. Tukea on tärkeää tarjota myös mahdolliselle kumppanille sekä hedelmöityshoitojen että raskauden aikana. Terveydenhuollon ammattilaisten on tärkeää osata vastata hedelmöityshoitojen avulla raskaaksi tulleiden tuen tarpeeseen. Siksi on tärkeää lisätä ymmärrystä siitä, millaisia kokemuksia heillä liittyy äitiyteen siirtymiseen.
Tulokset
Kokemusten perusteella hedelmöityshoitojen avulla raskaaksi tulleiden
on tärkeää saada tukea ahdistuksen vähentämiseksi, vahvistaakseen uskoa raskauteensa sekä omaksuakseen äitiys*identiteetin (kohtalainen)
- Toistuvat pettymykset aiemmissa hedelmöityshoidoissa vähensivät uskoa raskauteen positiivisesta raskaustestin tuloksesta huolimatta sekä aiheuttivat huolta ja ahdistusta keskenmenon sekä vauvan epämuodostumien mahdollisuudesta.
- Raskauteen liittyvä epäusko ja pelko sikiön menettämisestä saattoi johtaa kiintymyssuhteen muodostumisen välttelyyn sekä äitiysidentiteetin tukahduttamiseen.
on tärkeää saada vahvistusta elämäntavoilleen varmistuakseen turvallisesta raskauden kulusta (heikko)
- Aiempi kokemus lapsettomuudesta aiheutti ristiriitaisia tunteita äidiksi tulemisesta, kuten samanaikaista pelkoa ja iloa.
- Pelot keskenmenosta ja sikiöhaitoista saattoivat aiheuttaa fyysisen aktiivisuuden ja elämäntapojen, kuten liikunnan ja matkustamisen, rajoittamista.
- Elämäntapojen hallitseminen oli keino rauhoittaa mieltä.
ajatusten keskittäminen lapsettomuuden kokemuksesta raskauteen edistää äitiysidentiteetin kehittymistä ja kiintymyssuhteen muodostumista syntymättömään lapseen (kohtalainen)
- Raskauden tiedostaminen ja tunnustaminen johti kiintymyssuhteen kehittymiseen sekä positiivisiin tunteisiin äitiydestä.
- Ajattelutavan muutokseen kuului itselle parhaiten soveltuvan äitiysminän etsiminen ja muodostaminen.
on tärkeää arvioida omaa minäkuvaansa sekä valmistautua synnytykseen tai äitiyteen (kohtalainen)
- Negatiivinen aiemmasta lapsettomuudesta johtuva minäkuva saattoi
- saada naiset epäilemään kykyään synnytykseen ja soveltuvuuttaan äideiksi
- aiheuttaa huolta rakkauden puutteesta syntyvää lasta kohtaan tai kyvystä imettää.
- Negatiivinen mielikuva aiemmasta lapsettomuudesta saattoi voimistua uudelleen synnytyksen lähestyessä, lisäten synnytykseen sekä omaan ja lapsen terveyteen liittyvää huolta ja ahdistuneisuutta.
raskaus tukee positiivisten tunteiden syntymistä sekä muuttaa minäkuvaa ja sosiaalisia suhteita (kohtalainen)
- Raskauden myötä naiset kokivat vapautuvansa lapsettomuuteen liittyvästä häpeällisestä leimasta ja ottavansa takaisin sosiaalisen asemansa ja arvonsa.
- Naiset kokivat kasvaneensa ylitettyään vaikeudet ja löysivät uudenlaista merkityksellisyyttä sekä toivoa uudessa elämässään.
Suhteet mahdolliseen kumppaniin, perheeseen ja muihin ihmisiin saattoivat muuttua lapsettomuuskokemuksen ja raskauden myötä sekä positiivisesti että negatiivisesti. Raskauden aikaansaamat positiiviset tunteet olivat iloa pitkään odotetun raskauden toteutumisesta ja kiitollisuutta tukena olleita ihmisiä kohtaan. Osa kuitenkin salasi hedelmöityshoidolla alkaneen raskautensa ja etäännytti itsensä ihmisistä, jotka eivät suhtautuneet myötätuntoisesti hedelmöityshoitoihin. Tämä saattoi johtaa psykologiseen eristäytyneisyyteen. Hedelmöityshoitojen avulla raskaaksi tulleet saattoivat kokea myös selviytyjän syyllisyyttä suhteessa tahattoman lapsettomuuden kanssa eläviin.
a Avusteiset lisääntymismenetelmät (Medically Assisted Reproduction, MRA) - käsite viittaa useisiin erilaisiin lääketieteellisiin toimenpiteisiin munasolun hedelmöittämiseksi. MRAssa toimenpiteitä tehdään joko munasolulle, alkiolle, siittiöille tai kaikille näistä. Aikaisemmin on käytetty myös nimitystä Assisted Reproductive Technology (ART). Tässä Näyttövinkissä käytetään näistä toimenpiteistä käsitettä hedelmöityshoidot.* Tässä Näyttövinkissä käytetään käsitettä äitiys, pohjautuen taustalla olevaan katsaukseen. On tärkeää huomioida, että kohderyhmässä saatetaan käyttää myös muita käsitteitä, kuten vanhemmuus.
Käyttökelpoisuus Suomessa
Järjestelmällisen katsauksen tulokset soveltuvat suomalaiseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon kaikissa niissä yksiköissä ja tilanteissa, joissa kohdataan hedelmöityshoitojen avulla raskaaksi tulleita.
Yhteenveto
Hedelmöityshoitojen avulla raskaaksi tulleiden äitiyteen siirtymiseen liittyy erityisiä haasteita. He tarvitsevat terveydenhuollon ammattilaisilta myötätuntoa ja ymmärrystä raskauteen liittyvään epäuskoon ja ahdistukseen. Tämä osaltaan vahvistaa heidän luottamustaan turvalliseen raskauteen ja sikiön terveyteen. Ammattilaisten on tärkeää olla avoimina avustetusti raskaaksi tulleiden mahdollisen epävarmuuden, ristiriitaisten tunteiden sekä lapsettomuuteen liittyvän minäkuvan puheeksi ottamiselle. Tukea on tärkeää tarjota myös mahdollisille kumppaneille sekä hedelmöityshoitojen että raskauden aikana.
Ammattilaisten on hyvä tiedostaa hedelmöityshoitojen avulla raskaaksi tulleiden pyrkimykset lapsettomuuden kokemuksista ylipääsemiseksi sekä kuunnella heidän omia näkemyksiään raskaudesta ja miten he pärjäävät kohtaamiensa haasteiden kanssa. Keskeistä on rakentaa luottamukseen perustuva hoitosuhde ja ymmärtää hedelmöityshoitojen avulla raskaaksi tulleiden yksilölliset ja erityislaatuiset tiet äidiksi tulemiseen liittyvässä identiteetin muutoksessa.
Aineisto ja menetelmät
Näyttövinkki perustuu vuonna 2022 julkaistuun laadullisten tutkimusten järjestelmälliseen katsaukseen, jonka tarkoituksena oli tunnistaa avusteisten lisääntymismenetelmien avulla raskaaksi tulleiden naisten kokemuksia äitiyteen siirtymisestä 1 . Katsauksen aineisto koostui seitsemästä tutkimuksesta vuosilta 1994–2018, joihin osallistui yhteensä 110 raskaana olevaa naista. Tutkimukset oli toteutettu Japanissa (2), Brasiliassa (1), Iranissa (1), Israelissa (1), IsoBritanniassa (1) ja Yhdysvalloissa (1). Katsauksen tulosten näytönastetta arvioitiin ConQualmenetelmällä (vahva, kohtalainen, heikko, hyvin heikko), jonka mukaan luottamus tuloksiin oli pääosin kohtalainen. Järjestelmällisen katsauksen menetelmällinen toteutus on kuvattu yksityiskohtaisemmin alkuperäisessä julkaisussa1 . Katsauksen laatu arvioitiin JBI:n järjestelmällisen katsauksen arviointikriteeristöllä.
Näyttövinkin laatijat
Hevosmaa, Anna, ft, TtM-opiskelija, Oulun yliopisto
Koskela, Jaana, th, YAMK-opiskelija, Oulun ammattikorkeakoulu
Laakso, Heidi, th, TtM-opiskelija, Oulun yliopisto
Suomaa, Sallamari, th, TtM-opiskelija, Oulun yliopisto
Kääriäinen, Maria, th, TtT, professori, Oulun yliopisto
Moilanen, Salli, kätilö AMK, HR-asiantuntija, Simpukka ry:n hallituksen puheenjohtaja, Lapsettomien yhdistys Simpukka ry
Savio, Piia, KM, toiminnanjohtaja, Lapsettomien yhdistys Simpukka ry
Editointi: Silja-Elisa Eskolin, nuorempi tutkija ja Mira Palonen, vanhempi tutkija, Hoitotyön tutkimussäätiö sr
Sources
Attachments
nayttovinkki-5-2024-2
Type:
PDFSize:
149.65 KBUploaded:
06/06/2024 11:51