Tausta
Vesisynnytyksen suosio on kasvanut ja vuosina 2017–2020 vesisynnytys tuli vaihtoehdoksi monessa suomalaisessa synnytyssairaalassa. Vesisynnytyksessä synnyttäjä on vedessä ponnistuksen aikana ja vauva syntyy veden alla. Vesi toimii jo synnytyksen avautumisvaiheessa lääkkeettömänä kivunlievityskeinona. Vesi myös rentouttaa, kannattelee ja mahdollistaa liikkumisen sekä hyvän asennon löytämisen. Vesisynnytykset ovat olleet synnyttäjille positiivisia ja voimaannuttavia kokemuksia. Suomessa sairaalassa tapahtuva veteen synnyttäminen on turvallista, kun kyseessä on täysiaikainen (37+0 – 41+6) normaalisti edennyt raskaus ja synnytys, eikä vasta-aiheita vesisynnytykselle synnytyssairaalan kriteerien 6 mukaan ole. Ennen synnyttäjän menoa veteen otetaan kardiotokografia (KTG). Synnyttäjän ja sikiön vointia seurataan samoin kuin normaalissakin synnytyksessä. Odottajia ja synnyttäjiä luonnollisesti mietityttää vesisynnytyksen turvallisuus vauvan näkökulmasta.
Tulokset
Verrattaessa vesisynnytystä ja tavanomaista synnytystä matalan riskin* synnyttäjillä:
- vesisynnytyksen yhteydessä todennäköisyys vastasyntyneen hypotermialle on pienempi [4 tutkimusta, vetosuhde (OR) 0,56 95 % CI 0,33–0,97].
- vesisynnytyksen yhteydessä todennäköisyys vastasyntyneen hengitysvaikeuksiin oli pienempi [5 tutkimusta, vetosuhde (OR) 0,44 95 % CI 0,25–0,75].
- vesisynnytyksen yhteydessä todennäköisyys vastasyntyneen tehohoidon tarpeelle oli pienempi [7 tutkimusta, vetosuhde (OR) 0,44 95 % CI 0,25–0,75].
Vesisynnytyksen ja tavanomaisen synnytyksen välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa vastasyntyneen minuutin ja viiden minuutin APGAR**-pisteiden määrässä, elvyttämisen tarpeessa, napasuonien pH-arvossa eikä pneumonian, muiden infektioiden, hartiadystokian*** ja neonataalikuolleisuuden riskeissä.
Tulokset soveltuvat vain sairaalaympäristöön. Niiden perusteella ei voi tehdä johtopäätöksiä vesisynnytyksen ja perinteisen synnytyksen välisistä eroista sairaalaympäristön ulkopuolella.
* Matalan riskin synnytyksellä tarkoitetaan luonnollista syntymää, jossa synnyttäjään tai vauvaan ei kohdistu riskejä. Matalan riskin synnytyksen kriteerit liittyvät mm. synnyttäjän ikään ja sairauksiin, raskauden kestoon sekä vauvan sykkeeseen ja asentoon kohdussa.
** APGAR-pisteillä tarkoitetaan pisteytystä (0–10), jolla arvioidaan vastasyntyneen vointia hengityksen, sydämensykkeen, lihasjänteyden, ihonvärin ja ärtyvyyden perusteella.
*** Hartiadystokia on tilanne, jossa lapsen hartioiden auttaminen ulos pään syntymän jälkeen on tavallista vaikeampaa.
Yhteenveto
Järjestelmällisen katsauksen ja metaanalyysin tulosten mukaan vesisynnytys olisi yhteydessä vastasyntyneen pienempään hypotermian, hengitysvaikeuksien ja tehohoidon tarpeen riskiin. Tulosta tulkittaessa on kuitenkin otettava huomioon se, että korkean riskin synnyttäjä ei synnytä vedessä sekä se, että mikäli synnytyksen aikana on havaittu lisääntyviä riskejä, on synnyttäjä jo tullut pois vedestä. Tuloksesta voidaan kuitenkin havaita, että sairaalassa tapahtuva vesisynnytys näyttää olevan vauvalle yhtä turvallista kuin tavanomainen synnyttäminen sairaalassa. Järjestelmällisen katsauksen tulokset ovat linjassa kolmen muun julkaistun meta-analyysin kanssa.
Aineisto ja menetelmät
Näyttövinkki perustuu vuonna 2018 julkaistuun järjestelmälliseen katsaukseen ja meta-analyysiin, joka tarkasteli sairaalassa tapahtuvan vesisynnytyksen yhteyttä vastasyntyneen vointiin liittyviin tulosmuuttujiin. Katsaukseen valittiin 39 määrällistä tutkimusta, joista 34 täytti kriteerit meta-analyysin suorittamiseen. Tutkimukset oli toteutettu Itävallassa, Iranissa, Yhdysvalloissa, Saksassa, Iso-Britanniassa, Kiinassa, Sveitsissä, Italiassa, Puolassa, Turkissa, Etelä-Afrikassa ja Tšekeissä vuosien 1982 ja 2013 välillä. Katsauksen menetelmällinen toteutus on kuvattu yksityiskohtaisemmin alkuperäisessä julkaisussa. Katsauksen laatu arvioitiin JBI:n järjestelmällisen katsauksen arviointikriteeristöllä.
Käyttökelpoisuus Suomessa
Vuodesta 2017 eteenpäin vesisynnytys tuli vaihtoehdoksi monessa suomalaisessa synnytyssairaalassa. Katsauksen tulokset ovat hyödynnettävissä ja sovellettavissa suomalaisessa terveydenhuollossa. Vesisynnytys on Suomessa turvallista tietyin kriteerein. Katsauksessa oli kohderyhmänä terveiden matalan riskin synnyttäjien vastasyntyneet, joten tulokset ovat rinnastettavissa suomalaisten matalan riskin synnyttäjien vastasyntyneisiin. Lisäksi vesisynnytys on yhteydessä synnyttäjän tyytyväisyyteen ja sillä voi olla useita myönteisiä vaikutuksia myös synnyttäjän kannalta verrattuna tavanomaiseen synnytykseen. Näitä voivat olla muun muassa pienempi repeämien ja episiotomien todennäköisyys sekä vähentynyt lääkkeellisen kivunlievityksen tarve.
Näyttövinkin laatijat
Lehtomäki, Sofia 1 , th, TtM-opiskelija
Lehtonen, Pia 1 , sh, TtM-opiskelija
Nyrönen, Salla 1 , sh, TtM-opiskelija
Saario, Loviisa 1 , ensihoitaja, TtM-opiskelija
Talja, Päivi 1 , th, kätilö, TtM-opiskelija
Pakarinen, Anni 1 , sh, TtT, erikoistutkija
Lampinen, Anu 2 , kätilö, vesisynnytyskouluttaja, TCM-akupunktioterapeutti, yrittäjä
Oinonen, Päivi 3 , sh, kätilö, TtM, puheenjohtaja
Editoijat: Marin, Kaisa 4 , sh, TtM, tutkija ja Hamari, Lotta 4 , ft, TtT, tutkija
1 Turun yliopisto / Hoitotieteen laitos
2 Kätilötalo
3 Suomen Kätilöliitto – Finlands Barnmorskeförbund ry
4 Hoitotyön tutkimussäätiö (Hotus)
Sources
Attachments
nv-10-2022
Type:
PDFSize:
288.13 KBUploaded:
27/03/2023 12:56