Luvatta laitoksesta poistuneen lapsen palauttaminen

Luvatta laitoksesta poistuneen lapsen palauttaminen


Keskeiset muutokset lapsen luvatonta poissaoloa koskien 1.10.2026 alkaen:
Lapsen etsimiseen ja palauttamiseen on ryhdyttävä myös niissä tilanteissa, joissa lapsi ei palaa sijaishuoltopaikkaan ennalta sovitusti luvallisen poistumisen jälkeen tai on luvallisen poistumisen jälkeen matkalla paikkaan tai paikassa, josta ei ole ennalta sovittu (lastensuojelulain 69 a §:n 1 momentti ja 69 d §:n 1 momentti).
Myös laitoksen hoito- ja kasvatushenkilökuntaan kuuluva henkilö voi viranomaisen lukuun tehdä virka-apupyynnön poliisille virka-avun saamiseksi niihin toimenpiteisiin, joihin hänellä on toimivalta (lastensuojelulain 69 e §:n 2 momentti). Tietyin osin sääntely soveltuu myös perhehoitoon (lastensuojelulain 69 d §).
Lapsen etsimisestä ja palauttamisesta ei enää tehdä hallintopäätöstä (lastensuojelulain 69 a §:n 3 momentti ja 69 d §:n 2 momentti).
Lapsen luvattoman poistumisen estäminen kiinnipitämällä lastensuojelulaitoksesta on mahdollista tietyin edellytyksin (lastensuojelulain 68 a §).


Luvattomien poissaolojen eli ”hatkaamisen” ennaltaehkäisy

Sijaishuoltopaikasta luvatta poissaoloa kutsutaan arkikielessä ”hatkaamiseksi”.  Hatkassa olevat lapset ovat erityisen haavoittuvassa asemassa, joten hatkaamisen ehkäisemiseen on syytä panostaa tunnistamalla hatkaan työntäviä ja vetäviä tekijöitä.
Hatkaan vetäviä tekijöitä voivat olla
  • sosiaaliset suhteet, kuten halu tavata ystäviä ja muita läheisiä, tai huoli heistä
  • halu saada päihteitä
  • tunnekokemukset, kuten vapauden tai jännityksen kaipuu, ja
  • osallisuus rikolliseen toimintaan.
Työntäviä tekijöitä voivat puolestaan olla
  • konfliktit sijaishuoltopaikassa työntekijöiden tai muiden lasten kanssa
  • laitosolot, kuten liian tiukat tai väljät säännöt, ja
  • tunnekokemukset, kuten turvaton olo, tylsyys tai oma mieliala.
Lähde: Hatkassa lapsen silmin. Analyysi lastensuojelun sijaishuollosta luvatta poistuneiden lasten kyselytutkimuksesta (Julkaisuarkisto Valto).
”Nuoret joutuvat hatkassa ollessaan esimerkiksi rikosten uhreiksi, päätyvät tekemään itse rikoksia ja käyttämään päihteitä sekä kohtaavat erilaista painostamista, uhkailua ja hyväksikäyttöä, joka vakavimmillaan täyttää ihmiskaupan määritelmän.” Eduskunnan oikeusasiamiehen vuosikertomus 2023, s. 97 (oikeusasiamies.fi)


Lapsen palauttamisen käynnistäminen

Palauttaminen tarkoittaa lapsen kiinniottamista ja kiinniotetun lapsen kuljettamista. Lastensuojelulaitoksen on viipymättä ilmoitettava lapsen luvattomasta poissaolosta lapsen sijaishuollosta vastuussa olevalle viranomaiselle, jos
  • lapsi on poistunut luvattomasti lastensuojelulaitoksesta
  • ei palaa sinne ennalta sovitusti luvallisen poistumisen jälkeen tai
  • lapsi on luvallisen laitoksesta poistumisen jälkeen matkalla paikkaan tai paikassa, josta ei ole ennalta sovittu.
(Lastensuojelulaki 69 a §:n 1 momentti)
”Hatkojen” määritelmä lastensuojelulaissa on siis laajentunut 1.10.2026 alkaen. Lapsi voi olla luvattomasti poissa myös silloin, kun hän ei palaa sijaishuoltopaikkaan sovitusti. Hän voi myös olla menossa toiseen paikkaan kuin on alun perin sovittu. Laitoksen on viipymättä ilmoitettava lapsen luvattomasta poissaolosta virka-aikana sijoittajahyvinvointialueelle ja virka-ajan ulkopuolella sijoittajahyvinvointialueen sosiaalipäivystykseen.
Säännös koskee huostaanotettua tai kiireellisesti sijoitettua lasta, tai hallintotuomioistuimen väliaikaismääräyksellä sijoitettua lasta. Hyvinvointialueen ja laitoksen on viipymättä ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin lapsen etsimiseksi ja palauttamiseksi. Kun lapsi on konkreettisessa hengen ja terveyden vaarassa, tehdään hätäilmoitus Hätäkeskuslaitokseen. Välitön vaara voi johtua esimerkiksi päihteiden käytöstä tai terveydentilasta. (Lastensuojelulain 69 a §:n 1 momentti) HE 149/2025, s. 141–142 (Eduskunta)
Lapsen luvattoman poistumisen estäminen lastensuojelulaitoksesta kiinnipitämällä on tietyin edellytyksin mahdollista 1.10.2026 alkaen.


Lapsen sijaintitietojen hankkiminen

Sijoittajahyvinvointialueella on oikeus saada hätäkeskukselta etsittävän lapsen käyttämän liittymän tai pääteliitteen sijaintitiedot ja tiedot liittymän tunnisteesta. Oikeus koskee vain lapsen käyttämää liittymää tai päätelaitetta eikä esimerkiksi vanhemman puhelimen sijaintitietojen saamista. Edellytyksenä tälle on, että sijoittajahyvinvointialueen perustellun käsityksen mukaan lapsen 
  • päihteiden käyttö
  • muu kuin vähäisenä pidettävä rikollinen teko tai muu niihin rinnastettava käyttäytyminen tai
  • riski joutua rikoksen kohteeksi
  • uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä.
(Lastensuojelulaki 69 a §:n 2 momentti)
Paikannus voi koskea esimerkiksi tilanteita, joissa lapsi on ollut pidempään poissa eikä häntä ole löydetty käyttämällä muita keinoja, ja sosiaaliviranomaisella on perusteltu käsitys siitä, että lapsi on vaarassa. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 4/2026 vp, s. 12 (Eduskunta)


Palauttamista koskeva ratkaisu ja kirjaaminen

Lapsen palauttamisen ratkaisee lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä tai hänen ollessaan estynyt muu toimivaltainen sosiaalihuollon viranhaltija. Muulla toimivaltaisella viranhaltijalla tarkoitetaan lapsen sijaishuollosta tai sosiaalipäivystyksestä vastuussa olevan hyvinvointialueen delegointisäännöllä valtuuttamaa viranhaltijaa. Kiireellisissä tilanteissa ratkaisun tekee laitoksen johtaja tai hänen määräämänsä laitoksen hoito- ja kasvatushenkilökuntaan kuuluva henkilö. Heidän on viipymättä ilmoitettava ratkaisusta lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle. (Lastensuojelulaki 69 a §:n 3 momentti)
Palauttamisesta ei 1.10.2026 alkaen tehdä enää hallintopäätöstä, mutta asianmukaiset kirjaukset lapsen asiakasasiakirjoihin on tehtävä lastensuojelulain 33 §:n ja sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain (703/2023) mukaisesti. Lisäksi laitoksen on annettava kirjallinen selvitys lapsen etsintään ja palauttamiseen liittyvistä toimenpiteistä lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle. (Lastensuojelulain 69 a §:n 4 ja 5 momentti)


Etsinnän ja palauttamisen toteuttaminen

Lapsen etsinnän ja palauttamisen saa toteuttaa vain laitoksen hoito- ja kasvatushenkilökuntaan kuuluva henkilö tai toimivaltainen sosiaalihuollon viranhaltija, eikä niitä saa toteuttaa ostopalveluna. Toimivaltainen viranhaltija määritellään alueen hallintosäännössä. (Lastensuojelulain 69 a §:n 4 momentti)
Lastensuojelulaissa ei 1.10.2026 alkaen enää säädetä lapsen etsimiseen ja palauttamiseen oikeutetun laitoksen hoito- ja kasvatushenkilökuntaan kuuluvan henkilön ammatillisesta kelpoisuudesta. Palauttamisesta vastaavan henkilön on hyvä olla lapselle entuudestaan tuttu, kuten lapsen omaohjaaja tai muu tuttu ohjaaja. Tutun henkilön läsnäolo lisää lapsen turvallisuuden tunnetta.


Kiinniotto

Toimivaltainen sosiaalihuollon viranhaltija saa ottaa lapsen kiinni tämän palauttamiseksi sijaishuoltopaikkaan. Toimivaltainen viranhaltija voi olla lapsen sijaishuollosta ja sosiaalipäivystyksestä vastuussa oleva hyvinvointialue ja sen delegointisäännöksellä valtuuttama viranhaltija. Kiinniotto koskee myös perhehoidossa olevaa lasta, mutta toimivalta on vain viranomaisella, ei perhehoitajalla. Laitoshoidossa olevan lapsen saa ottaa kiinni myös laitoksen hoito- ja kasvatushenkilökuntaan kuuluva henkilö. (Lastensuojelulain 69 b §:n 1 momentti) HE 149/2025, s. 146 (Eduskunta)
Jos sijaishuollosta luvatta poissa oleva lapsi on toimivaltaisen sosiaalihuollon viranhaltijan perustellun käsityksen mukaan asunnossa tai muussa olinpaikassa ja lapsen terveys, kehitys tai turvallisuus on vakavasti vaarassa, on viranhaltijalla oikeus päästä asuntoon tai muuhun olinpaikkaan. Edellytyksenä on, että pääsy on välttämätöntä lapsen terveyden tai kehityksen suojelemiseksi, tai lapsen turvallisuuden vaarantumisen estämiseksi. Perusteltu käsitys tarkoittaa, että on olemassa ajankohtaista tietoa siitä, että lapsi on osoitettavissa paikkaan, mistä hänet on tavoitettavissa. (Lastensuojelulaki 69 b §:n 2 momentti) HE 149/2025, s. 146 (Eduskunta)
Laitoksen hoito- ja kasvatushenkilökuntaan kuuluvalla ei ole toimivaltaa asuntoon tai muuhun olinpaikkaan pääsemiseksi. Alkuperäisessä lastensuojelulain 69 e §:n 2 momentin 1 kohdassa on virhe, joka korjataan lastensuojelulainsäädännön toisen vaiheen uudistamisen esityksessä HE 182/2026 vp.
Kun lapsen olinpaikka on selvinnyt, voi laitoksen hoito- ja kasvatushenkilökuntaan kuuluva henkilö ja toimivaltainen sosiaalihuollon viranhaltija lapsen kiinniottamiseksi pitää lapsesta kiinni, jotta lapsi voidaan siirtää kuljetukseen käytettävään autoon tai muuhun kulkuvälineeseen. Kiinnipitämiseen sovelletaan muutoin, mitä lastensuojelulaissa säädetään kiinnipitämisestä lastensuojelulaitoksessa (68 §:n 2–5 momentti). (Lastensuojelulain 69 b §:n 3 momentti)
Ensisijaisesti tulee pyrkiä saamaan lapsi palautettua lievemmillä keinoilla, kuten puhumalla tai kevyellä fyysisellä kiinnipitämisellä. Voimakäytön tulee olla puolustettavaa lapsen ikä ja käyttäytyminen sekä tilanteen kokonaisarviointi huomioon ottaen. Siihen ryhtyminen on aina suhteutettava tilanteeseen ja vastustuksen vaarallisuuteen sekä vakavuuteen. Poliisin käyttämistä voimakeinoista säädetään poliisilaissa. HE 149/2025, s. 146 (Eduskunta)


Henkilöntarkastus sekä aineiden ja esineiden poisottaminen kiinnioton yhteydessä

Jos kiinnioton turvallisuus sitä edellyttää, voi laitoksen hoito- ja kasvatushenkilökuntaan kuuluva henkilö ja toimivaltainen sosiaalihuollon viranhaltija tehdä lapselle henkilöntarkastuksen (lastensuojelulain 66 §), kun sen edellytykset täyttyvät. Henkilöntarkastuksen tehnyt henkilö saa ottaa lapselta pois lapsen hallussa olevat lastensuojelulain 4 b §:ssä tarkoitetut aineet ja esineet.
Laitoksen hoito- ja kasvatushenkilökuntaan kuuluva henkilö ja toimivaltainen sosiaalihuollon viranhaltija voivat käyttää sellaisia voimakeinoja, jotka ovat välttämättömiä henkilöntarkastuksen sekä aineiden ja esineiden poisottamisen toteuttamiseksi. Voimakeinojen tulee olla puolustettavia lapsen ikä ja käyttäytyminen sekä tilanteen kokonaisarviointi huomioon ottaen ja niiden tulee olla vasta viimesijaisia. Muuten voimakeinojen käyttöön sovelletaan, mitä lastensuojelulain 68 §:n 2–6 momentissa on säädetty kiinnipidosta. (Lastensuojelulaki 69 b §:n 4 momentti)
Päätös on tehtävä, ellei haltuun otettua ainetta tai esinettä palauteta lapselle. Päätöksen tekemisestä säädetään lastensuojelulain 4 c §:n 1 ja 4 momentissa.


Kiinniotetun lapsen kuljettaminen

Kun lapsen olinpaikka on selvinnyt, tulee lastensuojelulaitoksen ja lapsen sijaishuollosta vastuussa olevan viranomaisen yhteistyössä sopia lapsen kuljettamisesta takaisin laitokseen, ellei lapsi palaa sinne vapaaehtoisesti. Säännös koskee vain laitoshoidossa olevaa lasta. (Lastensuojelulain 69 c §:n 1 momentti)
Jos kuljetuksen turvallisuus sitä edellyttää, saa laitoksen hoito- ja kasvatushenkilökuntaan kuuluva henkilö ja toimivaltainen sosiaalihuollon viranhaltija tehdä lapselle henkilöntarkastuksen kuljetukseen käytettävässä kulkuvälineessä tai sen välittömässä läheisyydessä. Henkilöntarkastuksen edellytyksistä ja tavasta säädetään lastensuojelulain 66 §:ssä.
Kuljetuksen turvallisuuden varmistamiseksi voidaan lisäksi lapselta ottaa pois ne aineet ja esineet, joista on säädetty lastensuojelulain 4 b §:ssä. Esimerkkinä on mainittu älypuhelin, jos lapsen käyttäytymisestä tai olosuhteista voi päätellä, että lapsi voisi puhelimella kutsua paikalle kuljetusta vaarantavia henkilöitä. (Lastensuojelulain 69 c §:n 2 mom) HE 149/2025, s. 146 (Eduskunta)
Laitoksen hoito- ja kasvatushenkilökuntaan kuuluva henkilö ja toimivaltainen sosiaalihuollon viranhaltija voivat käyttää sellaisia voimakeinoja, jotka ovat välttämättömiä henkilöntarkastuksen sekä aineiden ja esineiden poisottamisen toteuttamiseksi. Voimakeinojen tulee olla puolustettavia lapsen ikä ja käyttäytyminen sekä tilanteen kokonaisarviointi huomioon ottaen. On aina ensisijaisesti käytettävä lievempiä keinoja. Voimakeinojen käyttöön sovelletaan, mitä lastensuojelulain 68 §:n 2–6 momentissa on säädetty kiinnipidosta. (Lastensuojelulain 69 c §:n 2 mom)
Päätös on tehtävä, ellei haltuun otettua ainetta tai esinettä palauteta lapselle. Päätöksen tekemisestä säädetään lastensuojelulain 4 c §:n 1 ja 4 momentissa.
Lapsen kuljettamisen aikana ja kuljettamiseen käytettävässä kulkuvälineessä saa laitoksen hoito- ja kasvatushenkilökuntaan kuuluva henkilö ja toimivaltainen sosiaalihuollon viranhaltija pitää lapsesta kiinni kuljetuksen turvallisuuden varmistamiseksi. Kiinnipitämiseen saa turvautua, jos
  • lapsi sekavan tai uhkaavan käyttäytymisensä perusteella todennäköisesti vahingoittaisi itseään tai muita ja
  • kiinnipitäminen on lapsen oman tai toisen henkilön hengen, terveyden tai turvallisuuden välittömän vaarantumisen vuoksi välttämätöntä.
Muutoin kiinnipitämiseen sovelletaan, mitä kiinnipidosta säädetään lastensuojelulain 68 §:n 2–6 momentissa. (Lastensuojelulain 69 c §:n 3 momentti)


Perhekodista luvatta poissaolevan lapsen etsintä ja palauttaminen

Kun lapsi on sijoitettu perhehoitoon, ja 
  • on poistunut luvattomasti perhekodista
  • ei palaa sinne ennalta sovitusti luvallisen poistumisen jälkeen tai
  • lapsi on luvallisen perhekodista poistumisen jälkeen matkalla paikkaan tai paikassa, josta ei ole ennalta sovittu
on perhehoitajan viipymättä ilmoitettava lapsen sijaishuollosta vastuussa olevalle viranomaiselle. Säännös koskee huostaanotettua tai kiireellisesti sijoitettua lasta, tai hallintotuomioistuimen väliaikaismääräyksellä sijoitettua lasta. Viranomaisen on viipymättä ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin lapsen etsimiseksi ja palauttamiseksi. Perhehoitaja voi etsiä lasta kasvatuksellisin keinoin, jos se on perhekodin tilanne huomioiden mahdollista, ja pyrkiä saamaan lapsen palaamaan vapaaehtoisesti. Lapsen kiinniottaminen ja kuljettaminen osana palauttamista kuuluvat kuitenkin vain toimivaltaiselle sosiaalihuollon viranhaltijalle. (Lastensuojelulaki 69 d §:n 1 momentti) HE 149/2025, s. 148 (Eduskunta)
Lapsen palauttamisen ratkaisee lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä tai hänen ollessaan estynyt muu toimivaltainen sosiaalihuollon viranhaltija. Muu toimivaltainen viranhaltija määritellään alueen hallintosäännössä. Sosiaalihuollon viranhaltijan on asianmukaisesti kirjattava käyttämänsä rajoitustoimenpiteet. (Lastensuojelulaki 69 d §:n 2 ja 4 momentti)
Lapsen palauttaminen pitää sisällään lapsen kiinniottamisen ja kuljettamisen. Etsinnän ja palauttamisen saa toteuttaa vain toimivaltainen sosiaalihuollon viranhaltija. Oikeus pyytää ja saada lapsen käyttämän liittymän tai päätelaitteen sijaintitiedot koskee myös perhehoidossa olevaa lasta. (Lastensuojelulaki 69 d §:n 1 ja 3 momentti)
Perhehoidossa olevan lapseen etsimiseksi ja palauttamiseksi voi toimivaltainen sosiaalihuollon viranhaltija (ei perhehoitaja) lisäksi
  • ottaa lapsen kiinni lapsen palauttamiseksi
  • päästä asuntoon tai muuhun olinpaikkaan
  • pitää lapsesta kiinni lapsen kiinniottamiseksi, jotta lapsi voidaan siirtää kuljetukseen käytettävään autoon tai muuhun kulkuvälineeseen
  • kiinnioton turvallisuuden varmistamiseksi tehdä lapselle henkilöntarkastuksen, ja sen yhteydessä ottaa aineita ja esineitä pois; sama koskee henkilöntarkastuksen tekemistä lapsen kuljettamiseen käytettävässä kulkuvälineessä tai sen välittömässä läheisyydessä
  • käyttää henkilöntarkastuksen sekä aineiden ja esineiden poisottamisen toteuttamiseksi välttämättömiä voimakeinoja
  • pitää lapsesta kiinni kuljetuksen aikana.
(Lastensuojelulaki 69 d §:n 3 momentti)


Poliisin virka-apu lapsen kiinniottamisessa ja kuljettamisessa

Virka-apupyyntö ja ilmoitus kadonneesta lapsesta tehdään sen alueen poliisilaitokselle, jonka alueella tarvitaan toimenpiteitä. Kiireellisissä tilanteissa ilmoitus tehdään hätäkeskukseen, joka ohjaa asian toimivaltaiselle poliisilaitokselle. HE 149/2025, s. 142 (Eduskunta)

Mihin on oikeus saada virka-apua?

Hyvinvointialueen oikeudesta saada laissa säädettyjen tehtäviensä suorittamiseksi tarpeellista virka-apua muilta viranomaisilta säädetään sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (812/2000) 22 §:ssä. Sen mukaan hyvinvointialueen ja Helsingin kaupungin sosiaalihuollon viranomaisella on muun muassa lastensuojelutehtävässä oikeus saada poliisilta poliisilain (872/2011) mukaista virka-apua maksutta. Tämän perusteella toimivaltaisella sosiaalihuollon viranomaisella on oikeus saada poliisilta virka-apua myös laitoksesta tai perhekodista luvatta poissa olevan lapsen kiinniotossa ja kuljettamisessa. Toimivaltainen viranhaltija määritellään alueen hallintosäännössä. (Lastensuojelulain 69 e §:n 1 momentti)
Lastensuojelulaitokseen sijoitetun lapsen osalta voi myös lastensuojelulaitoksen hoito- ja kasvatushenkilökuntaan kuuluva henkilö tehdä virka-apupyynnön poliisille sosiaalihuollon viranomaisen lukuun. Oikeus saada virka-apua on seuraavissa tilanteissa:
  • lapsen kiinniottotilanteessa (lastensuojelulain 69 b §:n 3 momentti)
  • henkilöntarkastuksen toimittaminen sekä aineiden ja esineiden poisottaminen lapsen kiinniottotilanteessa, tai kuljetukseen käytettävässä kulkuvälineessä tai kulkuvälineen välittömässä läheisyydessä (lastensuojelulain 69 b §:n 4 momentti ja 69 c §:n 2 momentti) ja
  • kiinniotetun lapsen kuljetus (lastensuojelulain 69 c §:n 3 momentti).
(Lastensuojelulain 69 e §:n 2 momentti)
Laitoksen hoito- ja kasvatushenkilökuntaan kuuluvalla ei ole toimivaltaa asuntoon tai muuhun olinpaikkaan pääsemiseksi. Alkuperäisessä lastensuojelulain 69 e §:n 2 momentin 1 kohdassa on virhe, joka korjataan lastensuojelulainsäädännön toisen vaiheen uudistamisen esityksessä HE 182/2026 vp. Perustuslakivaliokunnan lausunto PeVL 56/2025 vp, s. 6 (Eduskunta)


Milloin on oikeus saada virka-apua?

Virka-apua on oikeus saada, jos virka-avun perusteena oleva toimenpide estyy. Tämä koskee sekä toimivaltaista sosiaalihuollon viranhaltijaa että laitoksen hoito- ja kasvatushenkilökuntaan kuuluvaa henkilöä. Toimenpiteen voidaan katsoa estyvän silloin, kun yllä mainittuja toimia suoritettaessa toimivaltainen sosiaalihuollon viranhaltija tai laitoksen hoito- ja kasvatushenkilökuntaan kuuluva henkilö arvioi, että lapsen käyttäytyminen tai olosuhteet muutoin aiheuttavat merkittävän riskin lapsen tai lapsen palauttamiseen osallistuvan henkilön turvallisuudelle. Syynä voi myös olla, että muun henkilön turvallisuuden arvioidaan vaarantuvan. (Lastensuojelulain 69 e §:n 3 momentti)
Kun poliisi antaa virka-apua lapsen kuljettamisessa, on poliisi velvollinen avustamaan lapsen kuljettamisessa lähimpään mahdolliseen lastensuojelulaitokseen. Toimivaltainen sosiaalihuollon viranhaltija ja lapsen oleskelupaikan hyvinvointialueen toimivaltainen viranhaltijan sopivat yhteistyössä, mikä on lähin mahdollinen lastensuojelulaitos. Se voi olla väliaikainen lastensuojelulaitos tai lapsen oma sijaishuoltopaikka. Lähin mahdollinen siitä syystä, että lähin lastensuojelulaitos voi olla niin täynnä, että lasta ei sinne voida viedä. (Lastensuojelulaki 69 e §:n 4 momentti)
STM, Poliisihallitus ja Hätäkeskuslaitos ovat 25.3.2022 julkaisseet ohjeen eri toimijoiden vastuista lapsen ollessa luvatta poissa sijaishuoltopaikasta:
Highlight

Sources

Next
Next